Löysin vanhoja kokeita äitini varaston siivouksen yhteydessä ja kivi vierähti sydämeltä

Äitini muuttaa pienempään asuntoon nyt osa-aikaeläkkeelle siirryttyään ja kävimme yhdessä läpi varastoa.

Muistan, että yläasteella kasiluokalla havahduin siihen, että haluan lukioon. Aloin tosissani tehdä töitä sen eteen - luin kokeisiin, kertasin, viittasin tunneilla ja pänttäsin pistareihin ja sanakokeisiin. Yllätys oli melkoinen, kun huomasin, että tulokseni pysyivät tismalleen samoina kuin niinä aikoina, kun en saanut edes reppua auki koulupäivän jälkeen. Kokeilin kaikki mahdolliset. Pyysin opettajilta selityksiä koevastauksien pisteytyksiin, ja he vetosivat aina siihen, että olin aiemmin niin huono, niin he eivät voi nostaa nyt yhtäkkiä numeroitani niin paljon. Vain yhdellä pykälällä kerrallaan. Samaan aikaan koulussamme oli poika, joka nosti esim. kemiannumeron nelosesta kymppiin yhden jakson aikana, joten v.. mitä pas...
Totta kai tuo vaikutti minuun. Lopetin yrittämisen ja lakkasin käymästä koulussa ysin puolivälin jälkeen. Kun aloitin lukion, kokeilin yhden jakson ajan mitä tapahtuu jos panostan täysillä. En jaksanut nähdä niin paljoa enää vaivaa, mutta yllätyin kun puolella siitä mitä olin tehnyt yläasteella, numeroni nousivat ysiin ja jopa kymppiin. Hämmästyin.

Nyt löysin noita kokeita, joiden vuoksi melkein itkin ja menetin itsetuntoni ja melkein aloin nauraa. Näytin siskolleni niitä, ja hän siis tietää asiasta oman alansa takia, hän sanoi ettei ole todellista. Minulta oli otettu jossain biologian kokeessa pilkkuvirheen vuoksi kokonainen piste pois ja ihan selkeistä asiallisista vastauksista oli annettu vain puolikkaita, vaikka johonkin kilpirauhasen vajaatoimintaan ei voi edes vastata paremmin kuin mitä olin kirjoittanut huolellisella käsialallani. Ottaen lisäksi huomioon, että olin aina paikalla, kirjat mukana ja osallistuin, sitäkään ei oltu huomioitu missään vaan numerona oli tiukka vitonen.
Ruotsinkokeessa taas opettaja oli kylmästi antanut niin miinuksille pisteitä, että hän oli korjaustussilla korjannut omia pisteytyksiään saadakseen antaa minulle vitosen ja näin evätäkseen mahdollisuuden uusintaan. Raaputimme nimittäin nuo korjaukset pois ja huomasimme eron. Ruotsinkokeessa taas en välttämättä ollut niin loistava, mutta koe oli selkeästi arvioitu naama ihan norsuntiesmillä ja sen näki jo punakynän asennosta millä se oli pisteytetty.
Talletin kokeet varmaan talteen vastaisuuden varalle. Näin minut yritti peruskoulu lannistaa ja suositella jotain yksinkertaista amislinjaa, mutta täällä istun lukemassa yliopiston pääsykokeisiin.
Olisikohan tuosta voinut aikoinaan nostaa metelin, koska tuo oli aivan selkeää kiusaamista opettajien taholta?