Tiedätkö mihin derivaattaa tarvitaan? Tai integraalia? Vähintään Lukion pitkän matikan lukijan pitäisi kyllä tietää

Av-mammoille riittää jakolasku.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin pitkän matikan 25 vuotta sitten ja vieläkin odotan innolla sitä hetkeä, kun vektorilaskenta osoittautuu hyödylliseksi ajankäytöksi. VMP koko pitkä matikka. Ja juu, ei kehittynyt ajattelykyky siinä hommassa yhtään. Kirjallisuusopinnot ja filosofia sen sijaan ovat oikeasti kehittäneet ajattelua. Toki matematiikkaakin voisi joku kuvailla filosofiaksi, mutta kun luvut ei kiinnosta, niin ei kiinnosta niiden filosofiakaan. Ihan sama, mikä jonkun pläntin pinta-ala on.

Kyllä matematiikka auttaa loogisen ajattelukyvyn kehittymisessä. Matematiikan sovellutuksissahan on periaatteessa kyse siitä, miten vaikka sanallinen ongelma muunnetaan numeeriseen muotoon tai jonkin ilmiön syy-seuraussuhteelle luodaan matemaattinen kaava.

Luonnontieteet, kuten vaikka fysiikka, ei oikein toimi ilman matematiikkaa.

Ja tuolle AMK-insinööriopiskelijalle tiedoksi. On työelämässä syytä edes sen verran osata matematiikkaa, että pystyy arvioimaan onko tietokoneohjelman antama tulos edes oikealla hehtaarilla. Ne ohjelmat laskee vaan sen perusteella, mitä lähtötietoja sinne syötät ja välillä tulee käyttäjälle virheitä.

Kylläpä näin. On aika iso ero luvuilla 0,7 rpm ja 7 rpm, esimerkiksi. Tai virtaama 0,015 l/s vs. 0,15 l/s. Kyllä nämä pitää ymmärtää ja myös tietää miksi. Kun kumpikin on ihan "oikeita" virtaamia, mutta käyttötarkoitus on vähän erilainen.

Derivaatta ja integraali ovat tekniikassa aivan keskeisiä työkaluja. Niiden avulla lasketaan esim. rakenteiden lujuuksia, ydinreaktorin tehoja, monia sähkölaitteiden ominaisuuksia jne. Myös monet todennäköisyyslaskennan ja tilastomatematiikan kaavat perustuvat derivointiin tai integrointiin.

Toisen kirjoittajan mainitsemat vektorit ovat taas tärkeä väline silloin, kun mallinetaan mitä tahansa, johon liittyy suuruuden lisäksi suunta. Voima on tyypillinen tälläinen juttu. On ihan eri asia, työntääkö kaksi henkilöä autoa samaan vai vastakkaisiin suuntiin. Tätä on helppo tutkia tarkemmin vektoreiden avulla.

Mä lasken tietokoneohjelmalla mm. lämmitystehoja. Kyllä jos alan saada tehoksi uudisrakennuksiin 20000 Wattia/huone, niin kone ei ole laskenut väärin, vaan minä olen syöttänyt jotain lähtötietoja väärin. Tällaiset asiat pitää jokaisen insinöörin ymmärtää. Oikea vastaus huoneesta riippuen nykyvaatimusten mukaan menee esim. akselille 300-1000 wattia ja se tuhatkin on monesti jo liian iso, pitää ymmärtää onko se oikein vai ei ja ymmärrys tulee lähtötiedoista, ei koneen laskelmista.

Olen tuon toisen viestiketjun teknikko just ja just läpi sekä amk-insinööri hyvin arvosanoin. Fysiikan opettaja kertoi, että nuorisopuolen oppilaat ovat saaneet ihan järkevillä lähtöarviolla tyyliin autojen nopeuksiksi 20000 km/h ihan peruslaskuissa ja vielä tulleet tentin kanssa väittämään, että arvostelu on väärin...

Olen tarvinnut muun muassa virtauslaskuissa, lämmönsiirrossa, säätöjärjestelmien laskuissa, kemiantekniikan laskuissa

Olen IT-alalla töissä ollut nyt 20 vuotta, enkä ole tarvinnut +-/× -laskuja kummempaa.

Vierailija kirjoitti:

Mä lasken tietokoneohjelmalla mm. lämmitystehoja. Kyllä jos alan saada tehoksi uudisrakennuksiin 20000 Wattia/huone, niin kone ei ole laskenut väärin, vaan minä olen syöttänyt jotain lähtötietoja väärin. Tällaiset asiat pitää jokaisen insinöörin ymmärtää. Oikea vastaus huoneesta riippuen nykyvaatimusten mukaan menee esim. akselille 300-1000 wattia ja se tuhatkin on monesti jo liian iso, pitää ymmärtää onko se oikein vai ei ja ymmärrys tulee lähtötiedoista, ei koneen laskelmista.

Olen tuon toisen viestiketjun teknikko just ja just läpi sekä amk-insinööri hyvin arvosanoin. Fysiikan opettaja kertoi, että nuorisopuolen oppilaat ovat saaneet ihan järkevillä lähtöarviolla tyyliin autojen nopeuksiksi 20000 km/h ihan peruslaskuissa ja vielä tulleet tentin kanssa väittämään, että arvostelu on väärin...

Niin, mitä ihmettelemistä tuossa on? Niiden tehtävien lähtöarvothan voi olla vedetty ihan hatusta ja tulokset eivät ole välttämättä realistisia ja tehtävät on silti oikein. Jos tarkoituksena harjoitella vain laskemista, mitä väliä mikä se lopputuloksen relistisuus on?

Vierailija kirjoitti:

Olen insinööriopiskelija ja näm kyllä opetetaan AMKn 2. vuonna mutta kukaan ei oikeasti oleta että niitä osattaisiin.

Esim. ammattiopinnoissa myöhemmin jos ollut integraalin vaativia laskuja tms. niin ne opettaja antanut niihin jonkin yksinkertaistetun kaavan tai jätetty huomiotta ja todettu että tietokoneohjelmat ne nämä nykyään laskee.

Tässäpä AMK pähkinänkuoressa :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä lasken tietokoneohjelmalla mm. lämmitystehoja. Kyllä jos alan saada tehoksi uudisrakennuksiin 20000 Wattia/huone, niin kone ei ole laskenut väärin, vaan minä olen syöttänyt jotain lähtötietoja väärin. Tällaiset asiat pitää jokaisen insinöörin ymmärtää. Oikea vastaus huoneesta riippuen nykyvaatimusten mukaan menee esim. akselille 300-1000 wattia ja se tuhatkin on monesti jo liian iso, pitää ymmärtää onko se oikein vai ei ja ymmärrys tulee lähtötiedoista, ei koneen laskelmista.

Olen tuon toisen viestiketjun teknikko just ja just läpi sekä amk-insinööri hyvin arvosanoin. Fysiikan opettaja kertoi, että nuorisopuolen oppilaat ovat saaneet ihan järkevillä lähtöarviolla tyyliin autojen nopeuksiksi 20000 km/h ihan peruslaskuissa ja vielä tulleet tentin kanssa väittämään, että arvostelu on väärin...

Niin, mitä ihmettelemistä tuossa on? Niiden tehtävien lähtöarvothan voi olla vedetty ihan hatusta ja tulokset eivät ole välttämättä realistisia ja tehtävät on silti oikein. Jos tarkoituksena harjoitella vain laskemista, mitä väliä mikä se lopputuloksen relistisuus on?

Järkevillä lähtöarvoilla oli se oleellinen kommentti. Eli jos matka on 45 km ja se kestää puoli tuntia, niin todellakin vastauksella on väliä, se on realistinen silloin.