Mies ei päästä minua illanviettoon

Vierailija kirjoitti:

Jätin vastaavan kontrolloijan aikoinaan.

Sain yllätyksenä liput ruisrockiin ja kun koitin soittaa ilmoittaakseni miehelle, että olen lähdössä sinne, niin mies ei vastannut vaan nukkui puhelin äänettömällä. Lopulta kun hän heräsi oli piru merrassa, koska olin jo ruissialueella ja täydessä menossa ja siitäpä hän raivostui - ja soitteli perääni vihaisena. Olin kuulemma kusettanut häntä ja loukkasin kun en odottanut että hän herää ja antaa luvan lähteä sinne. Seuraavien tuntien aikana soi puhelin sata kertaa "no joko sä olet lähdössä sieltä, meillä olis puhuttavaa". Tämä siis tunnin välein eli hän kuvitteli, että lähden heti takaisin kotiin kun hän käskee. Kun pyysin hakemaan, niin ei päässyt koska "bensa oli lopussa". Silti sitä riitti siihen, että ajeli ympäri kylää sen aikaa kun olin festareilla.

Viimeinen niitti oli kun pääsin kimppakyydillä, niin se oli väärä kyyti koska tulin miespuolisten kavereiden kanssa ja siinä tapauksessa mun olisi pitänyt tulla julkisilla. Raivo repesi siinä kohtaa kun halasin hanttarin paikalla istunutta kaveria ja kuskia.

Oikeasti syy raivoon oli se, että mies oli kateellinen, ettei itse päässyt loppuunmyytyyn tapahtumaan mukaan kun sain itse tuurilla ilmaiseksi lipun. Siitähän riitti kiukuteltavaa ja koko reissusta ei saanut puhua enää sanallakaan hänen kuultensa. Hän sai vastaavanlaisia napsahduksia myös siitä, jos lähdimme käymään abc:lla ilman häntä sillä aikaa kun hän istui baarissa kun hän oli saattanut haluta mukaan.

Olimme tapahtumien aikaan 16 ja 20 vuotiaita. Mies vanhempi osapuoli. Hän olisi todennäköisesti ruissiin päästyään jättänyt minut yksin lähtiessään kaljateltoille ja odottanut että seison erillään muusta porukasta odottamassa häntä.

Mies ei ole muuttunut miksikään mitä hänen kuulumisiaan tiedän, mutta mä en siedä enää samanlaista kontrollointia keneltäkään ja teen heti selväksi missä rajat kulkevat. En tarvitse holhousta ja lapsenvahtia ja mitä kertoo miehestä, jos repii pelihousut tollasten syiden takia.

Huh! Mun puoliso ei tosiaankaan lähtisi sellaiselle festarille vapaalipulla tosta noin vain, jolle tietäisi minun haluavan osallistua, mutta lippuja ei olisi enää saanut. Itse asiassa hän joko pitäisi päänsä kiinni että hänelle on lippua edes tarjottu, tai sitten sanoisi että hän saisi lipun minulle, jos MINÄ vielä kovasti sinne haluaisin, mutta ikävä kyllä hän ei pääsisi mukaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jätin vastaavan kontrolloijan aikoinaan.

Sain yllätyksenä liput ruisrockiin ja kun koitin soittaa ilmoittaakseni miehelle, että olen lähdössä sinne, niin mies ei vastannut vaan nukkui puhelin äänettömällä. Lopulta kun hän heräsi oli piru merrassa, koska olin jo ruissialueella ja täydessä menossa ja siitäpä hän raivostui - ja soitteli perääni vihaisena. Olin kuulemma kusettanut häntä ja loukkasin kun en odottanut että hän herää ja antaa luvan lähteä sinne. Seuraavien tuntien aikana soi puhelin sata kertaa "no joko sä olet lähdössä sieltä, meillä olis puhuttavaa". Tämä siis tunnin välein eli hän kuvitteli, että lähden heti takaisin kotiin kun hän käskee. Kun pyysin hakemaan, niin ei päässyt koska "bensa oli lopussa". Silti sitä riitti siihen, että ajeli ympäri kylää sen aikaa kun olin festareilla.

Viimeinen niitti oli kun pääsin kimppakyydillä, niin se oli väärä kyyti koska tulin miespuolisten kavereiden kanssa ja siinä tapauksessa mun olisi pitänyt tulla julkisilla. Raivo repesi siinä kohtaa kun halasin hanttarin paikalla istunutta kaveria ja kuskia.

Oikeasti syy raivoon oli se, että mies oli kateellinen, ettei itse päässyt loppuunmyytyyn tapahtumaan mukaan kun sain itse tuurilla ilmaiseksi lipun. Siitähän riitti kiukuteltavaa ja koko reissusta ei saanut puhua enää sanallakaan hänen kuultensa. Hän sai vastaavanlaisia napsahduksia myös siitä, jos lähdimme käymään abc:lla ilman häntä sillä aikaa kun hän istui baarissa kun hän oli saattanut haluta mukaan.

Olimme tapahtumien aikaan 16 ja 20 vuotiaita. Mies vanhempi osapuoli. Hän olisi todennäköisesti ruissiin päästyään jättänyt minut yksin lähtiessään kaljateltoille ja odottanut että seison erillään muusta porukasta odottamassa häntä.

Mies ei ole muuttunut miksikään mitä hänen kuulumisiaan tiedän, mutta mä en siedä enää samanlaista kontrollointia keneltäkään ja teen heti selväksi missä rajat kulkevat. En tarvitse holhousta ja lapsenvahtia ja mitä kertoo miehestä, jos repii pelihousut tollasten syiden takia.

Huh! Mun puoliso ei tosiaankaan lähtisi sellaiselle festarille vapaalipulla tosta noin vain, jolle tietäisi minun haluavan osallistua, mutta lippuja ei olisi enää saanut. Itse asiassa hän joko pitäisi päänsä kiinni että hänelle on lippua edes tarjottu, tai sitten sanoisi että hän saisi lipun minulle, jos MINÄ vielä kovasti sinne haluaisin, mutta ikävä kyllä hän ei pääsisi mukaan. 

Oikeastiko ajattelet noin? Minulle se kertoo, että teidän suhteessa kumpikin rakastaa vain ja ainoastaan sinua. Jos rakastat puolisoasi, nikn olisit onnellinen hänen puolestaan. Puolisosi pitäisi rakastaa itseään sen verran, ettei hän luovu kaikesta kivasta vain siksi, ettet sinä saa samaa. En ymmärrä tuollaista uhriutumista, jossa kumpikaan ei saa hyvää, jos toinen ei saa. Jos rakastaa toista, niin voi iloita siitä, että toisella on mukavaa. Aivan kuten toinenkin olisi iloinen, jos minulla on mukavaa.