Onko täällä ketään, joka EI pelkää ampiaisia?
Kerrotko jotain lohduttavaa, miten pysyt rauhallisena niiden lähestyessä. Jotkut eivät oikeasti ole moksiskaan, vaikka pörriäinen tulisi naaman eteen surisemaan.
Itse nyt jo kelien lämmitessä alan pelkäämään tulevaa kesää. :( Muistan, etten joskus pelännyt näin paljon, mutta nyt, kun en enää liiku luonnossa kuten lapsena, nuo liian tuttavalliseksi käyvät luontokappaleet aiheuttavat välittömän paniikin.
Täällä saa lukea yleensä muiden ampiaispelkoisten juttuja, mutta missä olette te, jotka ette anna niiden elämäänne häiritä? :) Itseäni hieman lohduttaa, kun seurassa on joku, joka suhtautuu rennosti, jos ampiainen tulee tykö. Toinen panikoija vain lietsoo omaa paniikkiani, ja sekös onkin kivan näköistä sivustaseuraajille!
Kommentit (50)
Muutaman kerran on joku herhiläinen pistänyt, ja en ole niihin kuollut. En siis pelkää niitä.
Kiitos kaikille jo tulleista lohduttavista kommenteista! Näiden voimalla tuulta päin! :)
Ap
Ei minun tarvitse yrittää pysyä rauhallisena ampiaisen lähellä, koska ihmiselle, jolla ei ole allergiaa, yksi ampiainen ei ole mitenkään vaarallinen. Minulla ei ole mitään syytä pelätä. Minua on muutaman kerran pistänyt ampiainen. Se vähän sattuu, mutta niin sattuu hyttysen pistokin tai vatsanväänne. Ei niihin kuole.
Ampiainen yleensä pistää vain itsepuolustustilanteessa. Olen itse saanut piston, kun olen juossut paljain jaloin ampiasen päälle tai joku on astunut pesään ja ärryttänyt pimpparit. Jos jossain lentelee rauhallinen yksinäinen amipianen siitepölyä keräilemässä, tilanne ei ole vaarallinen eikä herätä minussa mitään tunteita.
Suosittelen sinulle siedätyshoitoa. Lue ampiaisista, katso dokumentteja. Mene istumaan kukkakedolle kesällä ja seuraa niiden hommia. Älä lähde, ennen kuin olet pystynyt rauhoittumaan. Lopulta käy vaikka vierailulla hunajatilalla.
Kyllä sä vielä pääset eroon kammostasi, uskon siihen. Kannattaa yrittää tehdä mielikuva-harjoituksia, että nyt se ampiainen surisisi vaikka naaman edessä. Opettele rentoutumaan siinä, mieti ajatuksia, mitkä auttaisivat. Voi auttaa, jos lukee tietoa ampiaisista, etsii mitä mielenkiintoista tai jopa positiivista voi löytää siitä että ampiaisia on olemassa.
Mulla oli lapsena ja vielä nuorena aikuisenakin ampiais-kammo. Eenkin lapsena menin aivan paniikkiin ampparin läheisyydestä. Mua oli kaksi kertaa pistetty ihan yllättäen, ja pahuksen kipeäähän se teki. Lapsena en muutenkaan oikein tuntenut pörriäisiä, ja olin kauhuissani niistä kaikista, ihan niistä ampiaisen näköisistä kukkakärpäsistäkin. Kesästä tulee paljon rauhallisempi, kun oppii erottamaan ampiaisen kaikista noista muista pörriäisistä, ja tietää, että ampiainen on niistä ainoa, joka on aggressiivinen. Muista ei tartte välittää ollenkaan, kunhan nyt ei niiden päälle astu paljain jaloin.
Ajan oloon opin sen, että olen vaan rauhallisesti paikallani, tai sitten lähen rauhallisesti kävelemään pois päin, mieluiten vastatuuleen. Kyllä pörriäinen lopulta lähtee. Kesä-aikaan luonnossa ja puutarhoissa kulkiessani vältän käyttämästä hameita, samaten housuja ja paitoja, joissa liian väljät lahkeen- tai hihansuut. Varma tapa saada ampparin pistos, jos se on huomaamatta kävellyt iholla, ja jääkin sitten satimeen kankaan ja ihon väliin. Vaatteissa vältän myös kirkkaita värejä isoina pintoina, ja parfymin suhteen olen maltillinen muutenkin. Bussipysäkeillä välttelen roskiksia, niissä ampparit pörrää etenkin loppukesästä.
Jos naamalla pörrätään enkä oikein muuta voi, peitän käsilläni silmät, huulet ja kaulaa - ne on tuntoherkimpiä kojtia, joissa pistos ois muutenkin se kaikista ikävin juttu. Pistäköön sitten käsivarteen jos jonnekin on pakko pistää. Ootan paikallani kunnes pörinää ei enää kuulu. Kannattaa senkin jälkeen yhä liikkua hitaasti ja varovasti tsekata itsensä: amppari on voinut istahtaa ihollesi tai vaatteellesi.
Häijyimmältä musta tuntuu hevospaarman tai nautapaarman pistos, ne ne vastaa sattuukin. Silti pahin pistäjä on mun mielestä punkki, ihan siksi koska se levittää niin vaarallisia tauteja. Amppari ei oo noihin verrattuna mulle enää mitään. Tsemppiä!
Ei ampiainen pistä jos sitä ei kiusaa. Jos se pistää niin ei sekää nkauhean vakavaa ole. Ajattele vaikka Syyriassa lentäviä pommi koneita niin ehkä se helpottaa
En pelkää, vaikka pieni pesällinen ampiaisia kerran hyökkäsi. Astuin metsässä maassa olevan pesän päälle. Kotiaan puolustivat. Jonkun verran tuli paukuroita pistoista iholle.
Vierailija kirjoitti:
Muista erottaa ampiainen ja mehiläinen! Mehiläinen, eli se pyöreä ja pörröinen, on täysin vaaraton eikä pistä kuin äärimmäisessä hätätilanteessa, sillä se kuolee kun pistää.
Vai tarkoitatko kimalaista? Mehiläinen ei ole kovinkaan pyöreä ja pörröinen?
http://www.hunaja.net/@Bin/444321/tunnista%20p%c3%b6lytt%c3%a4j%c3%a4t…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muista erottaa ampiainen ja mehiläinen! Mehiläinen, eli se pyöreä ja pörröinen, on täysin vaaraton eikä pistä kuin äärimmäisessä hätätilanteessa, sillä se kuolee kun pistää.
Vai tarkoitatko kimalaista? Mehiläinen ei ole kovinkaan pyöreä ja pörröinen?
http://www.hunaja.net/@Bin/444321/tunnista%20p%c3%b6lytt%c3%a4j%c3%a4t…
Nää toki onkin jo tiedossa. Oon ollut aina kiinnostunut hyönteisistä, jopa lapsena tutkinut kaikenlaisia öttiäisiä. SiksiKIN tämä ampiaiskammoni on jokseenkin käsittämätön. :)
Ap
Jos on allerginen, kannattaa tietysti varoa ja pitää lääkekynä tms. mukana.
Ei-allergisten ei kannata varoa yksittäistä ampiasta tai mehiläistä saati kimalaista. Jotain voi tehdä jos hirveästi kammoaa: peseydy hyvin, käytä hajusteettomia tuotteita, äläkä käytä hajuvettä ja pukeudu väreihin, jotka eivät muistuta kukkaketoa. Älä istu ulkona pitkään avonaisen limsapullon tai jäätelön kanssa.
En pelkää enkä reagoi noihin lentelijöihin ollenkaan. Eivätkä ole koskaan häirinneet mua. Jos mulla on kirkas paita ja joku siivekäs tulee kävelemään sille luullen että olen kukka, annan sen rauhassa tutkia paitaa, kyllä se pian itse hoksaa ettei siitä saa mettä ja lentää pois.
Hullua, mutta totta: Jos minulla on aurinkolasit päässäni, olen yllättäen aika viileä havainnoija ampiaisen lähestyessä. Ja olen oppinut hyytymään paikalleni.
Kotimaassani on neuvottu, että pieni viheltely ajaa otukset tiehensä. Olen kokeillut ja toimii tai ei.
En pelkää ampiaisia, itse asiassa tykkään niistä! On mua joskus ampiaiset pistäneen, mutta ne ovat kaikki sellaisia, joita en ole huomannut. Jos huomaa ampiaisen, siinä ei ole mitään pelättävää. Ei se ampiainen ehdoin tahdoin halua pistää! Ampiaiset saavat kaikin mokomin laskeutua päälleni, ei haittaa. Ampiaisen pisto ei ole mitenkään paha nakki.
Onkohan mussa jotain vikaa kun liki kaikki sanoneet ettei ampiaisen pistos satu? Itseä sattui ainakin ihan hulluna ja poltti ja oli pitkään herkkä ja kipeä kohta.
Mutta en siis pelkää amppareita, mutten niistä nyt pidäkään jos iholle tunkevat. Yleensä olen rauhassa, mutta jos naaman edessä tai muutenkin todella pitkään ihon vieressä surraavat niin alkaa kyllä vähän ahdistamaan. Yleensä olen joko vaan paikalla tai hitaasti liikun johonkin suuntaan. Tuo joka pisti niin oli selkään jäänyt kun ihanan oranssi työpaita ja menin sitten autoon istumaan ja jäi penkin ja selän väliin.
Mua on pistänyt x3. Kainaloon, jalkapohjaan ja käteen. Pelkään ihan sairaasti ja juoksen aina karkuun jos tulevat lähelleni pörräämään.
En pelkää ampiaisia, mutta paarmoja kyllä.
Tosiaan, paarma se vasta ihmistä(kin) saalistaakin, ja on petollisen hiljainen vaanija (paitsi se yksi joka pörisee). Voi jäädä kipeekin paukama, jos oikein sopivaan kohtaan pääsee puremaan. Niitä ei puhaltele pois tuulet tai muut ilmavirrat, kätevästi pörräävät menossa mukana moottoriveneessäkin. Ainoa hyvä puoli paarmassa on se, että se ei pysty yhtään puolustautumaan, kun sitä huiskii ja läpsii. Ei vaan kuole kovin kepeällä läpsäsyllä, se on huonoja puolia. :P Yhtään en nyt tarkoita väheksyä amppari-kammoa, ittellänikin oli se nuorempana.
Muista se että parhaimmassa tapauksessa se pistos sattuu niin paljon että taju lähtee ja et muista siitä mitään.
Tuo muuten pätee aika moneen muuhunkin kipuun, ja kauhuun - että onneksi lopulta lähtee taju, kun on tarpeeksi tukalaa. Shokki myös vie sellaiseen unenomaiseen epätodelliseen tilaan lopulta. Meillä on viisas keho suojautumis-mekanismeineen!
Pelkäsin ampiaisia, kunnes kerran yksi pisti minua. En kuollut. Sattui hieman, muttei niin paljon kuin olin pelännyt. Ja puolustaakseen pisti, istuin päälle :( Mutta siis, pelko oli suurempi kuin nuo todelliset seuraamukset, jotka saikin mut sitten rauhoittumaan.
Ennen en pelännyt mutta niistä on tullut hyökkäävämpiä. Nuorempana ollessani en muista, että kertaakaan olisi amppari tullut iholle määrätietoisesti piirittäen mutta nykyään sitä tapahtuu usein.
Olen nyt melkein 60-v. Kun äitini aikanaan odotti minua viimeisillään, hän hörppäsi kesähelteellä janoonsa juomaa avoimesta mehupullosta. Siellä oli ampiainen, joka pisti häntä kieleen. Vanhempani ovat kuolleet jo ajat sitten, ja ei tullut tarkemmin kyseltyä miten tilanne eteni.
Joka tapauksessa olen koko ikäni pelännyt ampiaisia. Olen voimakkaasti atooppinen, joten olen kuvitellut että kuolen allergiareaktioon jos saan piston. Eli olen juuri niitä ihmisiä, jotka lähtivät kirkuen pakoon ja huitoivat ympäriinsä. Tietysti, esim. jos bussissa pörräsi ampiainen, se tuli juuri minun ympärilleni pyörimään. Kerran jäin bussista ennen aikojaan poiskin tuon takia :D
En tiedä mitä tapahtui, mutta vasta viime vuosien mittaan olen lakannut välittämästä niistä. Jos lähellä pyörii ampiainen olen kuin en sitä näkisikään. Saatan laiskasti huitaista kädellä sinne päin tms. Uskonkin, että ampiaiset haistavat ihmisestä jonkin hajun tai pelkohormonin ja juuri sen takia jahtaavat sitä pelkääjää. Joten näin toimien viime kesät ovat olleet huomattavasti helpompia :)