Syömishäiriöstä eroon

Olen selvinnyt.

Alussa lääkitys +psykoterapia. Myöhemmin pelkkä psykoterapia.

Nyt terveenä 6 v.

Sairastin BED:ä

Tärkeintä olisi varmaan löytää syy siihen, mihin tarvitset ahmimista? Mitä tarvetta sillä tyydytät?

Yksinäisyys, masennus, turvallisuuden tunteen puute? Jotainhan siinä on taustalla jos kyseessä on todellakin syömishäiriö.

Laihdutus on viimeinen mikä auttaa. Voit paastota viikon, mutta takuuvarmasti retkahdat - ja pahasti. Tästä syntyy kierre joka vain jatkuu ja pahenee.

Tarvitsisit keskusteluapua löytääksesi syyn kaiken takana. Sen lisäksi tukea löytää normaali terveellinen ruokavalio ilman laihdutusta ja ahmintaa.  Löytää sinulle mieleinen tapa liikkua, olkoot vaikka kävely, pyöräily, mikä tahansa mikä tuottaa iloa ja hyvää olo eikä ole pakkopullaa.

On oltava kärsivällinen sillä paraneminen vie aikaa, ja retkahduksia tulee melko varmasti. Periksi ei saa antaa vaan nousta ja jatkaa. Tämä ei ole helppoa yksin, siksi juuri tarvitsisit tukea.

itselläni sh-tausta, tosin ei ahmiminen vaan päin vastoin anoreksia. Sen kanssa pätivät suurin piirtein nämä samat neuvot. Olin todella vakavasti sairas, ja kroppaani jäi pysyvät jäljet. Nyt olen kuivilla niin että paino on vihdoin saatu normaalin alarajan yli. Syömishäiriöisten ajatusten kanssa saan kuitenkin edelleen kamppailla välillä, ja houkutus laihduttaa on välillä suuri. Olen huomannut että se tulee silloin, kun stressaan ja olen väsynyt. 

Jos sinulla todella on motivaatio, toivon että haet ja haet apua! Tsemppiä.

Patrik Borgin blogista muuten voisit saada myös tukea.

Hyvä syy vähentää syömistä radikaalisti, on hankkia itselleen kiusaaja joka ei anna sinulle muita mahdollisuuksia elämässä enää koskaan, kuin pikkuhiljaa näännyttää itsesi pois. Latistiko tunnelman, sori. Mut täällä tämmöstä.