Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mä oon päättänyt lopettaa äitimarttyyrina olemisen ja siirtyä vuoroviikkoasumiseem
14.05.2018 |
Ottaa päähän, kun kerta toisensa jälkeen löydän itseni ajattelemasta: "Minä hoidan lapsia, kun ex-mies saa tehdä uraa js viettää aikaa uuden rakkauden kanssa." Kertakaikkiaan se on loppu nyt. Nyt on viimeistään aika ottaa ex-miehen vastuu lapsistaan ja mun aika on elää myös itselleni.
Ja tähän ketjuun on turha heittää mitään syyllistäviä kommentteja, koska en todellakaan tule huomioimaan niitä millään tavalla.
Kommentit (32)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkä ikäiset lapset ja mitä he tästä tuumaavat? Ja suostuuko ex ottamaan lapsia/onko se käytännössä mahdollista hänen asumisjärjestelyssään jne?
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäiset lapset ja mitä he tästä tuumaavat? Ja suostuuko ex ottamaan lapsia/onko se käytännössä mahdollista hänen asumisjärjestelyssään jne?
Kysyttiinkö ap:n exältä nuo samat kysymykset silloin aikanaan?
Aivan oikein! :)
Itselläkin tekis mieli, mutta ei onnistu, kun isä ei aio muuttaa isompaan asuntoon enkä halua lasteni joutuvan asumaan joka toista viikkoa niin ahtaasti.
Mutta on tämä hullua, isä tapaa lapsia joka toinen v-loppu, kaiken arjen vastuun hoidan minä.
Hän voi tehdä töitä rauhassa, ei tarvitse kuljettaa lapsia tarhaan, ei käydä vasuissa, vanhempainvarteissa, hammaslääkäreissä jne.
Sanoinko jo, että hullua! Kyseessä yhteiset, yhdessä halutut lapset ja toinen voi eron jälkeen olla kuin lapseton sinkkumies..
Kun on viikkoviikkosysteemi, jää hirveästi omaa aikaa. Ihan kuin eläis uutta nuoruutta....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikäs siinä, onhan vanhempien kiva tietysti tärkeämpää kuin lasten. Onhan sullakin oikeus olla yhtä huono vanhempi kuin ex-miehesi. Harmi että edes teitte lapsia, kun ei se mikään pakko enää nykyisin ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikäs siinä, onhan vanhempien kiva tietysti tärkeämpää kuin lasten. Onhan sullakin oikeus olla yhtä huono vanhempi kuin ex-miehesi. Harmi että edes teitte lapsia, kun ei se mikään pakko enää nykyisin ole.
Elämäänsä tyytymätön vanhempi ei ole lapsen etu. Mieluummin viikko onnellista äitiä kuin kaksi viikkoa onnetonta.
t. marttyyriäidin aikuinen lapsi
Hyvähyvä! On miestenkin aika alkaa hoitamaan omat muksunsa. Jos harmittaa, kannattaisi sekä elättää yksin koko perhe että jättää eroamatta. Ei lasten äiti kaikkea voi tehdä lapset halunneen miehen puolesta, hyvänen aika sentään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en enää valittavasti tuohon suotu.
Silloin kun erottiin, ex kiristi lapsilla ja en saanut nähdä heitä kuin joka toinen viikonloppu. Rahaa piti lähettää kyllä järjettömät summat mutta kasvatusapu ei kelvannut. Ei vaikka lapset itsekkin sitä halusivat.
Pikku hiljaa sitä vieraantui omista lapsistaan ja ikävä hellitti.
Nyt sitten kuunnellaan exältä tuollaista kitinää. Ei kiinosta, olis miettinyt silloi aikoinaan ettei hän yksin omista yhteisiä lapsia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäs siinä, onhan vanhempien kiva tietysti tärkeämpää kuin lasten. Onhan sullakin oikeus olla yhtä huono vanhempi kuin ex-miehesi. Harmi että edes teitte lapsia, kun ei se mikään pakko enää nykyisin ole.
Elämäänsä tyytymätön vanhempi ei ole lapsen etu. Mieluummin viikko onnellista äitiä kuin kaksi viikkoa onnetonta.
t. marttyyriäidin aikuinen lapsi
Mielummin joka viikko onnelliset vanhemmat tai ei syntymää ollenkaan. Ei lapsia/perhe-elämää haluamattomien ja vastuuta pakoilevien itsekkäiden henkilöiden ole pakko lisääntyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten se olisi millään tavoin reilua, että toinen elää lasten kanssa 4pvä/kk, toinen loput.
Toinen käy kaikki lasten pakolliset menot, kuljettaa harrastuksiin ja tarhaan, huolehtii läksyt.
Toinen elää joka toinen v-loppu "rusinat pullasta"-periaattella, ei tarvi aamuisin hoputtaa ketään minnekkään, ei kuskata jne.
Millä tavoin tämä on oikein?
Kunhan seuraava tapaamissopimus tehdään, niin tähän tulee muutos. On minullakin äitinä oikeus myös omaan elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli vuoroviikot pojan toiveesta. Hyvin toimi. Poika nyt 20v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäs siinä, onhan vanhempien kiva tietysti tärkeämpää kuin lasten. Onhan sullakin oikeus olla yhtä huono vanhempi kuin ex-miehesi. Harmi että edes teitte lapsia, kun ei se mikään pakko enää nykyisin ole.
Elämäänsä tyytymätön vanhempi ei ole lapsen etu. Mieluummin viikko onnellista äitiä kuin kaksi viikkoa onnetonta.
t. marttyyriäidin aikuinen lapsi
Mielummin joka viikko onnelliset vanhemmat tai ei syntymää ollenkaan. Ei lapsia/perhe-elämää haluamattomien ja vastuuta pakoilevien itsekkäiden henkilöiden ole pakko lisääntyä.
Elämäntilanteet muuttuu. Ap on voinut ajatella, että lapsiperhe-elämä miehen kanssa, joka kantaa oman vastuunsa tilanteesta, on onnellista elämää. Ja jos tilanne sitten muuttuu, voi olla, että yksi viikko onnellista äitiä on parasta, mihin muuttuneessa tilanteessa kykenee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäs siinä, onhan vanhempien kiva tietysti tärkeämpää kuin lasten. Onhan sullakin oikeus olla yhtä huono vanhempi kuin ex-miehesi. Harmi että edes teitte lapsia, kun ei se mikään pakko enää nykyisin ole.
Elämäänsä tyytymätön vanhempi ei ole lapsen etu. Mieluummin viikko onnellista äitiä kuin kaksi viikkoa onnetonta.
t. marttyyriäidin aikuinen lapsi
Mielummin joka viikko onnelliset vanhemmat tai ei syntymää ollenkaan. Ei lapsia/perhe-elämää haluamattomien ja vastuuta pakoilevien itsekkäiden henkilöiden ole pakko lisääntyä.
Öh siis äiti on itsekäs jos haluaa että lasten isä kantaa puolet vastuusta...?
Ainakin tyttö haluaa varmasti asua äitinsä luona ja mitä vähemmän näkee isäänsä sen parempi. Jos vanhempani olisivat eronneet kun olin alaikäinen olisin vaatinut äidistä minun yh:tä, enkä olisi halunnut tavata isääni koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin tyttö haluaa varmasti asua äitinsä luona ja mitä vähemmän näkee isäänsä sen parempi. Jos vanhempani olisivat eronneet kun olin alaikäinen olisin vaatinut äidistä minun yh:tä, enkä olisi halunnut tavata isääni koskaan.
Eli jos sattuu tyttölapsia saamaan, niin se tarkoittaa sitä, että hoitaa lapset lähes yksin? :D Jopas jotakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin tyttö haluaa varmasti asua äitinsä luona ja mitä vähemmän näkee isäänsä sen parempi. Jos vanhempani olisivat eronneet kun olin alaikäinen olisin vaatinut äidistä minun yh:tä, enkä olisi halunnut tavata isääni koskaan.
Eli jos sattuu tyttölapsia saamaan, niin se tarkoittaa sitä, että hoitaa lapset lähes yksin? :D Jopas jotakin.
Mut hei, jos saa poikia, mies hoitaa varmaan ne lähes yksin?
Alue: Aihe vapaa
Up