Kuinka usein lasten isovanhempien luokse kylään?

Minun mielestä noin kerran kahdessa kuukaudessa on sopiva määrä.

Kerran kuussa on se mihin pyritään, meillä n. 100km väliä. Joko isovanhemmat matkustaa tai me.

Vierailija kirjoitti:

Kerran kuussa on se mihin pyritään, meillä n. 100km väliä. Joko isovanhemmat matkustaa tai me.

Onko se ollut hyvä määrä myös isovanhempien mielestä? :) Tai kehtaisivatko sanoa, jos haluaisivat tavata useammin?

2kk:n välein

Tämähän riippuu täysin niistä isovanhemmista, vanhemmista ja lapsista sekä heidän elämäntilanteestaan ja keskinäisistä suhteista.

Tapauskohtaista.

Kerran viikossa on ihan ok , tunti on kuitenkin aika paljon aikaa yhteen suuntaan.

Äitini ja miehen vanhemmat näkevät lapsia ja/tai meitä n. 1-2 kertaa kuussa, mielestäni sopivasti. Valitettavasti olen joutunut rajaamaan kanssakäymistä isäni kanssa oman mielenterveyteni takia, joten häntä näemme lähinnä jouluna ja lasten ja isän syntymäpäivinä. Asumme kaikki lähekkäin.

Meillä väliä n.20 km ja pitkään anoppi halusi että käydään joka sunnuntai siellä syömässä- usein mies lasten kanssa. Sitten todettiin että se rajoittaa liikaa meidän menoja ja ehdotettiin että anoppi olisi meillä yhden iltapäivän viikossa pikkukoululaisen kanssa. Ei tullut mitään, lapsi lauloi kaikki anopin tonkimiset ja meidä kodin arvostelut. Sitten mietittiin että lapsi voisi mennä yökylään mummolle ja siitähän riita syntyi kun anoppi haluaisi sitäkin joka viikonloppu. Sopii yksin lapsen kanssa jne. On siis nähnyt lapsia tosi paljon ja mieskin siinä samassa on syönyt hänen kanssaan. Silti mikään ei riitä, voivottelee vain haluaan nähdä lapsia. Olen ollut tosi joustava, nyt alkaa jo pinna kiristyä hänen vaatimuksiinsa.

joka viikko

Riippuu siitä, miten usein isovanhemmat käy kylässä. Jos isovanhemmat käyvät joka toinen kuu ja te isovanhempien luona joka toinen kuu, niin näette mukavasti kerran kuussa. Itse en suostuisi olemaan aina se liikkuva osapuoli. Vastavuoroisuutta.

Meillä isovanhemmat käy pari kertaa vuodessa ja me heillä noin 4 kertaa vuodessa. Nähdään myös muissa tilaisuuksissa (sisarusteni luona esim.).

Lasten ollessa pienempiä kerran tai kaksi vuodessa, koska pitkä matka 700 km. Isovanhemmat kävivät joskus itse toisen kerran. Toivoimme, että he olisivat muuttaneet asumaan lähemmäksi meitä, mutta eivät tahtoneet.

Isovanhempien itsensä vuoksi kerran kuussa ja niin, että kolme yötä perillä.. Tarvitsevat apua. Lapset ovat jo yläkoulussa. On raskasta matkustaa, joten jäävät monesti kotiin toisen vanhemman kanssa.

Sama ei käy kaikille. Ottakaa huomioon. Ei kaikki halua liian tiivistä yhteydenpitoa puoleen eikä toiseen, eikä ole mahdollistakaan.

Kohtuudella on hyvä sääntö ottaen välimatkat huomioon.

Tapauskohtaista, meillä noin kerran kuussa nähdään, meille sopisi nähdä enemmänkin, mutta kun ovat vaivaisia isovanhempia ja/tai työssäkäyviä, niin ei heillä ole aikaa eikä jaksamista.

1-2 kertaa kuussa. Riippuu myös tietty millaista kyläily on, montako isovanhempien kotia on, onko perheen vanhempien työ vuorotyötä, onko isovanhempien työ vuorotyötä, kuinka usein isovanhemmat toivovat vierailuita, kuinka usein isovanhemmat kyläilevät, onko lapsilla harrastuksia jne.

Vierailija kirjoitti:

Tämähän riippuu täysin niistä isovanhemmista, vanhemmista ja lapsista sekä heidän elämäntilanteestaan ja keskinäisistä suhteista.

Tapauskohtaista.

Tietenkin. Kiinnostaa vain miten muilla toimitaan:)

Meillä on huomattavasti lyhyempi matka, mutta näemme noin kerran kuussa. Isovanhemmat eivät kutsuista huolimatta suostu kyläilemään meillä, joten me reissaamme aina lasten kanssa. Se kyllä vähän nyppii, ettei kyläilyissä ole mitään vastavuoroisuutta ja silti valitetaan, että nähdään liian vähän. Lisäksi kyläillessämme oletetaan, että olemme siellä aamusta iltamyöhään, joten useammin ei viitsi kyläillä, kun siihen menee sitten aina koko päivä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on huomattavasti lyhyempi matka, mutta näemme noin kerran kuussa. Isovanhemmat eivät kutsuista huolimatta suostu kyläilemään meillä, joten me reissaamme aina lasten kanssa. Se kyllä vähän nyppii, ettei kyläilyissä ole mitään vastavuoroisuutta ja silti valitetaan, että nähdään liian vähän. Lisäksi kyläillessämme oletetaan, että olemme siellä aamusta iltamyöhään, joten useammin ei viitsi kyläillä, kun siihen menee sitten aina koko päivä.

Tiedän tunteen! Meillä sama. Jos kylään mennään pitäisi olla tuntitolkulla pienten lasten kanssa paikassa missä koko ajan saa joku juosta perässä ettei riko mitään😑

Näitä lukiessa meinaa tulla huono omatunto :/ Me ei käydä melkein ikinä isovanhempien luona, mummot käy meillä about viidesti vuodessa, oma isäni vähän useammin, kun asuu lähempänä. Yksinasuvilla isovanhemmilla vaan on kovin pienet asunnot näin 6-henkisen perheen putkahtaa kylään, niin sillä sit meillä näin yksipuolisesti.. Mummot asuu molemmat noin 120km päässä.

Isovanhemmat saavat käydä meillä niin paljon kuin haluavat, ja käyvät ehkä pari kertaa kuussa. Me käymme isovanhempien luona noin joka toinen kuukausi, vaikka se vaihtelee. Eli kun kaksi mummolaa niin käymme yhteensä suunnilleen joka kuukausi. Asuvat samalla seudulla mutta eivät ihan vieressä. Siellä saatamme tavata samalla kätevästi sisaruksia perheineen. Isovanhempien luona kyläily on kaikkia muita paikkoja kätevämpää, koska minun ei tarvitse siellä vahtia, vaan isovanhemmat haluavat hoitaa vahtimisen ja leikittämisen, ja ylläpitävät oman talonsa sääntöjä. :)