Omituisin asia, minkä halusit lapsena (tai mitä joku tuntemasi lapsi on halunnut yms.)

Muistan miten kade olin aina, kun joku mursi jalkansa ja sai kainalosauvat, koska kainalosauvoilla pomppiminen näytti niin kivalta!

Tuli mieleen tuosta aloituksesta, kuinka siisti ja ihmeellinen juttu oli kopiopaperi. Sitä ei ollut lasten käytössä meillä, mutta jo se että sitä oli olemassa ja mahdollisesti jopa meillä kotona, oli jotain ihmeellistä.

Halusin aina olla kettu ja, vaikka olin tyttö halusin aina leikkiä olevani uros kettu. Kettua enimmäkseen leikin ja haaveilin kuinka olisin maailman ovelin kettu, juoksisin kauppaan sisälle ja pihistäisin ruokaa. Muistan, kun joskus olin todella pettynyt siihen ja vihainen, että synnyin ihmiseksi enkä ketuksi. 😂

Halusin vanhempieni eroavan. Olivat ja ovat edelleen onnellisessa, riidattomassa suhteessa. Olin vain kateellinen kaverilleni, jonka isä asui Helsingissä (äitinsä Oulussa) ja hän pääsi tosi usein käymään pääkaupungissa.

Halusin kristallikruunun omaan huoneeseeni. Monesti pyysin mummolta josko hän voisi antaa omansa minulle. Lupasi kyllä perinnöksi sitten

Kun olin noin 7-9-vuotias, pidin nimiä kuten Unelma, Anelma ja Viola hyvin kauniina. Halusin vaihtaa oman nimeni, mutta lopulta riitti, että englannin tunnilla sai valita "englantilaisen nimen". Valitsin tietenkin Violan kutsumanimekseni. :)

Halusin pienempänä myös oman kalastuslaukun, joka olisi täynnä kimaltelevia ja värikkäitä "syöttimatoja". En vieläkään tiedä miksi niitä kutsutaan enkä ole koskaan sellaisella kalastanut. Ne kuitenkin näyttivät niin kauniilta ja tuntuivat kivan pehmeiltä.

Leikin usein isän kalastuslaukun sisällöllä ja ne värikkäät ja kimaltelevat madot kiehtoivat kovasti. :D

Halusin pienenä, silmälasit, kävelykepit (kyynärsauvat), raudat. Olisin myös halunnut että minulla olisi ollut ystäviä.

Olisin lapsena halunnut asua työmaakontissa. Katselin niitä ihaillen ja mietin miten hienoa olisi olla raksamies, kun saisi oleilla ihanissa konteissa oikein mielin määrin. Olisin saanut oman kontin, sisarukseni omansa, yksi olisi ollut olkkarikontti, yksi sauna jne. Oli tosi tylsää asua tavallisessa rivitalossa jota ei edes voinut siirrellä.

Minusta olisi myös ollut ihanaa saada pesettää, siistiä ja vaatettaa puliukkoja ja sitten antaa perunoita, lihapataa ja maitoa sekä tarjota yösija puhtaissa lakanoissa. Pakko myöntää, että tästä unelmoin joskus edelleenkin.

Halusin isona olla bussikuski, koska bussikorttien leimauksesta jäi mielestäni ihanan näköisiä pieniä erivärisiä pahvinpalasia sellaiseen läpinäkyvään säiliöön. Ajattelin kuinka saisin viedä ne aina päivän päätteksi kotiin ja leikkiä niillä.

Lapsena olin erikoinen poikatyttö ja minua ärsytti kun eräs tuttava mies kutsui minua aina prinsessaksi. En tajua miksi se ärsytti, sehän oli nätisti sanottu.

Minä noin 6-vuotiaana tyttönä himoitsin suunnattomasta keltaista kärpäslätkää. En koskaan saanut sellaista, joten ryhdyin radikaaliin toimenpiteeseen ja varastin sellaisen pienestä lähikaupasta. Otin vaan kassan vierestä hyllystä lätkän ja lahdin juoksemaan täysillä ulos. Myöhemmin äiti palautti kärpäslätkän nolona kauppaan. 

Halusin jenkkakahvat ja peniksen. En halua enää.

Halusin olla köyhä. Olen tavallisesta keskituloisesta perheestä.

Muistan kun istuin noin 7-vuotiaana sateessa ja tunnelmoin, että olen kadulla elävä köyhä. Halusin myös leikeissä, että olisimme köyhiä, mutta muut eivät sisäistäneet tätä tunnelmallista tilaa ollenkaan.

Olen hieman melankolinen luonne.

Lapsena halusin, että minulla olisi 4 käsivartta :) Ehtisin niiden avulla tehdä enenmän asioita.

Haaveilin, että voisin puhaltaa ison saippuakuplan ja leijua sen sisällä, kuten tehtiin muumeissa.

Olisin kovasti halunnut parvisängyn tavallisen sijaan, kun tuttavaperheen lapsellakin oli. Äiti ja iskä eivät suostuneet.

Vannoin lapsena, että kun olen aikuinen, niin ostan paketin joulutorttutaikinaa ja syön sen kokonaan raakana, ja luumuhilloa suoraan purkista myös. Joskus söinkin pari raakaa levyä, kun mieleeni tuli tämä lapsuuden haave ja halusin toteuttaa sen :D

Vierailija kirjoitti:

Katsoin paljon Animal Planetin ohjelmia eläinten pelastamisoperaatioista, villieläimistä yms. Haaveilin tosissaan, että löydän jonkun talon täynnä huonokuntoisia koiria ja kissoja ja sitten hoivaisin ne kuntoon rakkaudella ja ruualla.

Mä toteutin tämän sun haaveen ja lampsin paikalliselle kissatalolle tarjoamaan apuani. Kelpasi ja jäin koukkuun, nykyään kuulun aktiiviporukkaan. Raskasta, mutta toisaalta myös palkitsevaa. 

Olisin halunnut, että meteoriitti törmää Maahan, jotta tietäisin, miltä se näyttää.

Olisin halunnut kokea, millaista on tulla kidnapatuksi.

Pyysin hevosta meidän leikkimökkiin (oli normaalia isompi leikkimökki).

Olisin halunnut uida miekkavalaan kanssa niin kuin Jesse Free Willy -elokuvissa. Hitsi miten kateellinen olin!

Vielä nykyäänkin haluaisin kokea maanjäristyksen ja hurrikaanin ja nähdä tornadon - olettaen tietysti, että selviäisin hengissä. Meteoriittia en enää toivo. Turhan globaali vaikutus.

Halusin asua ruokakaupassa. Kuvittelin, että jonkun yrityksen asiakkaille tarkoitettu halli olisi perheeni yksityiskäytössä ilmaiseksi, ja että tavaraa tuotaisiin sinne meidän takia. Erityisesti halusin lähi-Citymarketiin. Söisimme hyllyiltä ruokaa (lämmitys?) ja ööm... nukkuisimme kaupan hyllyillä kuten Annoying Orange -sarjan mies. Jotenkin etäisesti vieläkin houkuttava ajatus.

Halusin hammaslääkärin tuolin. En erityisesti pitänyt hammaslääkärissä käynnistä, mutta tykkäsin niistä tuoleista. Mielestäni oli kivaa, kun sitä tuolia käännettiin taaksepäin ja toivoin samanlaista tuolia, jota voisi kääntää eri asentoihin. Silloin ei vielä ollut recliner-tyylisiä laiskanlinnoja, tai en ainakaan ollut päässyt istumaan sellaisessa.

No ei nyt niin outoa, mutta halusin 5-v. joululahjaksi 2 kg mandariineja. Ja sain ne. Leluista viis!

halusin hartaasti aurinkotuolin 9- vuotiaana ja sainkin lopulta synttärilahjaksi. Omassa (kerrostalo-asunnon) huoneessa sitä sitten pidin. En muista tuliko kuitenkaan käytettyä :D

Yksi kaveri halusi joululahjaksi omenan. En tiedä, saiko ja eikö heillä sitten muuten saanut omenoita kun piti erikseen joululahjaksi toivoa.

Tätini oli toivonut vessapaperia joululahjaksi. Olikin ihan fiksu toive, koska siihen aikaan (joko 60-luvun lopussa tai 70-luvun alussa) vessapaperi oli kuulemma maalla harvinaista luksusta. Tai ainakin heidän köyhälle perheelle se oli.