En ota miestä jota joutuisin vetämään henkisesti kuin kivirekeä. Pitää olla samalla tasolla tai edellä mua, jotta itsekin koen saavani jotain.

Siis juuri tämän vuoksi erosin! Ja nyt olen hieman vanhemman miehen kanssa, ei enää kivirekeä!!

Tuotahan moni niin mies kuin nainenkin suhteeltaan pohjimmiltaan haluaa. Mies on perheen pää ja nainen alistuva kodinhengetär. Sen sanominen ääneen vain on nykyaikana epäkorrektia.

kutsutaan myös hypergamiaksi. Nainen haluaa, että mies on vähintään yhtä hyvä tai parempi. Nainen voi olla aina huonompi, mutta miehen pitää olla vähintään yhtä hyvä.

Mä kanssa pelkään etten koskaan enää kohtaa ketään jonka kanssa voi kunnolla keskustella ja pääsee samalle aaltopituudelle. Ehkä ajattelen kuitenkin että tämä on laadullinen eikä määrällinen asia fiksuuden suhteen. Sellainen yhteys on musta parasta mitä on. 

Vierailija kirjoitti:

Mä kanssa pelkään etten koskaan enää kohtaa ketään jonka kanssa voi kunnolla keskustella ja pääsee samalle aaltopituudelle. Ehkä ajattelen kuitenkin että tämä on laadullinen eikä määrällinen asia fiksuuden suhteen. Sellainen yhteys on musta parasta mitä on. 

Samoin itsekin pelkäsin erottuani pitkästä suhteesta. Olin kuitenkin onnekas ja löysin miehen, jolla on annettavaa siinä missä itsellänikin. Parasta on, kun kumpikin kokee toisen olevan itseä etevämpi joissain asioissa. Keskusteluyhteys on todella tärkeää, ja se että mieheltäkin tulee suhteeseen proaktiivista ajattelua ja toimintaa eikä ainoastaan minulta. Rakennamme yhdessä hyvää elämää.

Vierailija kirjoitti:

onellisia sinkkuvuosia.

Takuulla ovat sinkkuvuodet miljoona kertaa onnellisempia kuin suhde jossa joutuu vetämään märkää vetelää tumppua perässään! Koettu on. Kamalaa henkisten voimien tuhlaamista, aikaa jonka voisi käyttää onnellisena. Jos jotain elämässäni kadun, näitä vuosia kun yritin potkia nahjusta liikkeelle, sietää uskomatonta typeryyttä ja kaikinpuolista saamattomuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

onellisia sinkkuvuosia.

Takuulla ovat sinkkuvuodet miljoona kertaa onnellisempia kuin suhde jossa joutuu vetämään märkää vetelää tumppua perässään! Koettu on. Kamalaa henkisten voimien tuhlaamista, aikaa jonka voisi käyttää onnellisena. Jos jotain elämässäni kadun, näitä vuosia kun yritin potkia nahjusta liikkeelle, sietää uskomatonta typeryyttä ja kaikinpuolista saamattomuutta.

Aivan. Ihan tutkitustikin ihminen on onnellisempi yksin kuin huonossa parisuhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tähän sinkkuuteni kulminoituu. Jos mies ei ole henkisesti edelläni, en ala. En ole mikään henk.koht. avustaja kenellekkään enää vapaa-ajalla. Ja näitähän miehiä ei paljon ole. Ehkä vanhemmista voisi löytyä.

En minäkään pässiä muijaa huoli ja varsinkaan persaukista. En rupee elättämään enää ketään ja riitelemään kumpi maksaa enemmän jos toisella on parempi liksa. Mulla on vtun hyvä liksa ja niin on nykyiselläkin. Hänellä oli aikoinaan sama tilanne. Elätti persaukista lonnijaa.

Tämä mies ei ole ainakaan henkistä tai älykästä miestä nähnytkään. Hah, tuskin saat ketään muuta kun kapakkaruusun noin rumalla ja vastenmielisellä luonteella.

Olet kranttu, jos ei kelpaa mies jonka harrastukset ovat kaljoittelu, tupakointi ja tv: n katselu.

Vierailija kirjoitti:

Miksei samalla tasolla oleva kelpaa?

lue otsikko uudelleen. Ja uudelleen,  ja uudelleen...

Vierailija kirjoitti:

onellisia sinkkuvuosia.

nimenomaan olen onnellisempi snkkuna, ystäväpiirini ympäröimänä, kuin jonkun vajakin avustajana.

Vierailija kirjoitti:

Miksi mies joutuu tyytymään henkisesti alempitasoiseen naiseen?

miksi minun tai naisten sitten pitäisi?

Vierailija kirjoitti:

Tähän sinkkuuteni kulminoituu. Jos mies ei ole henkisesti edelläni, en ala. En ole mikään henk.koht. avustaja kenellekkään enää vapaa-ajalla. Ja näitähän miehiä ei paljon ole. Ehkä vanhemmista voisi löytyä.

Ei olekaan, varsinkin jos nainen on kehittänyt elämänsä aikana hyvät elämän- ja ihmissuhdetaidot. Eikä vanhempien miesten katseleminen tähän auta. Oma edellinen kumppanini oli fiksu ja kypsä 25-vuotiaana, ja on siitä asti kasvanut vain paremmaksi ihmiseksi. Nykyinen kumppanini samoin. Missä tahansa ikäluokassa on pieni osa näitä, joilla on nöyrä asenne ja jotka haluavat kehittyä, ja sitten suurin osa niitä joiden henkinen kehitys on pysähtynyt 18-vuotiaana. Ensin mainitut ovat ihanaa seuraa missä tahansa iässä ja jälkimmäiset sitten niitä kivirekiä, iästä riippumatta.