Lue keskustelun säännöt.
Seiskaluokkalaisen laiskuus kouluhommiin.
16.05.2018 |
Oli aiemmin kunnianhimoinen ja edellisessä, tasokkaammassa koulussa oli parempi todistus ja into muutenkin. Ollut aina urheilullinen, mutta nykyisessä koulussa liikuntakaan ei tunnu olevan kiintoisaa, koska muita oppilaita ei kiinnosta. Nyt varmaan tulee keskiarvoksi kasi ja harmittaa, kun olisi niin vaivatonta saada parempi toikkari. Matematiikasta jäänyt hieman jälkeen, levoton luokka, eikä tukiopetusta. Itsehän tollona en osaa auttaa, en osaa enkä ehdi. Miten siihen saa potkua syksyn tullen? Arvatenkin kasilla asiat koulussa jo hieman haastavampia.
Kommentit (7)
Sitä se murrosikä teettää. Mutta älä sure, tilanne korjautuu kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maailman tavallisinta kyllä että tuossa iässä ei koulut oikein kaikkia kiinnosta. Itselläkin meni yläaste pelkkiin "hormonihuuruihin" ja peruskoulun päättötodistuksessa ka oli 6,4. Siihen aikaan onneksi pienellä paikkakunnalla lukioon pääsivät kaikki halukkaat ja niin minäkin pääsin, ja sitten taas innostuin koulunkäynnistä uudestaan.
Omista lapsista pojalla on myös ollut tuollainen "ei v*ttu kiinnosta yhtään" vaihe 13-14 vuotiaana. Lopetti myös kaikki harrastukset ja halusi olla paljon itsekseen. Ihan luonnollista murrosiän kasvukipuilua tuokin. Itse en ole painostanut ihmeemmin koulun suhteen, vain muistuttanut että yrittäisi sen verran pitää koulusta huolta ettei hukkaa mitään tulevaisuuden mahdollisuuksia, jos myöhemmin alkaa esim. lukio kiinnostaakin.
"Muuttakaa jonkun paremman koulun ääreen."
Joku kovan kilpailun eliittikoulu muuten voi olla ihan vihoviimeinen sellaiselle jota ei meinaa tavallinenkaan koulu huvittaa...
Jaa että alakoulussa tuli parempi todistus? Eihän siellä tehdä muuta kuin leikitään ja lauletaan ja muokataan nettivihkoja hakemalla suoraan Googlen kuvahaulla kuvia.
Ihan tuttua. Täällä patistellaan jo toista poikaa sorvin ääreen. Esikoisella tahti ei parantunut siitä lopulta kuitenkaan. Keskimmäisen kanssa toivo elää, ens syksynä ysiluokka edessä.
Poikien kans on kyllä semmosta... kyläkoulun 5.-6. lk:n laiska ope antoi ensin huonot eväät, kun ei vaatinut juuri mitään. Yläasteella vaikuttaa kaverit ja kaikki muu kiinnostaa paitsi koulu. Haikeana seuraan tuttavien lapsia, joilla koulunkäynti suorastaan loistaa. Olkaa tyytyväisiä ja arvostakaa, jos niin on! Toisilla on toisin.
En olis minäkään uskonut, miten raskasta on seurata lastensa koulunkäyntiä silloin, kun se ei suju. Itse on ollut koulusta innostunut ja halunnut tehdä kaikki jutut hyvin, tehdä parhaansa. Miten nämä voikaan olla niin eri puusta veistettyjä! Kun ei millään tajuta, kuinka paljon kouluun panostus vaikuttaa siihen ikiomaan elämään ja sen suuntaan, siihen, onko niitä vaihtoehtoja vaiko eikö ole. Huoh. Te, joilla on vasta vauvoja...you ain't seen nothing yet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuttakaa jonkun paremman koulun ääreen.