Asiakaspalvelijat: Oudoin asia, jonka olet joutunut selittämään asiakkaalle?

Olin töissä huoltoasemalla, jonka yhteydessä oli pieni hotelli. Huoltoasema oli auki 6-24 ja hotellin vastaanotto löytyi huoltoaseman yhteydestä. Lähdimme työkaverin kanssa kotiin yöllä noin klo 0.30, jolloin hotelliasukas tuli takaovella heiluttelemaan huoneensa avainta ja vaati saada peruuttaa majoitus. Asiakas oli kirjautunut hotelliin noin klo 17 aikoihin eikä meinannut millään ymmärtää, miksemme voi perua hänen majoitustaan keskellä yötä, päästää häntä suljetun huoltoaseman tiloihin selvittämään asiaa ja palauttaa huoneesta maksettuja rahoja hänelle takaisin. Huoneessa ei kuulemma ollut mitään vikaa, hänelle oli vain tullut suunnitelmiin muutos...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että kaikkia eläviä kasveja vähän väkisinkin täytyy kastella, etteivät ne kuole. Toisia harvemmin kuin toisia, mutta kuitenkin.

Airplant kasveja ei tarvitse.

Tarkoittanet tillandsioita. Kyllä tarvitsee. Ei nyt tietenkään kaadeta kastelukannusta litraa vettä, mutta joko sumutellaan suihkepullolla tai uppokastellaan muutaman viikon välein. Tietty jos asut paikassa, missä huoneilma on luonnostaan erityisen kostea, niin sitten ei tarvitse. Suomessa näin harvemmin kuitenkin on.

Miksi ei ole okei juosta boksereissa hakemaan sovituskopista lisää kokoja/ miksi emme halua katsoa munien raapimista sovitusfarkut päällä.

Mamu respassa kirjoitti:

Olen hotellin vastaanotossa töissä ja joka ikinen päivä: saanhan minä paremman huoneen (kun olen varannut), heheh heheheh (nauru tai virnistys perään). Ei ole edes kysymys, vaan esitetään käskynä tai toteamuksena. Miten joku voisi kuvitella, että jos maksaa keskihintaa halvemman hinnan yöpymisesta ja on varannut halvimman huonetyypin, että kuuluisi sittenkin saada sviitti tai standard-luokan huone? Aikuiset asiakkaat.

Tai sitten seuvaava: meitä tulikin 4, mutta he ovat meidän lapset (jep, 16v ja 14v, niistä kuuluisi maksaa erikseen, kaikki säännöt lisämaksusta ovat tosiaan varaamon sivustolla), saanko lisävuoteet? En halua maksaa! Olen jo KOKO varauksen netissä maksanut! (joo, muttet lisävuoteista, oletko lukenut varausehdot?)

Klassinen juttu: jos asiakas ei saa maksutta toivomansa huonetyyppiä, sitten vasta kiristys alkaa. Esim. kostona tulee bookkarin tai expedian sivuilla kauhea palaute (mikään ei toiminut ja respa oli muutenkin yksinkertainen, en suosittelee!!!!!!! tai vastaava). Siitä syystä luen varoen hotellien asikkaitten kokemuksista, jos itse tarvitsen hotellimajoitusta.

Näin hotellin asiakkaana en myöskään usko varauksetta niitä nettiarvosteluja. Usein valtaosa arvosteluista on ns. tavallisia, joukossa sitten muutama joista voi arvata että on "kostonega" jostain tai muuten vaan tyyppi jonka käsitys kyseisen hotellin tasosta ja palveluista ei ole vastannut hotellin omaa kuvausta. Nämä sitten saattavat valittaa että 2 tähden hotellissa Pariisissa on liian pieni telkkari eikä aamiaisella saanutkaan maapähkinävoita tai kaurapuuroa.

Asiakas: Paljonko tämä neljän euron karkkipussi maksaa?

Minä:4,00€

Asiakas:Oletko varma kun tässä lukee että näitä olisi kaksi?

Minä:Öö... Joo kai voin kyllä tarkistaa sen.

Sitten tarkistin sen ja joo se oli neljä euroa mutta kuka kysyy tollasta?!

Vierailija kirjoitti:

Minä saan aina saman kuukausipalkan vaikken ikinä näkisi mitään tuntilistoja. Viihdyn oikein hyvin työpaikallani, jossa kaikki ystäväni ja puolisonikin on työssä. En voi lähteä työstäni jos jotain on kesken, vaan aina tehdään potilas tutkimus lopppuun. Päivystysksessä ollaan koko yö 10 h kerralla, jos on jotain katastrofiaa ollaan pidempään. Ylityöt otetaan usein vain lisävapaana, jos joskus sopii. Ei meillä kukaan kaipaa kellokorttia, meillä on vain tunnollista väkeä työssä. Ei röntgenhoitajan työtä kauan jaksa tehdä, jos ei ole siitä potilastyöstä kiinnostunut. Tuntilistoja joutaa joku toimistosta lähettelemään. Minähän saan virastani aina saman palkan, vaikkei kukaan esim. kesäaikaan jouda niitä raapustelemaan.  Taitaa olla vähän eri työtö kun siellä raksalla, meillähän osa viihtyy vaikkei ole työvuorossakaan.  Meillä muuten on kova pula osaavista päivystävistä röntgenhoitajista.

Näkyy olevan kova pula. Potilastutkimus on yhdys sana..

Meillä käy kaupassa eräs tunnettu rotuhygieenikko, joka vaatii että saa puhtaita vaihtorahoja ts. sellaisia että niitä ei ole käsitellyt "ulkomaalaiset". Muitakin vastaavia outoja vaatmuksia on, mutta sujuvasti humalassa voi käydä naapuri kebulassa.

Olin aikoinaan marketin kassalla töissä, kun kassalle saapui asiakas joka oli pakannut ostoksensa valmiiksi muovipusseihin ja sanoi: "Pidä ne piilossa." Olin hetken aikaa hieman hämmentynyt, koska... mitä salaista niissä tuotteissa on mitä kaupan hyllyllä myydään? Avasin ensimmäisen muovipussin ja nostin ensimmäisen tuotteen pussista, jonka jälkeen asiakas tuhahtaa: "Joo, no nyt jätä se kokonaan ostoksista pois, kun sen tuli pussin ulkopuolelle! Pidä ne piilossa!" Vastasin kohteliaasti: "Okei, ai tarkoitit sen niin." ja otin kassalla olevan "käsipiipparin" jotta pääsisin pussin sisään. Yritin kysellä "Montako näitä ja näitä tuotteita on?" Asiakas ei muistanut ja hyssytteli. Ei saaneet muut tietää mitä pusseissa on. Parhaani mukaan yritin sitten käsipiipparilla muovipussien sisälle piippailla kaikki tuotteet ja turhauttavan pitkän ajan päästä oli asiakkaan tuotteet katsottu. Tähän kohtaan lopuksi asiakas tuhahtaa: "Noh! Oliko se nyt olevinaan niin vaikeaa?! Ihme juttu kun ei voi saada kunnon palvelua!"

Niin... Parhaani vain yritin. Kassatätinä työskentelemisen tähtihetkiä! <3

Tämä ei ole edes harvinainen tilanne töissäni: kuvitelkaapa se tunne, kun asiakas soittaa perjantai-iltana kaksi minuuttia ennen sulkemista kassalle ja tivaa löytyykö kolmea juhlapaviljonkia mulle heti nyt, sillä juhlat alkavat lauantaiaamulla. Säilytämme siis isoimmat tuotteet varastossa, jonne on satojen metrien kävelymatka. Varsinkaan minuutteja ennen sulkemisaikaa ei siellä ole erillistä työntekijää tarkistamassa sekä kuskaamassa tuotteita suoraan kassalle. Kun vastaan, että tietojärjestelmän perusteella meiltä toki näyttää löytyvän paviljonkeja kolme kappaletta, mutta pahimmassa tapauksessa valitettavat saldoheitot ovat mahdollisia ja ehdotan käyväni tarkistamassa ja noutamassa paviljongit sekä palaavani asiaan mahdollisimman pian, asiakas usein tuohtuu: "jos et viiden minuutin sisällä ole saanut (toim.huom. kolmea yhteensä 150 kg painavaa pakettia) raahattua kassalle, ensiksi raportoin epäpätevyydestäsi esimiehellesi ja sitten haen teltat muualta niin et vittu saa provikkaa ".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen, ettei äidin uudesta miehestä tule lain silmissä lapsen isä.

Eräs nainen yritti vaihtaa lapsensa nimen "isän sukunimelle" (ilmaiseksi - joskus lapselle annetaan pian syntmän jälkeen äidin nimi ennen isyyden tunnistamista, mikäli esim. passin saamisella on kiire). Pikkaisen oli jännittävät paikat selittää, että ei, se että olet mennyt uusiin naimisiin ja kaikki asutte onnellisesti perheenä ei muuta lapsesi isän henkilöllisyyttä - että biologinen isä on edelleen lapsen isä, ja uusi mies on äidin uusi mies.

Toisella (maksavalla) lomakkeella nimen vaihto olisi kyllä onnistunut, mutta nainen oli jo alkanut itkemään ja pahoittamaan mieltään, joten en tiedä, ymmärsikö enää, kun yritin selittää, miten sukunimen muuttaminen miehen (ja äidin uudeksi) nimeksi onnistuu.

Mä en tajua. Siis lapsen sukunimeä oltiin vaihtamassa? Eikö kuka tahansa saa vaihtaa sukunimeä kerran ainakin ilmaiseksi?

Tämä oli sinällään hassusti selitetty, mutta lapsen nimeä ei saa vaihtaa ilman toisen huoltajan lupaa eikä kai yksinhuoltajanakaan kuulematta lapsen toista vanhempaa. Ainoastaan silloin, jos uusi huoltaja adoptoi tai ottaa ottolapsekseen lapsen, nimenvaihto onnistuu, mutta ei naimisiin menemällä. 

Jaa. Kuinkajan pahasti meillä on rikotti jotain säädöstä kun vauva sai mun sukunimen heti syntymästään. Ei sitä keltään kysytty ja siis paljon ennen isyydentunnustusta. Samoin kun mentiin naimisiin nykyisen miehen kanssa maistraatissa, paperiin kirjattiin kaikkien nimet ennen ja jälkeen avioliiton. Meille kaikille tuli miehen sukunimi, eli lapseltakin vaihdettiin. Eikä maksanut mitään ja bioisältä ei kysytty mitään eikä mitään muuta papereita tarvinnut täyttää. Luulisi niiden maistraatissa tietävän mitta ehkä mammapalsta tietää tämänkin paremmin.

Ainahan syntyvä lapsi menee äidin sukunimelle. Nämä aviottomatkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen, ettei äidin uudesta miehestä tule lain silmissä lapsen isä.

Eräs nainen yritti vaihtaa lapsensa nimen "isän sukunimelle" (ilmaiseksi - joskus lapselle annetaan pian syntmän jälkeen äidin nimi ennen isyyden tunnistamista, mikäli esim. passin saamisella on kiire). Pikkaisen oli jännittävät paikat selittää, että ei, se että olet mennyt uusiin naimisiin ja kaikki asutte onnellisesti perheenä ei muuta lapsesi isän henkilöllisyyttä - että biologinen isä on edelleen lapsen isä, ja uusi mies on äidin uusi mies.

Toisella (maksavalla) lomakkeella nimen vaihto olisi kyllä onnistunut, mutta nainen oli jo alkanut itkemään ja pahoittamaan mieltään, joten en tiedä, ymmärsikö enää, kun yritin selittää, miten sukunimen muuttaminen miehen (ja äidin uudeksi) nimeksi onnistuu.

Mä en tajua. Siis lapsen sukunimeä oltiin vaihtamassa? Eikö kuka tahansa saa vaihtaa sukunimeä kerran ainakin ilmaiseksi?

Tämä oli sinällään hassusti selitetty, mutta lapsen nimeä ei saa vaihtaa ilman toisen huoltajan lupaa eikä kai yksinhuoltajanakaan kuulematta lapsen toista vanhempaa. Ainoastaan silloin, jos uusi huoltaja adoptoi tai ottaa ottolapsekseen lapsen, nimenvaihto onnistuu, mutta ei naimisiin menemällä. 

Jaa. Kuinkajan pahasti meillä on rikotti jotain säädöstä kun vauva sai mun sukunimen heti syntymästään. Ei sitä keltään kysytty ja siis paljon ennen isyydentunnustusta. Samoin kun mentiin naimisiin nykyisen miehen kanssa maistraatissa, paperiin kirjattiin kaikkien nimet ennen ja jälkeen avioliiton. Meille kaikille tuli miehen sukunimi, eli lapseltakin vaihdettiin. Eikä maksanut mitään ja bioisältä ei kysytty mitään eikä mitään muuta papereita tarvinnut täyttää. Luulisi niiden maistraatissa tietävän mitta ehkä mammapalsta tietää tämänkin paremmin.

Ainahan syntyvä lapsi menee äidin sukunimelle. Nämä aviottomatkin. 

Jos olet aviossa saar itse päättää. Vaikka en ollut aviossa multa kysyttiin laitanko lapsen vauva x vai vauva y nimellä?

Vierailija kirjoitti:

Koruliikkeessä jouduin selittämään eräälle asiakkaalle, mikä on hopean ja kullan ero.

Eräs mies pohti kihlasormusta ostaessa, että pitäisikö kultaisen sormuksen koossa huomioida sen kokovaihtelu eri lämpötiloissa. Selitin hänelle, että meidän elinympäristömme lämpötiloissa sormuksen koko ei vaihtele niin että sitä pystyisi huomaamaan, sen sijaan sormen paksuus kyllä vaihtelee päivän mittaan paljon enemmän 😀

No ei kaikki varmaan tiedä kaikkien metallien lämpölaajenemista :)

Olin töissä paikassa, missä möimme Veikkauksen pelejä. Vanha pappa tulee tiskille, ja haluaa kaksi riviä Casinoa. Minä ystävällisesti kyselemään, että olisikohan mahdollisesti joku muu peli kuitenkin kyseessä, sillä sen nimistä peliä ei koneesta löydy kuin Casino. Pappa hermostuu pahanpäiväisesti ja tinkaa, että hän on vuosikaudet sitä pelannut, että kyllä pitää löytyä! Otin esille arvat ja näytin, että Casino on kylläkin olemassa, mutta se on arpa, eikä riveittäin koneen kautta pelattava peli. Pappa raapii päätään ja hämmentyy. Älysin sitten kysyä, että olisiko mahdollisesti Viking Lotosta kyse (oli Vikingin pelipäivä)? Sehän se. No niinpä. Eikä tietenkään mitään pahoittelua aikaisemmasta huutamisestaan.

Vierailija kirjoitti:

Että vaikka kaupan oven ulkopuolella on postilaatikko, en ole postivirkailija, enkä tiedä, kuka postilaatikon tyhjentää enkä tiedä, minne posti siitä menee, eivätkä he postikonttorissa tunne minua, joten minuun on turha viitata yhteyshenkilönä postin kanssa asioidessa. 

Ihmisiä on sekoittanut se että postin toimintaa on siirretty kauppojen tiloihin.

Vierailija kirjoitti:

Asiakas, joka nykyisin on erään ison ja kansainvälisen viestintäfirman toimitusjohtaja, oli silloin markkinointipäällikkö eräässä toisessa kv. firmassa, soitti minulle ja kysyi aivan hämmentäviä perusasioita heille varatusta VIP-tilasta kansainvälisen urheilutapahtuman yhteydessä. Olin silloin markkinointiassistentti. Siis tyyliin, että mitä mun pitää sinne tilata, paljonko juomia ja ruokaa ja pitääkö tilata jotain kalusteita ja jotain. Pitääkö meidän itse tuottaa meidän oma esittelymateriaali vai onko se siellä niinkuin valmiina ja kutsutaanko me itse meidän vieraat.

Olin aivan hämmentynyt, koska viikkoa aikaisemmin oli lähtenyt kaikille yhteistyökumppaneille rautalankaa väännettynä tiedote, jossa yksityiskohtaisesti neuvottiin step-by-step mitä pitää tehdä. Kysyin, että tuliko se perille? Tuli, mutta hän ei ymmärtänyt. Käytiin sitten se juttu läpi puhelimessa vielä ihan yksityiskohtaisesti, meni ehkä noin tunti. Mainittakoon, että hän oli ainoa noin 30:stä joka vaati kädestä pitäen apua. Ja noi oli oikeasti aika perusasioita PR:n jutuissa.

Puhelun päätyttyä menin vähän ihmeissäni markkinointijohtajan huoneeseen ja kerroin xx:n soittaneen ja olleen ihan ulalla. Kysyin, että onko hänen kanssaan varmasti käyty läpi mitä soppariin kuuluu ja mitä ei. Markkinointijohtaja meni ihan hiljaiseksi ja kysyi, että kävitkö sä nää asiat siis läpi hänen kanssaan just äsken? Juu. Nimittäin kun hän oli selittänyt sen asian puhelimessa just sitä edellisenä päivänä tälle asiakkaalle. Ihan täsmälleen samat asiat. 

Silloin mietin että millä hiton meriiteillä täällä pääsee kansainvälisen konsernin, ehkä maailman tunnetuimman brändin, markkinointipäälliköksi...

Ja alkaakohan firman nimi I-kirjaimella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kieltämättä siinä vaiheessa kun joutuu sadatta kertaa selittämään kiukuttelevalle mieslapselle että kyllä, muovipussi on nykyään maksullinen, alkaa jo mielessä käymään että kai tässä ollaan jossain piilokamerassa 😅 Jankataan vain että miksi ei saa ilmaiseksi, millä hän nyt ostoksensa kantaa (niidenkin yhteissumma lähenteli 250 euroa, ei luulisi yhden 20 senttisen vievän konkurssiin...) ja että aikoo ilmoittaa esimiehelleni tästä hirveästä vääryydestä. Kumma kyllä en ole vielä nuhteita saanut.

No se on tosiaan naurettavaa käytöstä kaupalta että jos asiakkaan ostokset maksavat 250 euroa niin ei voida antaa yhtä lähes ilmaista muovipussia kaupan päälle vaan siitä on pakko veloittaa 20 senttiä. Ei voi sanoa muuta kun että ahne esimies.

On mahtavaa että järjettömästä muovipussikulutuksesta pyritään eroon! Jos ostokset maksavat parisataa euroa luulis sulla olevan varaa maksaa euro kassista jos niin hirveesti sitä hingut. Opettele ottamaan kangaskassi kauppaan.

Asiakas (nainen) ostaa 700 euron ruohonleikkurin, antaa arkkitehti? -naapurinsa kasata sen, ajaa itse sillä kantoon ja hajoittaa akselin / moottorin. Tälle naiselle ei mennyt jakeluun, että myyjä ei ole onnettomuuteen vastuullinen taho. Kauppa ei anna uutta leikkuria ilmaiseksi tilalle. Takuu ei korvaa mitään. Tuloksena: Paska myyjä ja "mikäs sun esimiehen nimi on!!??"

Sama homma ilmeisesti insinööri "oon kuule insinööri!" -miehen kanssa. Kasasi väärin 1000 euron raivaussahan ja laite hajosi käsiin ensimmäisellä käynnistyksellä. Raivausterä on kiinnitetty väärin = epäkesko = akseli paskana = korjauskelvoton. Vika oli myyjässä? Vika oli ettei ohjekirjassa.. no olihan siellä kuvallinen ohje. Sitten vedettiin ns. hurrikortti. Ei löydy Ruotsinkielistä ohjetta.. No sekin löytyi. Meneekö takuuseen? Ei mene. Hyvitettäkö romusta jotain? Ei hyvitetä. Tulos: Perjantaina myös tonnin koneen ja lauantaina samanlaisen, samalle asiakkaalle.

Asiakkaani luulevat saavansa passinsa meidän toimistolta ilman mitään todisteita, luulevat että pelkkä nimen sanominen riittää. Sitten alkavat kirkumaan. Tarkemmin kun ajattelisivat. niin tajuaisivat että pidämme passeista hyvää huolta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen, ettei äidin uudesta miehestä tule lain silmissä lapsen isä.

Eräs nainen yritti vaihtaa lapsensa nimen "isän sukunimelle" (ilmaiseksi - joskus lapselle annetaan pian syntmän jälkeen äidin nimi ennen isyyden tunnistamista, mikäli esim. passin saamisella on kiire). Pikkaisen oli jännittävät paikat selittää, että ei, se että olet mennyt uusiin naimisiin ja kaikki asutte onnellisesti perheenä ei muuta lapsesi isän henkilöllisyyttä - että biologinen isä on edelleen lapsen isä, ja uusi mies on äidin uusi mies.

Toisella (maksavalla) lomakkeella nimen vaihto olisi kyllä onnistunut, mutta nainen oli jo alkanut itkemään ja pahoittamaan mieltään, joten en tiedä, ymmärsikö enää, kun yritin selittää, miten sukunimen muuttaminen miehen (ja äidin uudeksi) nimeksi onnistuu.

Mä en tajua. Siis lapsen sukunimeä oltiin vaihtamassa? Eikö kuka tahansa saa vaihtaa sukunimeä kerran ainakin ilmaiseksi?

Tämä oli sinällään hassusti selitetty, mutta lapsen nimeä ei saa vaihtaa ilman toisen huoltajan lupaa eikä kai yksinhuoltajanakaan kuulematta lapsen toista vanhempaa. Ainoastaan silloin, jos uusi huoltaja adoptoi tai ottaa ottolapsekseen lapsen, nimenvaihto onnistuu, mutta ei naimisiin menemällä. 

Jaa. Kuinkajan pahasti meillä on rikotti jotain säädöstä kun vauva sai mun sukunimen heti syntymästään. Ei sitä keltään kysytty ja siis paljon ennen isyydentunnustusta. Samoin kun mentiin naimisiin nykyisen miehen kanssa maistraatissa, paperiin kirjattiin kaikkien nimet ennen ja jälkeen avioliiton. Meille kaikille tuli miehen sukunimi, eli lapseltakin vaihdettiin. Eikä maksanut mitään ja bioisältä ei kysytty mitään eikä mitään muuta papereita tarvinnut täyttää. Luulisi niiden maistraatissa tietävän mitta ehkä mammapalsta tietää tämänkin paremmin.

Ainahan syntyvä lapsi menee äidin sukunimelle. Nämä aviottomatkin. 

Jos olet aviossa saar itse päättää. Vaikka en ollut aviossa multa kysyttiin laitanko lapsen vauva x vai vauva y nimellä?

Lapsen sukunimi syntymän perusteella

Lapsen sukunimi, kun vanhemmilla on yhteinen sukunimi

Jos lapsen syntymän hetkellä vanhemmilla on yhteinen sukunimi, lapsi saa syntyessään aina vanhempiensa yhteisen sukunimen. Sen sijaan henkilökohtaiseen käyttöön yhteisen sukunimen edelle otettu sukunimi ei voi siirtyä lapselle.

Lapsen sukunimi, kun vanhemmilla on eri sukunimi

Jos keskenään avioliitossa olevilla vanhemmilla lapsen syntymän hetkellä ei ole yhteistä sukunimeä, vanhemmilla on oikeus valita, kumman vanhemman sukunimen lapsi saa.

Jos lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella ja isyys on vahvistettu, lapsen vanhemmat voivat valita kumman vanhemman sukunimen lapsi saa (ks. jäljempänä: "Lapsi saa äidin sukunimen" ja "Lapsen sukunimen muuttaminen isän sukunimeksi").

Mikä nimi voidaan valita lapsen sukunimeksi?

Lapsen sukunimeksi voidaan valita sukunimi, joka jommallakummalla vanhemmalla on sillä hetkellä, kun lapsi ilmoitetaan väestötietojärjestelmään.

Valintaoikeuden rajoitus

Vanhemmat eivät kuitenkaan voi valita lapsen sukunimeä silloin, kun vanhemmilla on yhteisessä huollossa yhteinen alaikäinen lapsi, vaan myöhemmin syntynyt lapsi saa saman sukunimen kuin hänen sisaruksellaan jo on. Jos vanhemmilla kuitenkin on yhteinen sukunimi, myöhemmin syntynyt lapsi saa vanhempien yhteisen nimen.

Milloin ja miten valinta on tehtävä?

Lapsen sukunimi on kahden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä ilmoitettava maistraatille tai sille evankelis-luterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnalle, jonka jäsen lapsi on.

Lapsen sukunimi silloin, kun vanhemmat eivät tee ilmoitusta

Jos vanhemmat eivät tee ilmoitusta lapsen sukunimestä, lapsi saa sen sukunimen, joka äidillä on sillä hetkellä, kun lapsi ilmoitetaan väestötietojärjestelmään.

Lapsi saa äidin sukunimen

Lapsi saa äidin sukunimen myös, jos isyyttä ei ole vahvistettu sillä hetkellä, kun lapsi ilmoitetaan väestötietojärjestelmään. Lapsen sukunimi voidaan isyyden vahvistamisen jälkeen muuttaa isän sukunimeksi (ks. jäljempänä: "Lapsen sukunimen muuttaminen isän sukunimeksi").

Kuka päättää lapsen sukunimestä?

Lapsen sukunimestä päättää lapsen huoltaja. Kun vanhemmat ovat yhdessä lapsensa huoltajia, he päättävät yhdessä lapsen sukunimestä. Jos vanhemmat eivät ole yhdessä lapsen huoltajia, on lapsen huoltajalla tai huoltajilla oikeus päättää kumman vanhemman sukunimen lapsi saa.

Vierailija kirjoitti:

Mölli kirjoitti:

Olin itse linja-autossa matkustajana, en siis töissä, mutta tapahtuma oli sen verta järkky, että päätin kirjoittaa. Olimme siis matkustamassa Lapissa ja linja-auto meni mm. lentokentälle. Matkan varrella oli tapahtunut onnettomuus, jossa kaksi ihmistä oli kuollut. Tie oli suljettu ja linja-auto joutui menemään eri reittiä ja oli hieman myöhässä. Eräs keski-ikäinen matkustaja alkoi tästä asiasta riehumaan kuljettajalle. Aivan kuin tiensulkeminen ja ihmisten kuolema olisi hänen vikansa. KOKO MATKAN nainen kyseli, tivasi ja valitti kuskille. (Työrauha?) Lopulta nainen pääsi lentokentälle eikä lennolle ollut vielä edes kiire. Nainen oli kuitenkin tuohtunut kun ei ollut tuntia ennen kentällä. (Rovaniemellä riittää puoli tuntia) Hän vaati kuskia tulemaan ja selvittämään tämä lähtöselvitykseen. Kuski vastasi kylmän rauhallisesti että hänellä on asiakkaita joiden pitää ehtiä junaan. Hän nosti rouvan matkatavarat ulos ja lähti.

"Helvetin helsinkiläiset" tuhisi vieressäni ollut matkustaja :D

Ja tietenkään kukaan teistä matkustajista ei ystävällisesti pyytänyt rouvaa sulkemaan turpaansa? Mikä helvetti siinä on, että katsotaan vierestä kun työntekijää kohdellaan huonosti ilman syytä ja sitten päivitellään netissä tätä tapahtumaa? Olisi siitä kuskista varmaan ollut kiva jos olisitte "tasavertaisina asiakkaina" kertonut rouvalle, että kuskille on turha valittaa. Mutta kun ei voi puhua ääneen.

Kyllä hänelle sanottiin, mutta silloin hän alkoi vaan valittamaan lujempaa, sellasta omaa voivottelu yksinpuhelua. Ei siitä ollut mitään hyötyä, päin vastoin, enempi möykkää kuljettajalle. Naisen poistuttua kyllä kuljettajan kanssa päiviteltiin asiaa. Kuljettaja vaikutti aika konkarilta, vaikka totta kai kellä tahansa tuommonen vituttaa.