Ihanaa, jo kaksi jyrähdystä kuulunut!
Kommentit (16)
En kestä, minä luultavasti muutan takaisin Suomeen runsaan vuoden päästä, ja jos oikeasti joku 25 celsiusta muutaman päivän ajan on suomalaisille joku ’kuuma’, jonka päättymisestä pitää iloita, miten siellä oikeasti jaksaa olla?
Missä missä, minä kehä kolmosen sisäpuolella melkein paistun.
Vierailija kirjoitti:
En kestä, minä luultavasti muutan takaisin Suomeen runsaan vuoden päästä, ja jos oikeasti joku 25 celsiusta muutaman päivän ajan on suomalaisille joku ’kuuma’, jonka päättymisestä pitää iloita, miten siellä oikeasti jaksaa olla?
Älä muuta, meillä on narisijoita ihan tarpeeksi.
Kunpa täälläkin jyrisisi! Haluan kokea ukonilman pitkästä aikaa.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Vierailija kirjoitti:
Missä päin?
Uudellamaalla.
Rakastan sekä ukosta että hellettä! Tulisipa Vantaalle pian kunnon myräkkää, saisi pihakin kunnolla vettä.
Hämeessä on jyrissyt jo kolme tuntia, kun nyt tulis vaan vesisade vielä.
Raahessa ei tietoakaan ukkosesta tai sateesta. Tuulee kyllä kylmästi, ensimmäinen päivä että joutuu takin laittamaan ulos päälle 😂
Vierailija kirjoitti:
En kestä, minä luultavasti muutan takaisin Suomeen runsaan vuoden päästä, ja jos oikeasti joku 25 celsiusta muutaman päivän ajan on suomalaisille joku ’kuuma’, jonka päättymisestä pitää iloita, miten siellä oikeasti jaksaa olla?
Huono ilmasto on minulle suurin yksittäinen syy olla muuttamatta Suomeen.
Mua ei haittaa kuumuus, mut sadetta odotan, että se edes vähän helpottais siitepölyongelmaa.
Pirkanmaalla ei tietoakaan ukkosesta.
Missä Uudellamaalla? Itse toivon ukkosta ja sadetta Keravalla :)
Täällä Etelä-Savossa muutama tunti sitten jyrisi vähäsen ja näkyi pari salamaa mutta mitään kunnon ukkosta ei kyllä tullut, oli ihan valoisaa eikä satanut edes kunnolla. Harmi, olisin halunnut sellaisen kunnon ukkosen missä pilvet on ihan tummia ja on pimeää ja sataa paljon.
Ei tarvii tänne ainakaan ukkosta, sais viiletä ihan vaikka vaan sateen myötä. Pelkään edelleen 27-vuotiaana ukonilmaa.-.-'' Ja äitini edelleen nauraa mulle aina, jos satutaan olemaan yksissä, kun jyrisee ja minä sävähdän. Muistuttaa myös 13-vuotissyntymäpäivästäni, jolloin oltiin päivällä kahdestaan kotona ja äiti antoi mulle lahjaksi pitkään himoitsemani cd:n. Laitettiin se olkkarissa soimaan ja kuunneltiin, kunnes yhtäkkiä alkoi ukkonen. Minä juoksin kotia läpi repien johtoja irti. Ekana lähti se cd-soitin.xD En ole enää samanlainen, en revi johtoja irti, mutta pelkään silti ja sydäntä kylmää aina, kun salama kunnolla paukahtaa.
Voitte vaan kuvitella, miten kamalaa oli yhtenä kesänä lapsena olla tädin luona ja ukkonen iski ihan päälle. Ikkunasta näki, kuinka lähelle iski salamat. En tiedä, olenko koskaan pelännyt yhtä paljon...
Missä päin?