Mitä mieltä olette lapsen eristämisestä kun ei suostu syömään

Ymmärtää tietty. Mutta ei tietenkään eristetä vaan katetaan samoin kuin muillekkin eikä kiinnitetä mitään huomiota syömättömyyteen. Joku kaunis päivä lapsi maistaa ruokaansa ehkä jopa syö jos on nälkä.

Kolmen lapsen kokemuksella tuollainen tiukka ehtojen asettaminen toimii harvoin. Ennemmin positiivisen kautta: "tulehan sinäkin tänne istumaan, kun otat vähän ruokaa voidaan istua kaikki tässä yhdessä" jne. Riippuu tietysti lapsen temperamentista. Päivähoidon on vaikea ohjata lapsen ruokailutottumuksia jos tosiaan heti hakiessa tuodaan keksejä ja suklaata. Ongelma on siis kotona, niinhän se yleensä on.

Varmasti ymmärtää. Teidän kannattaa nyt ensin muuttaa tuota kuviota niin, että isä ei tuo mitään herkkuja mukanaan päiväkotiin. Jos tuo syötävää, niin sitten jotain terveellistä, mutta ei mitään sellaista että lapsi kokee, että kannattaa olla päivällä syömättä jotta saa herkkuja iltapäivällä.

Palkitsette siis lapsen syömättömyydestä suklaalla, kekseillä, hamppareilla ja kananugeteilla! Ei hyvää päivää taas!

Kyllä 4v osaa jo taktikoida niin, että tietää saavansa syömättömyydellään muuta hyvää ruokaa, jos kokemus on hänelle osoittanut niin. Mutta siitä olen kuitenkin eri mieltä, että lasta kiristetään syömään ryhmiksessä tuolla tavoin. Oikeampi ratkaisu on mielestäni tuon syömättömyyden palkitsemisen lopettaminen eli isä ei saisi viedä lasta hampparille tuollaisen käytöksen jälkeen. Mutta yleisesti ottaen, jos lapsi ei halua syödä, niin hänelle voi vain todeta, että jos ei maistu niin voi poistua pöydästä. Mihinkään maistamismaanitteluihin ei ryhdytä. Seuraava ateria tarjotaan lapselle normaalin rutiinin mukaisesti.

Lapsi pärjää syömättä, juomaa tarjolle kotona. Kyllä se ruoka alkaa maistumaan.

Jo vauva osaa manipuloida, joten myös tuon ikäinen. Mutta asiaan, ei todellakaan niitä herkkuja ja nugetteja jos lapsi ei syö! Tilanne pahenee jos lapsi saa noin tahtonsa läpi. Mun miehellä oli sama ongelma lapsena ja rehellisesti sanottuna se on uskaltautunut maistelemaan uusia ja tutumpia ruokia vasta seurustelumme aikana.

Mikä siinä ruuassa mättää, oletteko koittaneet saada lapsen kertomaan? Maku, koostumus, suutuntuma, sattumat?

Epäasiallista ja kiellettyä toimintaa päivähoidossa nykyään. Syömiseen ei saa liittää mitään pakkoa.

Muista käyttää laadukasta eristysnauhaa.

Lasta ei saa kiristää eikä uhkailla syömään. Eikä lahjotakaan! Mikään ruoka ei ala sellaisella maistua paremmin. Mitä vähemmän syömättömyyteen kiinnitetään huomiota, sitä vähemmän lapsi käytää syömättömyyttä huomionhakuun tai valtakamppailun välineenä.

Mutta järjetöntä myöskään palkita lasta suklaalla siitä, että on ollut syömättä.

Lapsen saa kihdutettua aika olemattomaksi, jos ei kotona anneta ruokaa eikä hoidossa syö. Väittäisin, että alle kahdessa viikossa ollaan siinä tilanteessa, että sairaalasta saadaan apua.

Maistamispakko on vanhanaikainen tapa, josta tulisi päästä eroon. Vähän sama juttu kuin jos lapsia ei päästettäisi vessaan kuin tiettyyn aikaan, koska pitää oppia pidättämään. Lasta ei saisi eristää muista siksi, että hän ei maista ruokaa.

Kun lapsi on tuntikaupalla ilman ruokaa, niin normaali vanhempi tuo hänelle evästä hakiessaan kotiin. Ihan jo verensokerin takia kannattaa ottaa matkaan mukaan ns. hitaita hiilihydraatteja.

Minusta lapsi ei ole syyllinen tilanteeseen vaan vanhemmat, jotka palkitsevat lasta herkuilla syömättömyydestä. Tuollaisessa tilanteessa päiväkoti ei voi saada lasta syömään normaalisti ennen kuin vanhemmat lopettavat oman haitallisen toimintansa.

Ei tuo minusta eristämiseltä kuulosta. On ihan luonnollista, että pöydässä syödään ja jos ei syö, ei tarvitse pöydässä olla. Ei sängyssäkään tarvitse maata, jos ei aio levätä ja nukkua. Eikä vessaan mennä leikkimään vaan pissalle.

Paljon enemmän huolissani olisin siitä, että lasta palkitaan herkuilla tuollaisesta käytöksestä. Totta kai leikki-ikäinen tajuaa, että ei edes kannata yrittää päiväkodin ruokaa syödä, jos kerran herkut odottavat.

Vierailija kirjoitti:

Minusta lapsi ei ole syyllinen tilanteeseen vaan vanhemmat, jotka palkitsevat lasta herkuilla syömättömyydestä. Tuollaisessa tilanteessa päiväkoti ei voi saada lasta syömään normaalisti ennen kuin vanhemmat lopettavat oman haitallisen toimintansa.

Pakottamalla ja eristämällä kasvattaminen ja kaiken negatiivisen liittäminen syömiseen ja ruokailutilanteisiin on nykyään ihan yksiselitteisesti päivähoidossa ja koulussa kielletty. Piste.

Eli siellä ei ole päivähoidon henkilöstö oikealla osaamisen tasolla. Ja vanhemmat tietenkin sitten lisää nyt tätä kierrettä syöttämällä herkkuja ja murentamalla päivähoidon lopunkin auktoriteetin.

Tilanne pitää keskustella auki. Mutta kaikki pakko nyt ihan ekana pois ja henkilöstö koulutukseen.

siis kotona tarjotaan näitä herkkuja, emme me.

Jo hakiessa iskä sanoo, nyt mennään hakemaan kananugetteja ja tyttö kirkuu ilosta.

On perheen prinsessa, vanhemmat Intialaisia ja he ovat todella huolissaan tytön syömättömyydestä.

Tyttö muutenkin voimakastahtoinen ja kiristää muita, jos et leiki mun kanssa, et saa tulla mun synttäreille jne.

Suloinen on kuin sokeripulla :)