Terapeuttini sanoi miestäni ylpeäksi!
Siis tietyissä asioissa. Ja siis sillälailla ei-mairittelevasti ylpeä. Ei tietenkään kaikessa ole sitä. Mutta ei halua myöntää, että minun näkemykseni rajojen asettamisesta lapsille on parempi, kuin hänen se näkemys, ettei niitä tarvita. Hän antaa lasten syödä jokampäivä sokerisia, epäterveellisiä herkkuja, ei vaadi ja opeta, että vaatteet laitetaan naulakkoon ulkoatulon jälkeen, ei edellytä, että läksyt on tehtävä ennen iltamyöhää, etteivät lapset olisi tosi väsyneitä silloin, antaa lasten vetkuttaa nukkumaanmenoa "muka tärkeillä" asioilla, eli ei hoksaa vedätystä (se ei ehkä lapsillakaan ole tietoista), ei opeta lapsille, että omassa huoneessa nukahdetaan itsekseen, vanhempi ei tuhlaa elämäänsä istuskelemalla pimeässä huoneessa, ettei lasta "pelota", omassa kodissa, Suomessa. Jne jne.
Kommentit (38)
Miksi tämä ketju on niin aggressiivinen?
Vierailija kirjoitti:
Tämä twrapeutti tekee vakavan virheen kun ruokkii epävakaata
Hahhah, vituttaako sua, kun tajuat olleesi väärässä koko ajan? :D
ap
Terapeuttihan sanoi ihan oikein, mies myönsi piirteen.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä twrapeutti tekee vakavan virheen kun ruokkii epävakaata
Hahhah, vituttaako sua, kun tajuat olleesi väärässä koko ajan? :D
ap
Kyllä me valitettavasti nähdään se päivä kun terapeutti loukkaa sun narsismia. Ja siitä kuullaaaaaaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä twrapeutti tekee vakavan virheen kun ruokkii epävakaata
Hahhah, vituttaako sua, kun tajuat olleesi väärässä koko ajan? :D
apKyllä me valitettavasti nähdään se päivä kun terapeutti loukkaa sun narsismia. Ja siitä kuullaaaaaaan
Ette näe :) Suuttuminen ja rajojen ilmaisu ei ole narsismia. Sitä voi kyllä tapahtua, ja se on vain tervettä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terapeutti vielä sanoi, että mies ei tule koskaan ymmärtämään näitä mun fiksuja periaatteita ja näkemyksiä lastenkasvatuksesta. Voi hitonhitonhiton h*tto. Ei varmasti tulekaan.
apFiksuja periaatteita epä-äidillä. Huonoin äiti ikinä
Teilläkö on ok syödä sokerista pskaa ja jättää takit keskelle lattiaa? :D
ap
Mä en ole vielä kommentoinut tässä ketjussa. Se ei ole ok jättää takit keskelle lattiaa ja syödä sokeria koko ajan. Mutta.. nyt jos katson omaa kotiani, niin esim. olohuoneen lattialla on tällä hetkellä n. 10 kpl koulukirjoja ja vihkoja, koulureppu, verkkarit, miehen aamutossut ja olohuoneen pöydällä on murokuppi, lippalakki, koulukirjoja, vihkoja , lahjakuori, suklaalevy, jokin roska...
Mä en jaksa nipottaa, valitsen taisteluni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terapeutti vielä sanoi, että mies ei tule koskaan ymmärtämään näitä mun fiksuja periaatteita ja näkemyksiä lastenkasvatuksesta. Voi hitonhitonhiton h*tto. Ei varmasti tulekaan.
apFiksuja periaatteita epä-äidillä. Huonoin äiti ikinä
Teilläkö on ok syödä sokerista pskaa ja jättää takit keskelle lattiaa? :D
apMä en ole vielä kommentoinut tässä ketjussa. Se ei ole ok jättää takit keskelle lattiaa ja syödä sokeria koko ajan. Mutta.. nyt jos katson omaa kotiani, niin esim. olohuoneen lattialla on tällä hetkellä n. 10 kpl koulukirjoja ja vihkoja, koulureppu, verkkarit, miehen aamutossut ja olohuoneen pöydällä on murokuppi, lippalakki, koulukirjoja, vihkoja , lahjakuori, suklaalevy, jokin roska...
Mä en jaksa nipottaa, valitsen taisteluni.
Entä sitten? Jos takkisi on naulassa, siitä voi sanoa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terapeutti vielä sanoi, että mies ei tule koskaan ymmärtämään näitä mun fiksuja periaatteita ja näkemyksiä lastenkasvatuksesta. Voi hitonhitonhiton h*tto. Ei varmasti tulekaan.
apFiksuja periaatteita epä-äidillä. Huonoin äiti ikinä
Teilläkö on ok syödä sokerista pskaa ja jättää takit keskelle lattiaa? :D
apMä en ole vielä kommentoinut tässä ketjussa. Se ei ole ok jättää takit keskelle lattiaa ja syödä sokeria koko ajan. Mutta.. nyt jos katson omaa kotiani, niin esim. olohuoneen lattialla on tällä hetkellä n. 10 kpl koulukirjoja ja vihkoja, koulureppu, verkkarit, miehen aamutossut ja olohuoneen pöydällä on murokuppi, lippalakki, koulukirjoja, vihkoja , lahjakuori, suklaalevy, jokin roska...
Mä en jaksa nipottaa, valitsen taisteluni.
Mä en puhunut mitään tuollaisista tavaroista, haloo. En lastenkaan osalta. Takki naulakkoon on aika eri (pienempi) asia.
ap
Kerrankin joku vanhempi uskaltaa laittaa rajoja! Ainoa, mikä tuossa häiritsee, on että minusta nukkumaan mennessä pelkäävää lasta pitäisi aikuisen vielä auttaa.
Mies mussuttaa itse stanan sokerisia herkkuja päivittäin, se oli syy antaa siis lapsillekin. Minusta vanhemman pitää syödä lapsilta herkut salassa jonkun vuoden. Tai sitten lapsille sanotaan, että nyt et saa, koska kasvava elimistösi vaatii terveellisempää ruokaa, kuin aikuisen. Vaikka se onkin vähän huono. Mutta so what.
ap
Vierailija kirjoitti:
Kerrankin joku vanhempi uskaltaa laittaa rajoja! Ainoa, mikä tuossa häiritsee, on että minusta nukkumaan mennessä pelkäävää lasta pitäisi aikuisen vielä auttaa.
Äitihullu ei aseta rahoja. Ei ole koskaan hoitanut lapsiaan. Ei tehnyt kotona mitään ja nyt asuu erillään. Ei tapaa lapsiaan. Ei maksa elatusmaksuja
Vierailija kirjoitti:
Mies mussuttaa itse stanan sokerisia herkkuja päivittäin, se oli syy antaa siis lapsillekin. Minusta vanhemman pitää syödä lapsilta herkut salassa jonkun vuoden. Tai sitten lapsille sanotaan, että nyt et saa, koska kasvava elimistösi vaatii terveellisempää ruokaa, kuin aikuisen. Vaikka se onkin vähän huono. Mutta so what.
ap
Sun anorexia puhuu
Vierailija kirjoitti:
Kerrankin joku vanhempi uskaltaa laittaa rajoja! Ainoa, mikä tuossa häiritsee, on että minusta nukkumaan mennessä pelkäävää lasta pitäisi aikuisen vielä auttaa.
Niin no.... mä tekisin ensin töitä sen pelon voittamiseksi. Jos mikään ei auta, soisin sitten sen aikuisen sinne. Itse en kyllä istuis, vaan se ois pakko oppia kestämään nukahtaa yksin. Vaikka yövalon kanssa. Meillä siinä oli sitten vaan se, että toinen ei nukahtanut jos oli vähänkään valoa.
Ja siis ikävä kyllä en osaa asettaa rajoja olematta jotenkin niin kärsimätön, että siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä, mutta olisinkin tarvinnut siksi rinnalle sen kärsivällisen tukijan. Mies on kärsivällinen, mutta ei näe rajoja tarpeellisiksi 😫
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies mussuttaa itse stanan sokerisia herkkuja päivittäin, se oli syy antaa siis lapsillekin. Minusta vanhemman pitää syödä lapsilta herkut salassa jonkun vuoden. Tai sitten lapsille sanotaan, että nyt et saa, koska kasvava elimistösi vaatii terveellisempää ruokaa, kuin aikuisen. Vaikka se onkin vähän huono. Mutta so what.
apSun anorexia puhuu
Höpö höpö, mun 60-luvun kasvatus puhuu. Ei silloinkaan syöty makeaa jatkuvasti. Ainakaan kaikki ei syöneet. Ehkä ne, joilla on nyt kakostyypin diabetes, söivät. Matalammat kansanluokat.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrankin joku vanhempi uskaltaa laittaa rajoja! Ainoa, mikä tuossa häiritsee, on että minusta nukkumaan mennessä pelkäävää lasta pitäisi aikuisen vielä auttaa.
Äitihullu ei aseta rahoja. Ei ole koskaan hoitanut lapsiaan. Ei tehnyt kotona mitään ja nyt asuu erillään. Ei tapaa lapsiaan. Ei maksa elatusmaksuja
Niin, maksankin elämiskuluja. Enemmän, kuin elarit ois.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrankin joku vanhempi uskaltaa laittaa rajoja! Ainoa, mikä tuossa häiritsee, on että minusta nukkumaan mennessä pelkäävää lasta pitäisi aikuisen vielä auttaa.
Niin no.... mä tekisin ensin töitä sen pelon voittamiseksi. Jos mikään ei auta, soisin sitten sen aikuisen sinne. Itse en kyllä istuis, vaan se ois pakko oppia kestämään nukahtaa yksin. Vaikka yövalon kanssa. Meillä siinä oli sitten vaan se, että toinen ei nukahtanut jos oli vähänkään valoa.
Ja siis ikävä kyllä en osaa asettaa rajoja olematta jotenkin niin kärsimätön, että siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä, mutta olisinkin tarvinnut siksi rinnalle sen kärsivällisen tukijan. Mies on kärsivällinen, mutta ei näe rajoja tarpeellisiksi 😫
ap
Jos siis oisin yh. Mies ois voinut istuskella siellä jos ois ensin kokeiltu tuota. Mutta ei. Siellä vaan hyysäsi kakaraa. itsenäiseksi opettaminen ei kiinnostanut. Ja siis ei siinä muuta, mutta ois ollut ihan kiva viettää se aika kaksistaan. Kunnon miehen kanssa se menis niin.
ap
Jonkun vielä 4-vuotiaan pelon vielä voi ymmärtää, mutta lapsi alkoi olla siis 5- ja sitten 6-vuotias... Yhä vaan pelottaa. Miksi luopua peloista, kun ei tartte? Kukaan ei rohkaise siihen, eikä kannusta.
ap
Siihen tilanne ei olisi koskaan mennyt, jos mies olisi sanonut lapsille, että "takit naulakkoon" ym asiat, ja vääntänyt, jos poruavat.
ap