Miten teillä on mennyt perinnöjaot lakitoimistossa?

Perin yksin kaikki. Täytyy kyl sanoo et ihme pelle se faija oli. Olin 38v kun sain perinnön. Näin sitä äijää kolme kertaa koko mun elämäni aikana. Sillä oli nainen jonka kanssa ei ollu naimisissa ja sit puolpoika jonka isänä se toimi 35 vuotta. Se ei jättäny kummallekaan yhtään mitään. Enemmän se poika oli sen kun minä. Sillä kundilla oli normaali isä suhde mun biologiseen faijaan ja silti ei vttu ei jättäny mitään.

Perin kaks asuntoa, kesämökin, 2 autoa ja vtusti rahaa. Mä annoin sille jätkälle jota en ees tunne, niin auton ja sit vuokrasin toisen kämpän sille helsingin keskustasta, niin että maksaa parisataa kk ja sit kävelin pankkiin ja nostin ison summan rahaa sille käteisenä. Mä en rupee mitää lahjaveroja makselee.

Mä olin sitä mieltä, että sille jätkälle kuuluu kyllä perintöä, vaikka mun faija ei ollu biologinen sille. Kyllä mua vtutti se raakuus mikä tuli ilmi.

Lakitoimistossa ei ollut mitään vikaa. Perinnönjako oli kamalaa kiistelyä, kuka haluaa minkäkin kipon.

Vierailija kirjoitti:

Perin yksin kaikki. Täytyy kyl sanoo et ihme pelle se faija oli. Olin 38v kun sain perinnön. Näin sitä äijää kolme kertaa koko mun elämäni aikana. Sillä oli nainen jonka kanssa ei ollu naimisissa ja sit puolpoika jonka isänä se toimi 35 vuotta. Se ei jättäny kummallekaan yhtään mitään. Enemmän se poika oli sen kun minä. Sillä kundilla oli normaali isä suhde mun biologiseen faijaan ja silti ei vttu ei jättäny mitään.

Perin kaks asuntoa, kesämökin, 2 autoa ja vtusti rahaa. Mä annoin sille jätkälle jota en ees tunne, niin auton ja sit vuokrasin toisen kämpän sille helsingin keskustasta, niin että maksaa parisataa kk ja sit kävelin pankkiin ja nostin ison summan rahaa sille käteisenä. Mä en rupee mitää lahjaveroja makselee.

Mä olin sitä mieltä, että sille jätkälle kuuluu kyllä perintöä, vaikka mun faija ei ollu biologinen sille. Kyllä mua vtutti se raakuus mikä tuli ilmi.

Onpa harvinaisen kaunis tarina, sinun kohdaltasi. Ehkä olit aina isäsi sydämessä enemmän kuin mitä hän näytti, tai pystyi osoittamaan.  Puhuitteko isästäsi "velipuolen" kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Onko ollut sopuisaa vai millaista meininkiä?

Onko sinulla perunkirjoitustilaisuus ajankohtainen vai mennyt jo? Miten meni?

Äitini oli päättänyt,että minulle ei kuulu lakiosa isän kuoleman jälkeen. Tätä käytiin sitten lakimiehen luona selvittämässä. Koska isän tahto oli ollut, että lakiosaa ei saa vaatia, niin sitten sitä ei saa vaatia. Vaadin kuitenkin ja lakimies totesi, että sille ei voi mitään, pakko maksaa.

Vierailija kirjoitti:

Äitini oli päättänyt,että minulle ei kuulu lakiosa isän kuoleman jälkeen. Tätä käytiin sitten lakimiehen luona selvittämässä. Koska isän tahto oli ollut, että lakiosaa ei saa vaatia, niin sitten sitä ei saa vaatia. Vaadin kuitenkin ja lakimies totesi, että sille ei voi mitään, pakko maksaa.

Vtun tanelit ei ymmärrä ettei mikään testamentti syrjäytä lakiosaa, sitä saa ja PITÄÄ vaatia aina. Muuten jää tyhjän päälle.

Kun perunkirjoitustilaisuus koittaa, tulen valtuuttamaan toisen henkilön tilalleni. Olen saanut tarpeekseni ihmisten sotkuista ja ilkeyksistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitini oli päättänyt,että minulle ei kuulu lakiosa isän kuoleman jälkeen. Tätä käytiin sitten lakimiehen luona selvittämässä. Koska isän tahto oli ollut, että lakiosaa ei saa vaatia, niin sitten sitä ei saa vaatia. Vaadin kuitenkin ja lakimies totesi, että sille ei voi mitään, pakko maksaa.

Vtun tanelit ei ymmärrä ettei mikään testamentti syrjäytä lakiosaa, sitä saa ja PITÄÄ vaatia aina. Muuten jää tyhjän päälle.

Mikä testamentti? Lakiosan vaatiminen vähän riippuu hyvistä tai huonoista perhesuhteista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perin yksin kaikki. Täytyy kyl sanoo et ihme pelle se faija oli. Olin 38v kun sain perinnön. Näin sitä äijää kolme kertaa koko mun elämäni aikana. Sillä oli nainen jonka kanssa ei ollu naimisissa ja sit puolpoika jonka isänä se toimi 35 vuotta. Se ei jättäny kummallekaan yhtään mitään. Enemmän se poika oli sen kun minä. Sillä kundilla oli normaali isä suhde mun biologiseen faijaan ja silti ei vttu ei jättäny mitään.

Perin kaks asuntoa, kesämökin, 2 autoa ja vtusti rahaa. Mä annoin sille jätkälle jota en ees tunne, niin auton ja sit vuokrasin toisen kämpän sille helsingin keskustasta, niin että maksaa parisataa kk ja sit kävelin pankkiin ja nostin ison summan rahaa sille käteisenä. Mä en rupee mitää lahjaveroja makselee.

Mä olin sitä mieltä, että sille jätkälle kuuluu kyllä perintöä, vaikka mun faija ei ollu biologinen sille. Kyllä mua vtutti se raakuus mikä tuli ilmi.

Onpa harvinaisen kaunis tarina, sinun kohdaltasi. Ehkä olit aina isäsi sydämessä enemmän kuin mitä hän näytti, tai pystyi osoittamaan.  Puhuitteko isästäsi "velipuolen" kanssa?

Ei puhuttu. Mua ei kiinnosta se äijä yhtään. Mutta ns velipuolen kanssa olen nykyään tekemisissä. Annoin sille mökin avaimet, kun se on ravannu siellä pennusta asti ja mua ei taas mökkeily kiinnosta. Pitäkööt sen itellään.

Jokin ei pidä jutussa (1) paikkaansa. Avovaimo voi tällaisessa tapauksessa jäädä ilman perintöä, mutta velipuolelle kuuluu lakiosa. Isyys kai sentään on tunnustettu?

Lisäksi lahjaveron maksaa lahjan saaja, ei antaja.

Vierailija kirjoitti:

Jokin ei pidä jutussa (1) paikkaansa. Avovaimo voi tällaisessa tapauksessa jäädä ilman perintöä, mutta velipuolelle kuuluu lakiosa. Isyys kai sentään on tunnustettu?

Lisäksi lahjaveron maksaa lahjan saaja, ei antaja.

Ei ap:n isä ollut sen "puolpojan" isä, vaan se poika oli ap:n isän avovaimon poika. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokin ei pidä jutussa (1) paikkaansa. Avovaimo voi tällaisessa tapauksessa jäädä ilman perintöä, mutta velipuolelle kuuluu lakiosa. Isyys kai sentään on tunnustettu?

Lisäksi lahjaveron maksaa lahjan saaja, ei antaja.

Ei ap:n isä ollut sen "puolpojan" isä, vaan se poika oli ap:n isän avovaimon poika. 

Sorry, ei siis ap:n vaan tämän perijän isän jne.

Tuon erikoisen tarinan tapauksessa saattoi olla vaan kyse silkasta saamattomuudesta - ei jaksettu tehdä paperiasioita kuntoon eläissä tai ajateltiin tehdä se sitten joskus. Isähän kuoli oletettavasti melko nuorena.

Toki saattoi myös olla kyse siitä, että isä halusi hyvittää olemassaolemattomuutensa tai osa rahoista tullut isovanhempien perinnöistä, joiden halusi jatkuvan suvussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitini oli päättänyt,että minulle ei kuulu lakiosa isän kuoleman jälkeen. Tätä käytiin sitten lakimiehen luona selvittämässä. Koska isän tahto oli ollut, että lakiosaa ei saa vaatia, niin sitten sitä ei saa vaatia. Vaadin kuitenkin ja lakimies totesi, että sille ei voi mitään, pakko maksaa.

Vtun tanelit ei ymmärrä ettei mikään testamentti syrjäytä lakiosaa, sitä saa ja PITÄÄ vaatia aina. Muuten jää tyhjän päälle.

Mikä testamentti? Lakiosan vaatiminen vähän riippuu hyvistä tai huonoista perhesuhteista.

Lakiosan vaatiminen ei riipu minkäänlaisista perhesuhteista. Sitä saa vaatia aina. Jos välit sen seurauksena menee, se on voi voi.

Vierailija kirjoitti:

Perin yksin kaikki. Täytyy kyl sanoo et ihme pelle se faija oli. Olin 38v kun sain perinnön. Näin sitä äijää kolme kertaa koko mun elämäni aikana. Sillä oli nainen jonka kanssa ei ollu naimisissa ja sit puolpoika jonka isänä se toimi 35 vuotta. Se ei jättäny kummallekaan yhtään mitään. Enemmän se poika oli sen kun minä. Sillä kundilla oli normaali isä suhde mun biologiseen faijaan ja silti ei vttu ei jättäny mitään.

Perin kaks asuntoa, kesämökin, 2 autoa ja vtusti rahaa. Mä annoin sille jätkälle jota en ees tunne, niin auton ja sit vuokrasin toisen kämpän sille helsingin keskustasta, niin että maksaa parisataa kk ja sit kävelin pankkiin ja nostin ison summan rahaa sille käteisenä. Mä en rupee mitää lahjaveroja makselee.

Mä olin sitä mieltä, että sille jätkälle kuuluu kyllä perintöä, vaikka mun faija ei ollu biologinen sille. Kyllä mua vtutti se raakuus mikä tuli ilmi.

Isäsi ei ollut hoksannut tehdä testamenttia. Ehkä olisi toivonutkin, että poikapuoli ja/tai avovaimo saa jotain.

Kiva, kun olet "jakanut" perintöäsi isäsi poikapuolelle.

Vierailija kirjoitti:

Perin yksin kaikki. Täytyy kyl sanoo et ihme pelle se faija oli. Olin 38v kun sain perinnön. Näin sitä äijää kolme kertaa koko mun elämäni aikana. Sillä oli nainen jonka kanssa ei ollu naimisissa ja sit puolpoika jonka isänä se toimi 35 vuotta. Se ei jättäny kummallekaan yhtään mitään. Enemmän se poika oli sen kun minä. Sillä kundilla oli normaali isä suhde mun biologiseen faijaan ja silti ei vttu ei jättäny mitään.

Perin kaks asuntoa, kesämökin, 2 autoa ja vtusti rahaa. Mä annoin sille jätkälle jota en ees tunne, niin auton ja sit vuokrasin toisen kämpän sille helsingin keskustasta, niin että maksaa parisataa kk ja sit kävelin pankkiin ja nostin ison summan rahaa sille käteisenä. Mä en rupee mitää lahjaveroja makselee.

Mä olin sitä mieltä, että sille jätkälle kuuluu kyllä perintöä, vaikka mun faija ei ollu biologinen sille. Kyllä mua vtutti se raakuus mikä tuli ilmi.

Ei lahjan antaja mitään lahjaveroa tietenkään maksa, vaan lahjan saaja. Sinä puolestasi maksat perintöveroa saamastasi perinnöstä.

Ellei isäsi ollut tehnyt testamenttia, ei tietysti tuo nainen ja hänen poikansa voi periä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Jokin ei pidä jutussa (1) paikkaansa. Avovaimo voi tällaisessa tapauksessa jäädä ilman perintöä, mutta velipuolelle kuuluu lakiosa. Isyys kai sentään on tunnustettu?

Lisäksi lahjaveron maksaa lahjan saaja, ei antaja.

Mikä lakiosa kuuluu velipuolelle?? Jos isä ei ole biologinen, niin uuden naisen lapsi ei peri mitään eikä nainen. He eivät olleet naimisissa. 

Ja rahaa annettu käteisenä. Meinaatko että se ottaja on juossu verotoimistoon?? Biologinen lapsi perii kaiken jos ei ole testamentissä erikseen kerrottu kuka saa mitäkin. Tossa tapauksessa ei ilmeisesti ole testamenttia, koska biologinen lapsi peri kaiken.