Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Elämäni on täysin tuhottu

Vierailija
10.05.2018 |

Eli homma lähti 2015 liikkeelle, kun lääkärit teki paskoja ratkaisuja. Jouduin lopettamaan koulun ja jäin työttömäksi, sekä 4000e säästöni menivät, kun tulot putosivat ja jouduin käydä yksityislääkäreillä.
Välillä saan jonkun tsempin päälle, ja lähden korjaamaan elämääni semmoiseksi, mitä vielä tolloin 2015 ajattelin, että se tulisi näihin aikoihin olemaan, eli asuisin omistusasunnossa, opiskelisin yliopistossa ja eläisin täyttä elämää.
Jotenkin noi ratkaisut pilasi mun itsetunnon ja elämän ihan kaikilla osa-alueilla, en mm. päässyt muuttamaan lapsuudenkodistani pois, kun en saanut asuntoa, jota hain vaikka miten monesta paikkaa. Säästin samalla asp-tilille rahaa. Koen, että oon menettänyt mun nuoruusaikuisuusvuodet, kun olen joutunut lojumaan lapsuudenkodissani vanhempieni silmän alla.
En tiedä, miten tästä eteenpäin, koska tämänhetkinen elämäntilanteeni on worst case scenario, mitä mulle olisi ikinä voinut tapahtua.

Kommentit (33)

Vierailija
1/33 |
10.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mikä sairaus sinulla on? Fyysinen vai suosittelivatko lääkärit esim. masennuksen vuoksi jättämään opinnot kesken. Terapiahan on ainakin yksityisellä kallista. Ikävä tilanne, mutta olet vielä varmaan melko nuori ja lähestyt 30 vuoden ikää korkeintaan. Tuossa iässä tilanne on kuitenkin vielä korjattavissa varsinkin jos olet valmis muuttamaan koulutuksen suoritettuasi paremman työmarkkinoiden valtioihin. Tietenkin jos terveystilanne sen sallii. Jos terveys reistailee niin kannattaa valita maa, jossa on samanlainen julkinen terveydenhuoltojärjestelmä kuin Suomessa.

Vierailija
2/33 |
10.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi jouduit lopettamaan koulun? Painostettiinko sinut jollekin kuntoutus/alanvaihtokurssille? Minut yritettiin painostaa, mutta en mennyt vaan jatkoin opintoja yliopistossa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/33 |
10.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hakeudu suorittamaan esim. alempi korkeakoulututkinto ja muuta ulkomaille. Jos et ole koskaan saanut tukea korkeakouluopintoihin niin KELA kyllä maksaa opintotukea, asumistukea ja ota päälle opintolainaa. Suomessa jos on valmis muuttamaan minne tahansa tai sitten jos lähtee muualta hakemaan, niin jostain kyllä löytyy jotain soveltuvaa jossain vaiheessa. Kyllä sitä vanhempanakin opiskellaan.

Vierailija
4/33 |
10.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mikä sairaus sinulla on? Fyysinen vai suosittelivatko lääkärit esim. masennuksen vuoksi jättämään opinnot kesken. Terapiahan on ainakin yksityisellä kallista. Ikävä tilanne, mutta olet vielä varmaan melko nuori ja lähestyt 30 vuoden ikää korkeintaan. Tuossa iässä tilanne on kuitenkin vielä korjattavissa varsinkin jos olet valmis muuttamaan koulutuksen suoritettuasi paremman työmarkkinoiden valtioihin. Tietenkin jos terveystilanne sen sallii. Jos terveys reistailee niin kannattaa valita maa, jossa on samanlainen julkinen terveydenhuoltojärjestelmä kuin Suomessa.

Fyysinen terveys reistaili, mitään selkeää diagnoosia en ikinä saanut. Huomaan, että jopa mun läheisimpien ystävien mielikuva musta on muuttunut semmoiseksi sääliväksi. En oikeesti enää tiedä.

Vierailija
5/33 |
10.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ehkä tuli psykoosi tms?

Vierailija
6/33 |
10.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Melko epärealistinen haave asua omistusasunnossa ja samalla opiskella yliopistossa. Millä ihmeen varoilla lapsuudenkodista muuttava opiskelija sen asunnon maksaisi? Jos nyt olet opiskelukuntoinen, ei muuta kun ensi vuoden pääsykokeisiin valmistautumaan. Sitten suoritat opinnot ja vasta sen jälkeen mietit sitä asuntoa. Kaikkea ei tarvitse saada heti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/33 |
10.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuhosivatko  lääkärit elämäsi....taas?

Vierailija
8/33 |
10.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ehkä tuli psykoosi tms?

Ei kun vakava masennus, puolesta naamasta, jaloista ja käsist hävisi osittain tunto ja olin kuumeessa vuoden.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/33 |
10.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minkälaisia "ratkaisuja" ne lääkärit siis tekivät? Amputoivat sulta vahingossa väärän jalan?

Vierailija
10/33 |
10.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Melko epärealistinen haave asua omistusasunnossa ja samalla opiskella yliopistossa. Millä ihmeen varoilla lapsuudenkodista muuttava opiskelija sen asunnon maksaisi? Jos nyt olet opiskelukuntoinen, ei muuta kun ensi vuoden pääsykokeisiin valmistautumaan. Sitten suoritat opinnot ja vasta sen jälkeen mietit sitä asuntoa. Kaikkea ei tarvitse saada heti.

Olen ollut 14-vuotiaasta asti työelämässä epäsäännöllisen säännöllisesti. Avasin asp-tilin muistaakseni 18-vuotiaana. Ei ole epärealistista, sillä saan vuodenvaihteeseen mennessä 10 000e säästötilille. Olen aina pyrkinyt säästämään puolet tuloistani.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/33 |
10.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla sattui niin, että duunaritaustaiset vanhempani yrittivät saada minut pois lukiosta vaikka opintomenestykseni oli hyvä ja suosittelivat vaihtamaan viimeisenä vuotena ammattikouluun. Sitten kun valmistuin lukiosta ja pääsin yliopistoon, niin isäni mielestä minun ei olisi ollut kannattavaa aloittaa opintoja siellä. Kuulemma tulee vain pettymyksiä jos yrittää kivuta liian korkealle. Vanhemmillani on hyvät työt, mutta varsinkin isäni pelkää epäonnistumista tai jotain.

Olisin vanhempieni suosittelemilla aloilla ihan vääräntyyppisessä työssä ja saisin huomattavasti vähemmän palkkaa.

Joskus ulkopuolisten tai perheenjäsenten neuvot voivat pilata elämän. 

Vierailija
12/33 |
10.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minkälaisia "ratkaisuja" ne lääkärit siis tekivät? Amputoivat sulta vahingossa väärän jalan?

Paskoja ratkaisuja. Jättivät eka somaattisen terveyden täysin hoitamatta sit meni siihen pisteeseen, että romahdin täysin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/33 |
10.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mulla sattui niin, että duunaritaustaiset vanhempani yrittivät saada minut pois lukiosta vaikka opintomenestykseni oli hyvä ja suosittelivat vaihtamaan viimeisenä vuotena ammattikouluun. Sitten kun valmistuin lukiosta ja pääsin yliopistoon, niin isäni mielestä minun ei olisi ollut kannattavaa aloittaa opintoja siellä. Kuulemma tulee vain pettymyksiä jos yrittää kivuta liian korkealle. Vanhemmillani on hyvät työt, mutta varsinkin isäni pelkää epäonnistumista tai jotain.

Olisin vanhempieni suosittelemilla aloilla ihan vääräntyyppisessä työssä ja saisin huomattavasti vähemmän palkkaa.

Joskus ulkopuolisten tai perheenjäsenten neuvot voivat pilata elämän. 

Mun elämän kyllä pilasi noi lääkäreiden ratkaisut. Tietoihini on kirjattu jotain järkyttäviä valheita mm. "jo lukioajoista lähtien hidastumista", olen ollut lukioaikojen jälkeen työelämässä ja matkustellut, sekä säästänyt rahaa ja miettinyt mihin alalle hakeudun..

Vierailija
14/33 |
10.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mulla sattui niin, että duunaritaustaiset vanhempani yrittivät saada minut pois lukiosta vaikka opintomenestykseni oli hyvä ja suosittelivat vaihtamaan viimeisenä vuotena ammattikouluun. Sitten kun valmistuin lukiosta ja pääsin yliopistoon, niin isäni mielestä minun ei olisi ollut kannattavaa aloittaa opintoja siellä. Kuulemma tulee vain pettymyksiä jos yrittää kivuta liian korkealle. Vanhemmillani on hyvät työt, mutta varsinkin isäni pelkää epäonnistumista tai jotain.

Olisin vanhempieni suosittelemilla aloilla ihan vääräntyyppisessä työssä ja saisin huomattavasti vähemmän palkkaa.

Joskus ulkopuolisten tai perheenjäsenten neuvot voivat pilata elämän. 

Ei kuulosta uskottavalta. Vanhemmat useimmiten haluavat lapsilleen parempaa, mitä ovat itse saaneet. Jos totta, olen pahoillani puolestasi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/33 |
10.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voimia sinulle. Toivotan jaksamista ja kaikkea hyvää.

Vierailija
16/33 |
10.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei kannata enää tarttua niihin lääkärien sanomisiin. Nyt alat rakentamaan ja suunnittelemaan sitä uutta itseäsi ja uutta tulevaisuuttasi. Ihmisiä, jotka epäilevät kykyjäsi tulee varmasti vastaan. Näkisin kuitenkin että tuossa tilanteessa vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen olisi se paras idea ja sitten työnhaku todella laajalta alueelta. Suomalaiset työnantajat ovat todella nirsoja nykyään, mutta jos tarpeeksi isolta alueelta hakee niin se unelmien työpaikka varmasti löytyy. Rohkeasti vain opiskelijavaihtoon jne. Sinulla on vielä vuosikymmeniä aikaa toteuttaa haaveita sen jälkeen kun olet työelämässä. Myös kielitaito on tärkeää.

Vierailija
17/33 |
10.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla sattui niin, että duunaritaustaiset vanhempani yrittivät saada minut pois lukiosta vaikka opintomenestykseni oli hyvä ja suosittelivat vaihtamaan viimeisenä vuotena ammattikouluun. Sitten kun valmistuin lukiosta ja pääsin yliopistoon, niin isäni mielestä minun ei olisi ollut kannattavaa aloittaa opintoja siellä. Kuulemma tulee vain pettymyksiä jos yrittää kivuta liian korkealle. Vanhemmillani on hyvät työt, mutta varsinkin isäni pelkää epäonnistumista tai jotain.

Olisin vanhempieni suosittelemilla aloilla ihan vääräntyyppisessä työssä ja saisin huomattavasti vähemmän palkkaa.

Joskus ulkopuolisten tai perheenjäsenten neuvot voivat pilata elämän. 

Ei kuulosta uskottavalta. Vanhemmat useimmiten haluavat lapsilleen parempaa, mitä ovat itse saaneet. Jos totta, olen pahoillani puolestasi.

Näistä kumpikaan ei sitten ollut mun teksti. -ap

Vierailija
18/33 |
10.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla sattui niin, että duunaritaustaiset vanhempani yrittivät saada minut pois lukiosta vaikka opintomenestykseni oli hyvä ja suosittelivat vaihtamaan viimeisenä vuotena ammattikouluun. Sitten kun valmistuin lukiosta ja pääsin yliopistoon, niin isäni mielestä minun ei olisi ollut kannattavaa aloittaa opintoja siellä. Kuulemma tulee vain pettymyksiä jos yrittää kivuta liian korkealle. Vanhemmillani on hyvät työt, mutta varsinkin isäni pelkää epäonnistumista tai jotain.

Olisin vanhempieni suosittelemilla aloilla ihan vääräntyyppisessä työssä ja saisin huomattavasti vähemmän palkkaa.

Joskus ulkopuolisten tai perheenjäsenten neuvot voivat pilata elämän. 

Ei kuulosta uskottavalta. Vanhemmat useimmiten haluavat lapsilleen parempaa, mitä ovat itse saaneet. Jos totta, olen pahoillani puolestasi.

Todellakin on tapahtunut minulle itselleni. Ihmisiä on todella monenlaisia. Jos sinulla on erilaiset vanhemmat, jotka kannustavat sinua niin onnea vaan. Itse kuuntelin voivottelua valmistujaisjuhlissani siitä miten nuoret nykyään opiskelevat liian pitkään... 

Eivät kaikki vanhemmat muutenkaan halua parasta jälkikasvulleen. Omat vanhempani luultavasti haluavat suojella minua pettymyksiltä, koska he eivät itse tohdi ottaa riskejä.

Vierailija
19/33 |
10.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata enää tarttua niihin lääkärien sanomisiin. Nyt alat rakentamaan ja suunnittelemaan sitä uutta itseäsi ja uutta tulevaisuuttasi. Ihmisiä, jotka epäilevät kykyjäsi tulee varmasti vastaan. Näkisin kuitenkin että tuossa tilanteessa vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen olisi se paras idea ja sitten työnhaku todella laajalta alueelta. Suomalaiset työnantajat ovat todella nirsoja nykyään, mutta jos tarpeeksi isolta alueelta hakee niin se unelmien työpaikka varmasti löytyy. Rohkeasti vain opiskelijavaihtoon jne. Sinulla on vielä vuosikymmeniä aikaa toteuttaa haaveita sen jälkeen kun olet työelämässä. Myös kielitaito on tärkeää.

Kyllä ne sanomiset ja jotkut valheelliset kirjaukset vaan aikalailla sekoitti ja vaikutti mun elämään negatiivisesti. Esim. itsetunto on niin matalalla kuin olla ja voi, ja varmasti tulee vaikuttamaan opiskelemaan mennessä siihen sosiaaliseen puoleen, koska on elämässä niin paljon muutakin kuin opiskelu ja työelämä.

Vierailija
20/33 |
10.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata enää tarttua niihin lääkärien sanomisiin. Nyt alat rakentamaan ja suunnittelemaan sitä uutta itseäsi ja uutta tulevaisuuttasi. Ihmisiä, jotka epäilevät kykyjäsi tulee varmasti vastaan. Näkisin kuitenkin että tuossa tilanteessa vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen olisi se paras idea ja sitten työnhaku todella laajalta alueelta. Suomalaiset työnantajat ovat todella nirsoja nykyään, mutta jos tarpeeksi isolta alueelta hakee niin se unelmien työpaikka varmasti löytyy. Rohkeasti vain opiskelijavaihtoon jne. Sinulla on vielä vuosikymmeniä aikaa toteuttaa haaveita sen jälkeen kun olet työelämässä. Myös kielitaito on tärkeää.

Kyllä ne sanomiset ja jotkut valheelliset kirjaukset vaan aikalailla sekoitti ja vaikutti mun elämään negatiivisesti. Esim. itsetunto on niin matalalla kuin olla ja voi, ja varmasti tulee vaikuttamaan opiskelemaan mennessä siihen sosiaaliseen puoleen, koska on elämässä niin paljon muutakin kuin opiskelu ja työelämä.

Lääkärissä nimenomaan keskitytään ongelmiin ja negatiivisiin puoliin. Eihän kukaan ihminen voi tuntea sinua läpikohtaisin alle tunnin tapaamisen perusteella, ideana on kirjoittaa tiivistelmä ongelmistasi muille lääkäreille. Ei niitä muut luekaan kuin lääkärit, mutta jos niissä oikeasti on suoranaisia valheita, voit tehdä lääkärille oikaisupyynnön tai viedä asian eteenpäin. Se vain saattaa olla niin aikaa ja energiaa vievä prosessi, ettei välttämättä ole se arvoista.