Köyhä kaveri ärsyttää

Juu, köyhillä ei pitäisi olla oikeutta elää! Vai?

Ilo on varmasti molemminpuolinen. 

Vierailija kirjoitti:

Juu, köyhillä ei pitäisi olla oikeutta elää! Vai?

menisivät töihin

Johan on ongelmat. Ehkä teidän pitäisi puhua jostain muustakin, kuin mitä rahoillanne teette tai ette tee. Kokeileppa vaikka rupatella politiikkasta, uskonnoista, historiasta, tv-ohjelmista tai luonnontieteistä.

Ärsytyksen tunteet lähtevät sinusta itsestäsi, kukaan ei voi niitä sinuun "siirtää". Mietippä omaa suhtautumistasi

Kun olin opiskelija, harmitti oikeasti kuulla kun toiset ostelivat tontteja ja autoja ja matkustelivat. En kyllä koskaan sanonut ettei minulla ole rahaa. Oletin että kaikki tietävät että opiskelijat eivät ole rikkaita, ja tuollaisesta sanomisesta tulee muutenkin sellainen olo, että pitääkö pyytää anteeksi kun olen matkustellut vaikka sinä et voikaan matkustaa tällä hetkellä?

Itse kyllä yritän olla puhumatta rahaa vievistä asioista pienituloisille. Puhun sitten tv-sarjoista, lenkkeilystä ja lukemisesta, koska niitähän voi tehdä ilman rahaa.

Yhden ystävän kanssa on vaikea jutella mistään. On sinkku, masentunut, sairaseläkkeellä ja rahaton. Soitellaan ja kyselee elämästäni. Sit joko hiljenee tai ärtyy, kun kerron mitä on perheen kanssa touhuttu, missä ollaan lomalla käyty tai ihan mitä vaan. Sit tunnen syyllisyyttä hyväosaisuudestani ja siitä, että olen onnellisesti parisuhteessa ja on ihanat lapset.

Ystävä ei ole kiinnostunut mistään, ei halua tehdä mitään. Ei jaksa kävelylle, pyöräilemään. Ei mitään, vaikka rahaa ei noihin tarvitse. Ja ainainen valitus alkaa kahvipöydässäkin, kun on niitä muumimukeja ja ei hällä vaan varaa. Tai jos kutsutaan syömään, niin johan on taas, ei saisi laittaa lohta tai kanafileitä, tyhjää pröystäilyä.

On kuulkaa raskasta olla ystävä ja usein nykyään mietin, miksi edes nähdä vaivaa..

Mua kyllä myös väsyttää olla intopiukeana siitä että kaveri on taas käynyt lomalla, kun en itse pääse koskaan. (Asun yksin, auton pito vie löysär rahat ja palkka ei niin huippu vaikka olen kouluttautunut. Kaveri tekee samaa työtä, mutta sillä on rikas suku ja mies, ja käyvät usein reissussa). Kyllä olen kiinnostunut ja juttelen ja kyselen. Jättäisinkö kertomatta omasta elämästäni, ettei kaverille tule huono omatunto? Hän kertoo että kävi matkalla, mä että kävin lenkillä lähimetsässä. Kyllä mä ajattelen että kaverille voi myös puhua, jos raha stressaa, esim. auton kanssa. Ei se ole kaverin vika. Eikä mun.

Joskus mua väsyttää, että tehdään samaa työtä ja mun elämä on niin paljon köyhempää.

Vierailija kirjoitti:

Aina samat jutut ja jaarittelut, koskaan sen elämässä ei tapahdu mitään uutta, elämänsä pysyy samana vuodesta toiseen. Kerroin lomamatkasta niin siihen tokaisi "kyllä minullekin tuollanen loma kelpaisi, mutta kun ei ole rahaa niin lähinä kotona vaan ollaan"

Jotenkin ankeaa kuunnella sen juttuja jotka liittyy vain rahaan, tai tarkennettuna sen puutteeseen. Onneksi on muitakin kavereita, ehkä heivaan tuon elämästäni.

Oletpa sinä hyvä ja välittävä ystävä. NOT!