Lue keskustelun säännöt.
Huonopalkkaisille aloille kouluttautuminen, kun mahdollisuus pärjätä hyväpalkkaisessa työssä - APUA
17.05.2018 |
Olen 25-vuotias nainen ja masennuin lukion alkuvuosina, minkä takia itseluottamukseni ja itsetuntemukseni tuntuivat hajoavan täysin, enkä enää kirjoitusten jälkeen tiennyt (tai uskaltanut myöntää) mitä haluaisin tulevaisuudessa opiskella.
Veljeni oli vuotta aikaisemmin hakenut opiskelemaan tietojenkäsittelytiedettä, ja kun en keksinyt mitään mihin hakea, ehdotti hän että kävisin kokeilemassa tietojenkäsittelytieteen pääsykokeessa, sillä siihen ei tarvinut valmistautua etukäteen. Pääsin sisään erinomaisin pistein.
Pärjään opinnoissa hyvin silloin kun opiskelen. Sivuaineina luen matikkaa ja tilastotiedettä, joissa myös pärjään hyvin. Ongelmana on, että motivaationi on hyvin vaihtelevaa. Välillä opiskelu tuntuu ihan mukavalta, mutta lähinnä siksi, että opiskeltavat asiat ovat suhteellisen haasteellisia, joudun oikeasti käyttämään aivojani oppiakseni, joten koen usein onnistuneeni ja ylittäneeni itseni. Mitään aiota motivaatiota tietojenkäsittelytieteeseen tai muihinkaan matemaattisiin aloihin ei ole, joten opinnot edistyvät todella hitaasti. Oikeastaan en voisi kuvitella mitään itselleni sopimattomampaa, kuin koodariorjana työskentely. Toki niitä muitakin tehtäviä on, mutta tällä motivaatiolla alaa kohtaan ei niistä kannata haaveilla.
Nyt masennus alkaa väistyä taka-alalle ja olen alkanut miettimään elämääni, tavoitteita ja toiveitani vuosien pakkosuorittamisen jälkeen. Mielessä pyörii jatkuvasti ajatus jonkin aidosti mielenkiintoisen opiskelusta. Mielenkiintoisia aloja keksin lukuisia; sosiaalitieteet, yhteiskuntatieteet, filosofia, maantiede, biologia, historia, kielet (erityisesti ruotsi, englanti ja suomi), politiikka ja viestintä jne. Näillä aloilla työllistyminen vain ei käsittääkseni ole erityisen helppoa, eikä palkkakaan ole niin hyvä.
Mitä te olette mieltä, pitäisikö vain uskoa itseeni ja vaihtaa huomattavasti turvatumpi tulevaisuus epävarmuuteen, vai jatkaa nykyisiä opintoja?
Kommentit (16)
Nykypäivänä kannattaa miettiä työllisyysnäkökulma edellä ja niistä voi miettiä mikä on kiinnostavin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos jaksat kuitenkin käydä koodarihomman loppuun, tai edes kandiksi ja haet sitten jollekin noista muista aloista, sinusta suorastaan kilpaillaan.
Niin monet asiat siirtyvät verkkoon, tietojärjestelmiä kehitetään jne, eikä esim. sotepuolelle oikein löydy väkeä joka ymmärtäisi sekä alaa että koodia.
Suosittelen hoitamaan opinnot loppuun siinä, mitä nyt teet. Aikaa sulla on vaihtaa alaa myöhemminkin, jos siltä tuntuu. Ei kaikki päädy opiskelemaan mitään unelmiensa alaa, vaan johonkin päätyvät kuka mistäkin syistä. Itsekin opiskelin aikanaan alaa, joka ei kuulostanut mitenkään mukavalta, mutta poikaystävän ehdotuksesta sinne menin. Töitä olen alalla tehnyt yli 20vuotta, ja vasta nyt mietin uudelleen, vaihdanko alaa. Olen ollut äärimäisen mukavassa työpaikassa ja tehtävät ovat vaihdelleen kivasti, vaan yyteet paiskas pois...
Vierailija kirjoitti:
Jos jaksat kuitenkin käydä koodarihomman loppuun, tai edes kandiksi ja haet sitten jollekin noista muista aloista, sinusta suorastaan kilpaillaan.
Niin monet asiat siirtyvät verkkoon, tietojärjestelmiä kehitetään jne, eikä esim. sotepuolelle oikein löydy väkeä joka ymmärtäisi sekä alaa että koodia.
Tämä!
Se riippuu ihan siitä mitä itse arvostat elämässä. Ei kukaan muu tuohon mitään sinulle oikeaa ratkaisua voi antaa. Itse arvostan taloudellista turvaa ja ylipäänsä turvallista tilannetta elämässä, joten olen valinnut ns. tylsän, varman alan ja opiskelen toista tylsää ja varmaa mutta kiinnostavampaa alaa työn ohella. Olen saanut töistäni tyydytystä ja onnistumisen tunteita ja pärjännyt hyvin, vaikka en suurta intohimoa tunnekaan. Vapaa-ajan käytän sitten asioihin joista nautin, koska rahan miettimiseen ei tarvitse käyttää aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä kehotan miettimään järjellä ja tavoittelemaan hyväpalkkaista työtä, kun kuitenkin pärjäät nykyisissä opinnoissa hyvin. Hyvä palkka mahdollistaa monenlaiset harrastukset (esim matkustelun) vapaa-aikana. Minä päädyin nuorena ja masentuneena opiskelemaan matalapalkka-alalle. Nyt nelikymppisenä kaduttaa melko paljon, kun työkään ei kiinnosta enää yhtään. Opiskelen parhaillani yliopistossa toiveena mielenkiintoisempi työ ja parempi palkka. Toivottavasti ei ole vielä liian myöhäistä.
Opiskele DI:ksi. Voit sitten tehdä kaikenlaista !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietojärjestelmätieteen opiskelijana sinun pitäisi tietää, että sinusta voi tulla muutakin kuin koodari. Esim. Sovellusasiantuntija, projektipäällikkö, palvelupäällikkö. Voit toimia eri toimialoilla.
Jos sinulla on masennustaustaa olisin varoainen opiskelualan vaihtamisen suhteen. Se on miielikuva, joka sinulla on kustakin opiskeltavasta alasti. Se on muuta kuin todellisuus. Samoin työllisyys on parempi vaihtoehto masentuneisuuteen taipuvaiselle kuin työttömyys ja mahdollinen pätkätyöttömyys.
hei ehdottomasti teet opinnot loppuun, mutta otat sivuaineeksi esim sosiaalitiedettä, psykaa, ihan mitä vaan. sitten suuntaudut ohjelmistokehitykseen, jolloin pääset ihmisläheisesti tekemään käyttäjähaastatteluja, palvelumuotoilua, pelisuunnittelua (esim tarinoita).
humanistina tiedän muiden alojen todellisuuden, ja sanon suoraan, että älä vaihda. pidä kiinni ja laajenna! kiinnostu kaikesta ympärilläsi, harrasta, ole utelias. tee kandi, ja harkitse maisterivaiheeseen jotain sosiaalista.
harmi että sinulla on it-alasta tuollainen kuva. ei yliopistosta valmistu orjakoodareita, vaan suunnittelijoita, tutkijoita ja arkkitehteja. toki myös ohjelmoijia, mutta uskoisin että et vain ole päässyt opinnoissasi vielä siihen vaiheeseen, kun alat soveltaa osaamistasi.
:]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on ainakin minun kohdallani niin että kun on lahjaton ruma ihminen on vain pakko jaksaa taistella. Jos luoti osuu sydämen alapuolelle ja on vielä hengissä ja jalat liikkuvat ja on kyvukäs vielä ampumaan niin eteenpäin on vain mentävä nin kauan kuin kykenee.
...siis sosiologiaa tarkoitin. muita vaihtoehtoja jotka toimii tietojen käsittelyn kanssa: psyka, kirjallisuus, luova kirjoittaminen, palvelumuotoilu, kulttuurihistoria, liiketalous, viestintä, tai sitten joku muu ihan random joka tuo sulle erikoisen paketin (ja kilpailuetua).
korkeakoulutetun onni työstä löytyy ajan kanssa kun löytää sen iman jutun ja omaa jo tarpeeksi syvällistä asiantuntijaosaamista. alan vaihto vasta kun vähintään kanditutkinto tehtynä.
:]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taas mitä mainioin osoitus naisten tuottavuudesta yhteiskunnalle ja naisten miehiä korkeammasta kouluttautumisesta.
Pelkkää menoerää eikä koskaan konkretisoidu veronmaksajien hyväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tosi törkeesti sanottu, ap etsii aktiivisesti omaa paikkaansa, ei tartte tulla oksentamaan omaa pahaa oloa. naisia nimenomaan kaivataan it alalla asiantuntija tehtäviin, it ala kannattelee pientä Suomea.
:]
Kiitos vastauksista. Tällä hetkellä mietin pientä aiheenvaihtoa molekyylibiologiaan tai biologiaan ja siitä maisteriohjelmassa neurotieteeseen. Saisin suurimman osan nykyisistä opintopisteistäni hyödynnettyä ja aihe kiinnostaisi todella paljon enemmän. Tämä olisi todennäköisesti järkevin kompromissiratkaisu. Onneksi on nyt kesä aikaa miettiä asiaa, mutta kyllä tuo neurotieteen maisteriohjelma kuulostaisi aivan käsittämättömän mielenkiintoiselta! Alunperin olisin halunnut opiskella psykologiaa, mutta suljin tämän vaihtoehdon pois omien ongelmieni (sekä vaikean sisäänpääsyn) takia.
-ap
Aika harva tuntee syvää intohimoa ja kiinnostusta työhönsä. Ei sen toki epämieluisaakaan pidä olla.
Kiinnostaako sinua työ esim. ruotsin tai biologian opettajana, tai mihin näistä haavealoista voikaan päätyä, vai pelkästään se opiskelu itsessään?
Jos olet jo pitkällä opinnoissa, tekisin kyllä loppuun. Hyödyllinen ala ja hyvät työllistymismahdollisuudet, ja sinulla ilmiselvästi lahjakkuutta alalle.