Lue keskustelun säännöt.
Mies ei anna lähteä opiskelemaan, mulla ei ole mitään muuta koulutusta kuin lukio:(
08.05.2018 |
Lukion jälkeen reissailin ja opiskelin avoimessa. Pääsin sisälle yliopistoon, mutta ala ei tuntunut omalta, joten jäi kesken kandivaiheessa.
Sitten jämähdin töihin ja tapasin mieheni. Nyt olen jo 33-vuotias ja heräsin siihen, että en halua viettää näin loppuelämääni! Työ on tosi raskasta ja puuduttavaa kolmivuoroa ja olen melko kyllästynyt elämääni ja tilanne masentaa. Muuta järkevää työtäkään en voi oikein saada, kun ei ole mitään tutkintoa. Tai voisihan sitä johonkin muuhun yhtä kurjaan työhön päästä, mutta eipä se oikein auta tilannetta.
Haluaisin opiskelemaan, mutta mieheni on tätä vastaan. Emme voi kuulemma moneen vuoteen tehdä mitään, ostaa asuntoa ym. jos ryhdyn opiskelijaksi, lapset jää tekemättä ja kaikki kuulemma romuttuu päin helvettiä.
Oon tosi hankalassa tilanteessa. Työssäni en jaksa ja haaveenani on tutkinto (amk). Ilman koulutusta en tule pääsemään ikinä ns. parempiin hommiin. Oikeastaan palo opiskella juuri nyt on todella kova. Haluan eteenpäin elämässäni, mutta toisaalta se tarkoittaisi miehelle isoja myönnytyksiä. Ja se lapsenhankinta lykkääntyisi tietty. Mutta näin en voi jatkaa. Enkä halua velkaantua nyt, sillä se pakottaisi minut jäämään tähän työhön ja vielä vaikeampi lähteä kouluun.
Mitä tekisitte?
Kommentit (45)
Mies joka ei kestä että sinä haluat opiskella? Noin heikkoitsetuntoisen miehen kanssa ei kannata elämäänsä tuhlata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies joka ei kestä että sinä haluat opiskella? Noin heikkoitsetuntoisen miehen kanssa ei kannata elämäänsä tuhlata.
Veikkaan että mies ei halua toimia perheen ainoana tulonlähteenä. Mutta kouluun vaan, jos ukko sen takia lähtee ei voi mitään.
Tämä oli aiemmin – nyt kirjoitustapa on kehittynyt vakuuttavammaksi, onneksi olkoon.
Älkää ikinä antako kenenkään toisen ihmisen estää haaveitanne toteutumasta!
Lähde opiskelemaan!
En tiedä miten amk joustaa, mutta ainakin yliopisto-opinnot onnistuvat ainakin jonkin verran vauvan kanssa. Yliopistolla ollaan muutenkin hyvin joustavia yleensä. Joskus näkee äitejä ja isiä lastenvaunujen kanssa yliopistolla. Itse olen 27-v ja olen vaihtamassa alaa. Itselläkin jäänyt kandivaiheessa edellinen tutkinto kesken vaikean elämäntilanteen vuoksi.