Tulevan lukiolaisen äiti kysyy ja miettii

?

Lukion päättodistuksella ei edelleenkään haeta korkeakouluun, sillä kursseista jaettavat arvosanat ovat liian subjektiivisia (eli eri arvosanat eivät ole samanarvoisia keskenään). Näin linjattiin uudistuksessa muutama vuosi takaperin. Sen sijaan ylioppilastodistuksella, eli kirjoitusten arvosanoilla on entistäkin enemmän painoarvoa korkeakouluhauissa.

Jos hakee ulkomaille opiskelemaan, niin lukionpäättötodistuksella voi olla (paljonkin) painoarvoa.

Vierailija kirjoitti:

Lukion päättodistuksella ei edelleenkään haeta korkeakouluun, sillä kursseista jaettavat arvosanat ovat liian subjektiivisia (eli eri arvosanat eivät ole samanarvoisia keskenään). Näin linjattiin uudistuksessa muutama vuosi takaperin. Sen sijaan ylioppilastodistuksella, eli kirjoitusten arvosanoilla on entistäkin enemmän painoarvoa korkeakouluhauissa.

Jos hakee ulkomaille opiskelemaan, niin lukionpäättötodistuksella voi olla (paljonkin) painoarvoa.

Nyt tuli kyllä lounastauon aivopieru: siis lukion päättötodistuksen arvosanat eivät ole samanarvoisia eri koulujen välillä. Maaseutulukion arvosana 9 saattaa vastata kovatasoisen kaupunkilukion arvosanaa 7. Sen sijaan ylioppilaskoe on kaikille sama ja paljon objektiivisempi osaamisen mittari.

Olettaen että ap kysyy tätä ihan tosissaan, niin opetushallituksen linkistä löydät vähän perustietoja: https://opintopolku.fi/wp/lukio-2/opinnot-lukiossa/ välilehti ylioppilastutkinto kertoo niiden kirjoitusten rakenteesta.

Tiivistetysti: Opiskelu on kurssimuotoista. Kursseja opiskellaan jaksoissa, joita lukiosta riippuen on 5 tai 6 vuodessa. Osa kursseista on pakollisia, ja suoritusjärjestyksellä on useissa aineissa merkitystä. Kursseista on minimimäärä montako täytyy lukion aikana suorittaa. Pakollisten lisäksi on syventäviä, joista hyötyä erityisesti kirjoitettavissa aineissa, joten kannattaa miettiä jo hyvissä mitä aineita kirjoittaa. Soveltavat ovat koulukohtaisia, esimerkiksi laboratorio- tai koodauskursseja. Kirjoitettavia aineita on vähintään 4, mutta enemmänkin voi kirjoittaa. 5 on optimimäärä esimerkiksi teknillisiin yliopistoihin hakiessa, mutta kirjoitettavien lukumäärä riippuu monista tekijöistä ja kirjoittajasta itsestään. Ne kirjoitetaan kolmen kirjoituskerran aikana (erittäin suositeltavaa hajauttaa kirjoituksia jaksamisen ja parhaiden tulosten takaamiseksi), jotka ovat puolen vuoden välein syksyllä ja keväällä. Tietokone on pakollinen, kannattaa katsoa onko teidän lukio niitä harvoja, jotka kustantavat sen lukiolaiselle. Muussa tapauksessa hommatkaa itse, sen ei tarvitse olla tehoiltaan mikään maailman järein. Tärkeää on, että siinä on 2 USB-porttia (abittia ja hiirtä varten) sekä kuulokeliitäntä. Langallinen hiiri ja langallisest kuulokkeet myös tarvitaan. Bluetooth on ollut ainakin toistaiseksi kiellettyjen listalla, ja todennäköisesti siellä pysyykin lähivuodet.

Lukio voi kuulostaa rankalta sellaiselle, joka ei ole sitä käynyt tai ole ollut korkeakoulussa. Älä kuitenkaan tee samaa virhettä kuin oma (ammattikoulutettu) äitini, joka kauhisteli lukion vaativuutta ja työmäärää jo ennakkoon, ja sai urakan vaikuttamaan isommalta ja vaikeammalta kuin se oikeasti on. Urakka on pilkottu pienempiin osatavoitteisiin, joten jokainen opiskeluun edes vähän orientoitunut teini kyllä pääsee lukiosta läpi. Vielä parempi tosiaan, jos siihen opiskelun makuun pääsee jo alusta alkaen kunnolla (läksyjen, lukemisen ja projektitöiden teon tärkeys on valtava ja ne on osa opiskelua. Kannattaa opettaa lapsi heti siihen, sillä läksyjä on paljon), niin kirjoituksetkin menevät kuin omalla painollaan.

Eli kannattaa jakaa kirjoitettavat 3lk syksyyn ja kevääseen? Entäpä jos kirjoittaa 6-8 ainetta, onko liian rankkaa?

Kyllä se lukiolainen sen sitten itse hoitaa.

T. Tulevan lukiolaisen äiti

1-2 luokkien todistuksilla ei ole mitään merkitystä, paitsi oman oppimisensa seuraaminen.

Kirjoitukset kannattaa hajauttaa niin moneen erään kuin mahdollista. Se, kuinka monta ainetta on liikaa, riippuu ihan opiskelijasta itsestään. Jos on lukupäätä, on reipas ja jaksaa opiskella ja päntätä, niin ei se 6-8 ainetta epäinhimillinen määrä ole. Ihan tuon ihmiset pystyvät hoitamaan. Jos on haaveita jatkaa yliopistoon, niin varmaan kannattaakin asennoitua silleen että tää lukio on kevyttä alkusoittoa sinne.

Melkein kuka tahansa pääsee kyllä lukion rämpimällä läpi, se on nuorille tarkoitettu koulu ja ihan tavalliset ihmiset sen hanskaavat. Se, miten hyvin opiskeluissa menestyy, on aika lailla kiinni omasta itsestään.

Miksi ap ei kysyisi tosissaan? En minäkään tiedä nyky-lukiosta mitään ja poika sinne menossa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ap ei kysyisi tosissaan? En minäkään tiedä nyky-lukiosta mitään ja poika sinne menossa.

Tänään on ollut paljon lukioon liittyviä avauksia, joista osa vähän haiskahtaa trolleilta. Toisaalta se on itse lukion hiljattain käyneenä vähän hankala arvioida sitä, kuinka tietämättömiä ihmiset ovat sen sisällöstä. Varsinkin kun suuri osa tiedosta on nopeasti googletettavissa.

Se kannattaa kyllä muistaa, että kaikki lukiolaiset eivät ole keskenään yhtä kypsiä. Varsinkin pojat saattavat olla vielä aika lapsellisia. On ihan hyvä seurata sen nuoren koulumenestystä ja läksyjen hoitamista/ kokeisiin lukemista varsinkin alkuun, tai jos on yhtään epäilystä siitä ettei lapsi ole tehtäviensä tasalla. Pahinta minkä voi tehdä on jättää nuori ihan täysin omilleen, ja sitten järkyttyä kun kolmantena vuonna selviää että kaikki arvosanat ovat surkeita ja kirjoitusten läpäiseminen epävarmaa. Toki opot ja ryhmänohjaajat huolehtivat näistä myös, mutta koulusta riippuen asenne voi olla aika välinpitämätönkin.

Vierailija kirjoitti:

Eli kannattaa jakaa kirjoitettavat 3lk syksyyn ja kevääseen? Entäpä jos kirjoittaa 6-8 ainetta, onko liian rankkaa?

Kannattaa jakaa kirjoitettavat 2lk kevääseen, 3lk syksyyn ja 3lk kevääseen. 3lk syksyllä on omasta mielestäni helpoin kirjoittaa laajaa lukemista vaativat aineet, sillä kesän aikana ehtii valmistautua parhaiten, kun ei tarvitse käydä muita kursseja samaan aikaan. Monille työläimmät aineet ovat äidinkieli ja pitkä matematiikka, sillä niissä on paljon kotitehtävää. Tämä on tosin rankkaa yleistystä. Opiskelujen rakenne kannattaa suunnitella huolella, että tulee tasapainoiset lukujärjestykset ja ehtii opiskella aineet ennen kirjoituskertaa.

Ne mitkä aineet on järkeviä valita riippuu toki oppilaan tulevaisuuden suunnitelmista ja kiinnostuksesta. Yleisesti sanoisin, että jos pitkä matematiikka yhtään kiinnostaa (tai vaikkei kiinnosta, mutta matikka sujuu), niin kannattaa valita se, ellei jo nyt ole tiedossa että suuntaa alalle jossa siitä ei ole mitään hyötyä. Pitkästä matematiikasta saa enemmän pisteitä, ja sen jälkeen tietotaso on ihan eri kuin lyhyen matikan. Sen kanssa kannattaa ottaa fysiikan ja- tai kemian opinnot, mikäli insinööriopinnot (tai luonnontieteelliset) yhtään houkuttelevat. Biologia niiden ohella on hyvä jos lääkistä tai osaa luonnontieteellisiä tai insinööriopintoja varten.

Ehkä joku palstalle eksyvä humanisti tai kieliä opiskellut osaa antaa vinkkejä siitä, mitkä ainekombot ovat hyviä heidän tietämyksensä mukaan.