Näin alkoholidementiaista naapuriani pitkästä aikaa

Hä?

Nojoo, onhan se dementia siinä mielessä metka sairaus, että sitä sairastava ei tiedä olevansa sairas. Naapurisi varmaan sääli sua kun höpöttelit ihan omituisia.

Kamala tila kyllä. Itsellänikin on, lievänä. Menin nelikymppisenä tutkimuksiin, kun tuntui ettei työstä (ohjelmointia) tule enää oikein mitään ja arjessakin unohtelin ja "sekoilin" ajatuksissani. Pelkäsin otsalohkodementiaa, johon äitini oli sairastunut jo viisikymppisenä ja mennyt ihan parissa vuodessa huonoon kuntoon.

No, lopputulos oli että minun dementiani on ihan itse aiheutettua. Parikymppisestä asti oli viina maistunut, sekä viikolla iltaisin tissutteluna että viikonloppuna ainakin yhtenä päivänä kunnon kännit. Kuvittelin kuitenkin ettei mikään demenia tuon takia uhkaa koska kävin töissä ja oli siis paljonkin selviä tunteja joka vuorokaudessa. Valitettavasti kuitenkin sitten viina ehti parissakymmenessä vuodessa tuhonsa tehdä. Nykyisin olen yksinkertaisessa suorittavassa työssä, koska muuhun en pysty. Koulutukseltani olen DI, mutta ei näillä aivoilla enää niitä hommia tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Kamala tila kyllä. Itsellänikin on, lievänä. Menin nelikymppisenä tutkimuksiin, kun tuntui ettei työstä (ohjelmointia) tule enää oikein mitään ja arjessakin unohtelin ja "sekoilin" ajatuksissani. Pelkäsin otsalohkodementiaa, johon äitini oli sairastunut jo viisikymppisenä ja mennyt ihan parissa vuodessa huonoon kuntoon.

No, lopputulos oli että minun dementiani on ihan itse aiheutettua. Parikymppisestä asti oli viina maistunut, sekä viikolla iltaisin tissutteluna että viikonloppuna ainakin yhtenä päivänä kunnon kännit. Kuvittelin kuitenkin ettei mikään demenia tuon takia uhkaa koska kävin töissä ja oli siis paljonkin selviä tunteja joka vuorokaudessa. Valitettavasti kuitenkin sitten viina ehti parissakymmenessä vuodessa tuhonsa tehdä. Nykyisin olen yksinkertaisessa suorittavassa työssä, koska muuhun en pysty. Koulutukseltani olen DI, mutta ei näillä aivoilla enää niitä hommia tehdä.

Viileä tarina.

Olen nähnyt työssäni hoitoalalla. Todella surullista. Nuorin on ollut alta kolmekymppinen mies. Asunut jossain puliremmissä metsässä, nuotiolla vahingossa polttanut pahasti jalkansa. Neuropatian takia ei ajoissa huomannut.

Sairaalassa pitkälti autettava kaikessa, aina ei syöminenkään omin päin onnistunut. Palovammojen ihonsiirrot ei tahtoneet onnistua.

Todella surullinen kohtalo nuorelle ihan hyvän näköiselle miehelle. 

Toinen jonka heti muistan viisikymppinen nainen. Näitä riittää. Ja viina maistuu.

Ihan normaalielämäähän nuo juopot viettävät. Ehkä vähän yksinkertaiset jutut mutta muuten ei huomaa vuosien tenuttelua. Ihan töissä käyvät.

Jätä se sika!