Nukun melkein kaiken vapaa-aikani - mikä mua vaivaa?
Nytkin ulkona on nättiä ja lämmintä ja itselläni on lomaa, mutta en kykene tekemään muuta kuin nukkumaan. Muuten siis käyn töissä ja olen yh-äiti. Isäviikonloput menevät samoin - nukun melkienpä vuorokauden ympäri, kunnes on pää pyörryksissä ja on pakko herätä. En jaksa mennä ulos edes, jos olen yksin. Olen fyysisesti terve ja hoikka sekä ihan ok-näköinen. Mikä mua vaivaa? Miten saisin energiaa päästä tästä eroon?
Kommentit (26)
Voisiko olla, että sinulla on vähän masennusta. Tai uupumusta. Joko työstä tai kotijutuista?
Kun lapsilla on isäviikonloppu eli ovat isänsä luona, en jaksa edes käydä kaupassakaan ennen kuin viime tipassa ja viime hetkillä ennen heidän tuloaan siivoan asunnon kunnolla ja juuri ennen hakuhetkeä käyn ostamassa kaapin täyteen ruokaa. Mutta koko vapaa-aikani vain nukun tai hieman roikun kännykällä netissä. :( Lomapäivät silloin, kun lapset ovat isänsä luona, menevät samoin, mistä mulle tulee syyllisyydentunne, kun aika menee hukkaan tavallaan.
Vierailija kirjoitti:
Miten sun ulkonäkö liittyy tohon nukkumisasiaan? :D
Hän ei varmaan kaipaa kauneusunta.
Masennus tai krooninen väsymysoireyhtymä. Mene lääkäriin jos jaksat.
Vierailija kirjoitti:
Miten sun ulkonäkö liittyy tohon nukkumisasiaan? :D
No siis siitä, että voisin kehdata ulkonäköni puolesta mennä ulos teoriassa, jos vain vapaa-ajallani jaksaisin. En tosin enää käytä juurikaan meikkiäkään, enkä ole käynyt kampaamossakaan kuukausiin. Vaatteitakaan en ole ostanut viime syksyn jälkeen, tosin osin säästösyistä. Silti vielä näytän ihan siedettävältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sun ulkonäkö liittyy tohon nukkumisasiaan? :D
No siis siitä, että voisin kehdata ulkonäköni puolesta mennä ulos teoriassa, jos vain vapaa-ajallani jaksaisin. En tosin enää käytä juurikaan meikkiäkään, enkä ole käynyt kampaamossakaan kuukausiin. Vaatteitakaan
en ole ostanut viime syksyn jälkeen, tosin osin säästösyistä. Silti vielä näytän ihan siedettävältä.
Ööh okei.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko olla, että sinulla on vähän masennusta. Tai uupumusta. Joko työstä tai kotijutuista?
Työssäni on tiettyjä stressitekijöitä, mutta se on mulle lähinnä henkireikä ja koen sen kokonaisuutena miellyttäväksi kuitenkin. Lapset ovat todella villissä iässä ja toinen heistä on "erityislapsi" (diagnoosikin löytyy); aika heidän kanssaan on hyvin intensiivistä. Muuten elämäni on sosiaalisesti todella niukkaa, tosin osin siksikin, kun en vain kykene tekemään oikein mitään muuta kuin nukkumaan ja hengailemaan kotona vapaa-ajallani. En edes harrasta enää mitään.
Masennus, kroonine väsymysoireyhtymä tai kilpirauhanen.
Vierailija kirjoitti:
Masennus, kroonine väsymysoireyhtymä tai kilpirauhanen.
Tässähän ne tulikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko olla, että sinulla on vähän masennusta. Tai uupumusta. Joko työstä tai kotijutuista?
Työssäni on tiettyjä stressitekijöitä, mutta se on mulle lähinnä henkireikä ja koen sen kokonaisuutena miellyttäväksi kuitenkin. Lapset ovat todella villissä iässä ja toinen heistä on "erityislapsi" (diagnoosikin löytyy); aika heidän kanssaan on hyvin intensiivistä. Muuten elämäni on sosiaalisesti todella niukkaa, tosin osin siksikin, kun en vain kykene tekemään oikein mitään muuta kuin nukkumaan ja hengailemaan kotona vapaa-ajallani. En edes harrasta enää mitään.
No eihän hän voisi olla erityislapsi, ellei olisi diagnoosia. Outo kommentti. Mutta väsymyksesi johtuu erityislapsesta. Se on kova kohtalo. En yhtään ihmettele, että nukut vuorokaudet ympäri. Keräät voimia siihen, kun se erityislapsi tulee kotiin. Erityislapsi on todella kuluttava.
Käy kysymässä lääkärissä?
Mahdollisia syitä on varmaan tuhansia.
Vierailija kirjoitti:
Käy kysymässä lääkärissä?
Mahdollisia syitä on varmaan tuhansia.
Niinjoo, totta. Olen itse miettinyt ja pelännyt, että tämä olisi psyykkistä (lievää masennusta), mutta tosiaan: voihan se olla muutakin.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käy kysymässä lääkärissä?
Mahdollisia syitä on varmaan tuhansia.
Niinjoo, totta. Olen itse miettinyt ja pelännyt, että tämä olisi psyykkistä (lievää masennusta), mutta tosiaan: voihan se olla muutakin.
T. Ap
Mitä pelättävää on lievässä masennuksessa? Eiköhän sitä tule ihan kaikilla elämänsä varressa. Vaadi nyt kunnon kokeet tohon väsymykseen, mutta kyllähän sun arki aika kuluttavalta kuulostaa. Voi mennä erityislapsenkin piikkiin.
Haa meillä on melkein prikulleen sama tilanne! Nyt kun lomaa on ollut nelisen viikkoa niin olen saanut ladattua akkuja jo sen verran, että jotain pientä jopa saa aikaseksi niiden perusvelvollisuuksien lisäksi. Luin juuri viikonloppuna samanlaisista kokemuksista ja ainakin itse sain voimaa siitä ajatuksesta, että ikäänkuin hyväksyy täysin, että on levon tarpeessa eikä siitä saa kokea yhtään syyllisyyttä. Viedä vaikka lapset hoitoon päikkyyn ja nukkuu vaikka koko päivän. Siten ne energiat saattavat tulla takaisin lähes huomaamatta ja lapsetkin voivat siinä sivussa paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sun ulkonäkö liittyy tohon nukkumisasiaan? :D
No siis siitä, että voisin kehdata ulkonäköni puolesta mennä ulos teoriassa, jos vain vapaa-ajallani jaksaisin. En tosin enää käytä juurikaan meikkiäkään, enkä ole käynyt kampaamossakaan kuukausiin. Vaatteitakaan en ole ostanut viime syksyn jälkeen, tosin osin säästösyistä. Silti vielä näytän ihan siedettävältä.
No hyvä ettet ole ruma ja lihava, ne ei kehtaa mennä ikinä ulos.
Sulla on B-vitamiinin puutos, näin niinkuin vastauksena itse kysymykseen. Mene lääkäriin, sieltä saa buustirokotteita.
Oletko onnellinen? Jos et, väsymys on mitä todennäköisemmin hälytysmerkki siitä, että nyt pitää hankkia itselle apua tai muuten rysähtää ja kovaa.
Miten sun ulkonäkö liittyy tohon nukkumisasiaan? :D