Aikuiset kaverit jättivät porukasta, mitä tehdä?
Arvoisat av-mammat, osaisitteko auttaa? Meillä on sellainen nyt jo keski-ikäisten vanhojen opiskelukavereiden porukka, joka on vuosia pitänyt yhtä. Työelämään on menty, perheitä on perustettu, lapsia on kasvatettu näiden vuosien aikana.
Nyt minulle selvisi, että tämä porukka pitää yhtä myös ilman minua. Näin facebookissa videon, jossa muut ovat pitämässä hauskaa. Minua ainoana ei ole kutsuttu mukaan.
Koska emme tiedä, miksi minua ei kutsuttu, niin meidän on ehkä turha arvailla sitä. Mutta kysyn nyt, että pitääkö minun tehdä jotain tälle? Annanko olla vai kysynkö suoraan, miksi ei kutsuttu? Loukkaannunko ja panenko kaikki välit poikki?
Loukkaantuisitko sinä?
Kommentit (711)
Vierailija kirjoitti:
Eli ei ollut kiusaamista. He ovat tosiaan tavanneet jo kauan toisiaan näin ja ap on kutsuttu niihin vakirientoihin, mihin hänet aina ennenkin on kutsuttu. Huomasi vasta nyt, että osa porukasta on viettänyt aikaa muutoinkin yhdessä. Arvio siitä, että ap ei ole yhtä läheinen muille vaan tulee hengaamaan vain juhlapäivien tapaamisiin, piti siis paikkansa.
Miten osa ihmisistä vaikuttaa olevan ap:n tilanteesta jopa vähän vahingoniloisia? Nämä kommentit, että tuota se on, kun selviää ettei ole toisille merkittävä, hahhah. Missä näiden ihmisten empatia on? Kivoillekin tyypeille voi käydä noin. On kurja juttu, jos paljastuu, etteivät omat ystävät olekaan luotettavia ja kivoja tyyppejä. Ja niin voi huonolla säkällä valitettavasti käydä kenelle vain. Myötätuntoisempi asenne olisi tosi kova juttu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, kiusaaminen tulee jatkumaan. Voi ei ap..
Ei tuo ole kiusaamista. Ap on ollut koko ajan mukana niissä jutuissa, missä on ollut aina ennenkin. Ilmeisesti muut ovat vain läheisempiä keskenään ja näkevät toisiaan näiden yhteisten tapahtumien ulkopuolellakin. Ihmisillä on oikeus tavata myös pienemmissä kokoonpanoissa, jos siltä tuntuu.
Toki on oikeus tavata pienemmissä kokoonpanoissa. Mutta tuntuuhan se kiusaamiselta, jos nähdään isolla porukalla, ja vain yksi on jätetty ulkopuolelle.
Ap itse sanoi, että hän on läheinen ystävä vain kahden henkilön kanssa tuosta kaveriporukasta. Nämä muut taas ovat ystävystyneet syvemmin keskenään. Ihan loogista, että tekevät siis myös keskenään asioita ison porukan ulkopuolella.
Jäin miettimään, että ap ei mainitse, näkeekö hän sitten itse näitä kahta läheistä ystäväänsä ilman muita? Vai miten heille on muodostunut kaveruutta läheisempi ystävyys?
Onko se siis kuitenkin ok, että ap on läheisemmin tekemisissä näiden kahden tyypin kanssa ilman muita, vai onko ihmisten mielestä ap silloin se kiusaaja? Kysehän on siis samasta asiasta. On tapaamisia, joissa koko kaveriporukka mukana (8/8) ja sitten on tapaamisia, jossa vain lähemmät ystävät tuosta kyseisestä porukasta (3/8, 6/8) ovat mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli ei ollut kiusaamista. He ovat tosiaan tavanneet jo kauan toisiaan näin ja ap on kutsuttu niihin vakirientoihin, mihin hänet aina ennenkin on kutsuttu. Huomasi vasta nyt, että osa porukasta on viettänyt aikaa muutoinkin yhdessä. Arvio siitä, että ap ei ole yhtä läheinen muille vaan tulee hengaamaan vain juhlapäivien tapaamisiin, piti siis paikkansa.
Miten osa ihmisistä vaikuttaa olevan ap:n tilanteesta jopa vähän vahingoniloisia? Nämä kommentit, että tuota se on, kun selviää ettei ole toisille merkittävä, hahhah. Missä näiden ihmisten empatia on? Kivoillekin tyypeille voi käydä noin. On kurja juttu, jos paljastuu, etteivät omat ystävät olekaan luotettavia ja kivoja tyyppejä. Ja niin voi huonolla säkällä valitettavasti käydä kenelle vain. Myötätuntoisempi asenne olisi tosi kova juttu!
Olisit voinut lainata sellaista kommenttia, jossa tuota hahhhahhaaa-vahingoniloa esiintyy. Tuossahan sitä ei ole. Neutraali toteamus, että ilmeisesti muut ovat läheisempiä toistensa kanssa, ja siksi tapaavat muutenkin. Ap itse sanoi, että hän on ystävä vain kahden henkilön kanssa.
Hanki uudet kaverit. Elä kysele mitään tai leiki loukkaantunutta prinsessaa. Heillä oli luultavasti syynsä jättää sinut ulos, sinulla varmasti on syy ulkoistaa heidät pois elämästäsi. Ole ystävällinen heille, mutta vähennä kanssakäymistä. Jos olisit mies, sanoisin: " Ole mies, kestä nahoissais". Ole aikuinen, anna niiden juonittelijoiden vain olla keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli ei ollut kiusaamista. He ovat tosiaan tavanneet jo kauan toisiaan näin ja ap on kutsuttu niihin vakirientoihin, mihin hänet aina ennenkin on kutsuttu. Huomasi vasta nyt, että osa porukasta on viettänyt aikaa muutoinkin yhdessä. Arvio siitä, että ap ei ole yhtä läheinen muille vaan tulee hengaamaan vain juhlapäivien tapaamisiin, piti siis paikkansa.
Miten osa ihmisistä vaikuttaa olevan ap:n tilanteesta jopa vähän vahingoniloisia? Nämä kommentit, että tuota se on, kun selviää ettei ole toisille merkittävä, hahhah. Missä näiden ihmisten empatia on? Kivoillekin tyypeille voi käydä noin. On kurja juttu, jos paljastuu, etteivät omat ystävät olekaan luotettavia ja kivoja tyyppejä. Ja niin voi huonolla säkällä valitettavasti käydä kenelle vain. Myötätuntoisempi asenne olisi tosi kova juttu!
Olisit voinut lainata sellaista kommenttia, jossa tuota hahhhahhaaa-vahingoniloa esiintyy. Tuossahan sitä ei ole. Neutraali toteamus, että ilmeisesti muut ovat läheisempiä toistensa kanssa, ja siksi tapaavat muutenkin. Ap itse sanoi, että hän on ystävä vain kahden henkilön kanssa.
Ellet satu olemaan kaikkien porukan jäsenten bestis, niin sinua voidaan kohdella porukassa kuin roskakasaa? Kuulostaapa kivalta porukalta!
Vierailija kirjoitti:
kiinnostaisi kyllä mitä ap sai selitykseksi?
itselläkin ollut samanlaista ongelmaa lapsuudenkavereiden kanssa. luulen että syynä on ollut jotkut mielipiteet, joista ollut vahvasti eri mieltä ryhmän johtohahmojen kanssa.
Meidän kaveriporukka jakaantui pienempiin ryhmiin tuontapaisesta syystä. Ongelma ei varsinaisesti ollut se, että oli mielipide-eroja, vaan se, että pari tyyppiä otti ne aina puheeksi ja jankasi illat pitkät. Tuntui olevan pakko joka käänteessä tuoda mielipiteensä esiin, vaikkei se liittynyt itse tilanteeseen mitenkään. Ihan turhaa meidän muiden kannalta. Porukassa on yhä monenlaisia vastakkaisiakin mielipiteitä, mutta emme tee niistä numeroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli ei ollut kiusaamista. He ovat tosiaan tavanneet jo kauan toisiaan näin ja ap on kutsuttu niihin vakirientoihin, mihin hänet aina ennenkin on kutsuttu. Huomasi vasta nyt, että osa porukasta on viettänyt aikaa muutoinkin yhdessä. Arvio siitä, että ap ei ole yhtä läheinen muille vaan tulee hengaamaan vain juhlapäivien tapaamisiin, piti siis paikkansa.
Miten osa ihmisistä vaikuttaa olevan ap:n tilanteesta jopa vähän vahingoniloisia? Nämä kommentit, että tuota se on, kun selviää ettei ole toisille merkittävä, hahhah. Missä näiden ihmisten empatia on? Kivoillekin tyypeille voi käydä noin. On kurja juttu, jos paljastuu, etteivät omat ystävät olekaan luotettavia ja kivoja tyyppejä. Ja niin voi huonolla säkällä valitettavasti käydä kenelle vain. Myötätuntoisempi asenne olisi tosi kova juttu!
Olisit voinut lainata sellaista kommenttia, jossa tuota hahhhahhaaa-vahingoniloa esiintyy. Tuossahan sitä ei ole. Neutraali toteamus, että ilmeisesti muut ovat läheisempiä toistensa kanssa, ja siksi tapaavat muutenkin. Ap itse sanoi, että hän on ystävä vain kahden henkilön kanssa.
Ellet satu olemaan kaikkien porukan jäsenten bestis, niin sinua voidaan kohdella porukassa kuin roskakasaa? Kuulostaapa kivalta porukalta!
Anteeksi mitä?
Vierailija kirjoitti:
Hanki uudet kaverit. Elä kysele mitään tai leiki loukkaantunutta prinsessaa. Heillä oli luultavasti syynsä jättää sinut ulos, sinulla varmasti on syy ulkoistaa heidät pois elämästäsi. Ole ystävällinen heille, mutta vähennä kanssakäymistä. Jos olisit mies, sanoisin: " Ole mies, kestä nahoissais". Ole aikuinen, anna niiden juonittelijoiden vain olla keskenään.
Onnistuisipa tuo uusien kaverien hankkiminen helpommin. Moni saa olla pitkään yksin silloin, jos aiemmat ihmissuhteet kariutuvat tai haalenevat. Yksinäisyys on iso ongelma monelle tässä maassa.
Mua nyt vaan kiinnostais mitä se ap:n kaveri sanoi, ei tää teidän tyhjänlänkytys aiheen vierestä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenkään ulkopuolelle jäämisen aiheuttamaa mielipahaa vähättelemättä (itselläkin kokemusta siitä), niin eikö ihmisten ystäväpiireille ole ihan luonnollista, että ne muokkaantuvat. 10 vuotta sitten ehkä pidin jostakin ihmisestä, nyt en. Ehkä hän on muuttunut, ehkä minä. Mutta se, etten enää mielelläni vietä hänen kanssaan aikaa ei tarkoita, etten muun porukan kanssa viihtyisi. Miksi en siis voisi tehdä jotain niiden kanssa, joista pidän edelleen kovasti, ja muodostaa näin uuden porukan? Vastaavasti minä en herneydy siitä, että jotain tehdään ilman minua. Missä menee se raja, ettei porukan kokoonpanoa saa muuttaa? Kun on tunnettu 5 vuotta, 20 vuotta?
Muuta vain kaveriporukkaa, mutta sillä tavalla ettei kukaan kärsi siitä. Voit muuttaa kaveriporukastasi itse pois, mikäli et enää viihdy siinä. Sen sijaan et voi jättää yhtä kaveria pois, ja olla vain muiden kanssa, koska se on kaveriPORUKKA, eikä sinun oma pieni manipuloitavissa oleva kerhosi.
Kaveriporukat ovat erilaisia. Monissa kaveriporukoissa on kyllä ihan sallittua pienemmissäkin ryhmissä hengailu ja tapaaminen mielenkiinnon mukaan. Isossa porukassa kuulumiset usein vaihdetaan pinnallisemmin ja sitten pienemmissä ryhmissä tavatessaan ihmiset avautuvat enemmän sille, jolle tuntuu hyvältä. Usein myös joidenkin kanssa viettää aikaa enemmän jossakin vaiheessa ja sitten taas toisena ajankohtana viettää aikaa joidenkin muiden kanssa enemmän. Vähän aikataulujen, elämäntilanteen ja kiinnostuksen kohteiden mukaan. Tuo on jotain koulumeininkiä, että pitää joka tapaamisessa olla kaikkien mukana. Ihmettelen, että ap, joka kuitenkin on jo nelikymppinen vaatii tällaista. Luulisi, että 25 vuodessa ihmiset ovat jo ehtineet muuttaa eri kaupunkeihinkin, joten tuollaisten koko poppoon tapaamisten järjestäminen on vaikeampaa.
Tottakai voi hengailla pienemmissäkin porukoissa, mutta jos kaikki on ihan normaalia, niin tarviiko sitä piilotella? Eikö silloin avoimesti voida kertoa, että nyt lähdetään jonnekin joidenkin kanssa ja koska se on kaikista ihan normaalia, kenelläkään ei ole vaikeuksia kertoa reissuista eikä pelkoa, että kukaan loukkaantuu siitä. Mutta ap:n tapauksessa asia salattiin kyllä aika tehokkaasti jostain syystä.
Joku tuossa ryhmässä on ottanut itselleen sen valtaseman joka päättää ketä kutsutaan ja mihin. Ehkä sitten sen järjestäjän oikeudella? Tai siksi, että juuri hänen tunteensa ap:tä kohtaan olivat määrätynlaiset.?Ehkä kaikille muille se olisi ollut ihan ok, että ap:kin olisi tullut mukaan. Mutta nyt saattaa olla, että porukkaa muokattiin määrättyyn kokoon ihan yhden tunteiden perusteella, koska jonkun mielestä ap:n paikalla olo ei ollut toivottavaa.
Koulumeininkiä on se, että juhlista jätetään yksi ulos. Salataan asia ennen ja kerskutaan jälkikäteen. Koska jo lapsetkin tietävät milloin asioita salataan ja milloin asioista voi kertoa ja miksi ennen kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli ei ollut kiusaamista. He ovat tosiaan tavanneet jo kauan toisiaan näin ja ap on kutsuttu niihin vakirientoihin, mihin hänet aina ennenkin on kutsuttu. Huomasi vasta nyt, että osa porukasta on viettänyt aikaa muutoinkin yhdessä. Arvio siitä, että ap ei ole yhtä läheinen muille vaan tulee hengaamaan vain juhlapäivien tapaamisiin, piti siis paikkansa.
Miten osa ihmisistä vaikuttaa olevan ap:n tilanteesta jopa vähän vahingoniloisia? Nämä kommentit, että tuota se on, kun selviää ettei ole toisille merkittävä, hahhah. Missä näiden ihmisten empatia on? Kivoillekin tyypeille voi käydä noin. On kurja juttu, jos paljastuu, etteivät omat ystävät olekaan luotettavia ja kivoja tyyppejä. Ja niin voi huonolla säkällä valitettavasti käydä kenelle vain. Myötätuntoisempi asenne olisi tosi kova juttu!
Olisit voinut lainata sellaista kommenttia, jossa tuota hahhhahhaaa-vahingoniloa esiintyy. Tuossahan sitä ei ole. Neutraali toteamus, että ilmeisesti muut ovat läheisempiä toistensa kanssa, ja siksi tapaavat muutenkin. Ap itse sanoi, että hän on ystävä vain kahden henkilön kanssa.
Ellet satu olemaan kaikkien porukan jäsenten bestis, niin sinua voidaan kohdella porukassa kuin roskakasaa? Kuulostaapa kivalta porukalta!
Höpsis. Tilannetta voisi ystävät vs kaverit verrata vaikka näin: äiti, isä ja lapset ovat lähdössä Tallinnaan. Pitääkö ainoa elossa oleva Suomessa asuva isovanhempi ottaa mukaan? Onhan tämä isovenhempikin sukua, hän on perheelle tärkeä, häneen on pidetty yhteyttä ja viimeksi vappunakin oltiin yhdessä vappulounaalla? Kuinka moni oikeasti on sitä mieltä, että isovanhemman kutsumatta jättäminen on isovanhemman kiusaamista? Ystävykset ovat siis kuin ydinperhe ja kaverit kuin sukulaiset. Joskus tehdään asioita ydinperheenä ja joskus mukaan otetaan sukulaisiakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli ei ollut kiusaamista. He ovat tosiaan tavanneet jo kauan toisiaan näin ja ap on kutsuttu niihin vakirientoihin, mihin hänet aina ennenkin on kutsuttu. Huomasi vasta nyt, että osa porukasta on viettänyt aikaa muutoinkin yhdessä. Arvio siitä, että ap ei ole yhtä läheinen muille vaan tulee hengaamaan vain juhlapäivien tapaamisiin, piti siis paikkansa.
Miten osa ihmisistä vaikuttaa olevan ap:n tilanteesta jopa vähän vahingoniloisia? Nämä kommentit, että tuota se on, kun selviää ettei ole toisille merkittävä, hahhah. Missä näiden ihmisten empatia on? Kivoillekin tyypeille voi käydä noin. On kurja juttu, jos paljastuu, etteivät omat ystävät olekaan luotettavia ja kivoja tyyppejä. Ja niin voi huonolla säkällä valitettavasti käydä kenelle vain. Myötätuntoisempi asenne olisi tosi kova juttu!
Olisit voinut lainata sellaista kommenttia, jossa tuota hahhhahhaaa-vahingoniloa esiintyy. Tuossahan sitä ei ole. Neutraali toteamus, että ilmeisesti muut ovat läheisempiä toistensa kanssa, ja siksi tapaavat muutenkin. Ap itse sanoi, että hän on ystävä vain kahden henkilön kanssa.
Ellet satu olemaan kaikkien porukan jäsenten bestis, niin sinua voidaan kohdella porukassa kuin roskakasaa? Kuulostaapa kivalta porukalta!
Höpsis. Tilannetta voisi ystävät vs kaverit verrata vaikka näin: äiti, isä ja lapset ovat lähdössä Tallinnaan. Pitääkö ainoa elossa oleva Suomessa asuva isovanhempi ottaa mukaan? Onhan tämä isovenhempikin sukua, hän on perheelle tärkeä, häneen on pidetty yhteyttä ja viimeksi vappunakin oltiin yhdessä vappulounaalla? Kuinka moni oikeasti on sitä mieltä, että isovanhemman kutsumatta jättäminen on isovanhemman kiusaamista? Ystävykset ovat siis kuin ydinperhe ja kaverit kuin sukulaiset. Joskus tehdään asioita ydinperheenä ja joskus mukaan otetaan sukulaisiakin.
Ja reissu päätetään etukäteen pitää täysin salassa isoäidiltä? Onko se ihan normaalia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisia ystäväporukoita ihmisillä on, kun niin kovin moni tuntuu ajattelevan, että YKSI henkilö haluaa savustaa AP:n tai yleisemminkin jonkun yhden porukasta pois? Itsellä ensimmäinen ajatus on kyllä päinvastainen, siis että sen yhden käytöksessä on jotain, joka ärsyttää ihmisiä laajemminkin. Ei välttämättä niin, että hän on yleisesti ottaen hirveä ihminen, vaan että hän ei vain sovi niiden muiden porukkaan syystä tai toisesta. Minä ainakin olen ystävä myös sellaisten ihmisten kanssa, joista joku muu ystäväni ei pidä. Monenkin. On jotenkin ihan absurdi ajatus, että yksi ihminen käännyttää kaikki yhtä raukkaa vastaan. Varmasti sitä tapahtuu, että jossan riitatilanteessa valitaan puoli. Silloin ajattelen, että valitaan se, joka on itselle läheisempi.
Musta on ihan luonnollista, että kaveriporukoissa on eri kerroksia, ainakin itsellä ne muodostuu pitkälti siitä, että on pari ystävää, jotka tuo mukaan omia ystäviään jne. Jolloin joidenkin kanssa on tietysti läheisempi. Jos itse on se, joka tippuu pois, niin ei vain ole kuulunut niihin läheisiin. Niin on käynyt itsellenikin, ja jälkikäteen ajateltuna todella hyvä, ettei minua pidetty väkisin siellä reunoilla roikkumassa, koska ajatukset ja mieltymykset eivät osuneet yksiin. Silloin tietysti olo oli loukattu juurikin siksi, että luulin olevani läheisempi joillekin kuin olinkaan.
On hiukan kaukaa haettua ajatella, että kellään muulla ei ole _mitään_ sitä yhtä vastaan, ja joku yksittäinen hirviöalfa vain savustaa silti ihmisen ulos porukasta.
Sulla ei ilmeisesti ole kokemusta ns. hirviöalfasta, mutta katsos: Vaikka sinä et ole kokenut jotain, sitä voi silti olla olemassa! Et myöskään tajua mitään ryhmädynamiikasta, etkä ymmärrä että sellaisia henkilöitä on, jotka ainoastaan haluavat pompottaa muita. Tai sitten vaan esität, ettet ymmärrä mitään. Usein se pompottaminen tehdään niin hienovaraisesti, että sitä hädin tuskin huomaa. Ja jos sun mielestä siinä yhdessä on jotain vikaa, jota koko joukko hyljeksii, niin sitten sinäkin olet hiljainen kiusaaja.
En sano, ettei esimerkiksi narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsiviä ihmisiä ole olemassa. Tietysti on. Puutuinkin vain siihen, ettei se ole mitenkään AINOA syy siihen, miksi joku jää tai jätetään ulkopuolelle. Kaikki meistä eivät tunne narsistia, mutta voisin kuvitella, että kaikki tuntevat erityisen ärsyttävän henkilön. Kehuskelija, besserwisser, kaikesta valittaja - ihmisiä on monenlaisia, ja tietyt tyypit ärsyttävät useita. Voisin myös kuvitella, että näilläkin ihmisillä on kaveriporukoita, ja että jossain vaiheessa käytös muodostuu ongelmaksi. Reilua olisi, että asiasta sanotaan suoraan, mutta jos sanomisenkaan jälkeen muutosta ei tule, niin kauanko käytöstä pitää sietää siksi, että ei heti alun perin torjunut kyseistä ihmistä, vaan on jo kauan ollut hänen seurassaan?
Edelleenkään en sano, ettei manipulointia olisi joskus, mutta nousee karvat pystyyn siitä ajatuksesta, että yksi saa olla millainen vain, aina on muissa vika. Lisäksi olen edelleen sitä mieltä, että keskimääräisessä kaveriporukassa johtajuus perustuu keskinäisiin väleihin ja suosioon, ei millään pelolla lietsottuun alfa-asemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli ei ollut kiusaamista. He ovat tosiaan tavanneet jo kauan toisiaan näin ja ap on kutsuttu niihin vakirientoihin, mihin hänet aina ennenkin on kutsuttu. Huomasi vasta nyt, että osa porukasta on viettänyt aikaa muutoinkin yhdessä. Arvio siitä, että ap ei ole yhtä läheinen muille vaan tulee hengaamaan vain juhlapäivien tapaamisiin, piti siis paikkansa.
Miten osa ihmisistä vaikuttaa olevan ap:n tilanteesta jopa vähän vahingoniloisia? Nämä kommentit, että tuota se on, kun selviää ettei ole toisille merkittävä, hahhah. Missä näiden ihmisten empatia on? Kivoillekin tyypeille voi käydä noin. On kurja juttu, jos paljastuu, etteivät omat ystävät olekaan luotettavia ja kivoja tyyppejä. Ja niin voi huonolla säkällä valitettavasti käydä kenelle vain. Myötätuntoisempi asenne olisi tosi kova juttu!
Olisit voinut lainata sellaista kommenttia, jossa tuota hahhhahhaaa-vahingoniloa esiintyy. Tuossahan sitä ei ole. Neutraali toteamus, että ilmeisesti muut ovat läheisempiä toistensa kanssa, ja siksi tapaavat muutenkin. Ap itse sanoi, että hän on ystävä vain kahden henkilön kanssa.
Ellet satu olemaan kaikkien porukan jäsenten bestis, niin sinua voidaan kohdella porukassa kuin roskakasaa? Kuulostaapa kivalta porukalta!
Höpsis. Tilannetta voisi ystävät vs kaverit verrata vaikka näin: äiti, isä ja lapset ovat lähdössä Tallinnaan. Pitääkö ainoa elossa oleva Suomessa asuva isovanhempi ottaa mukaan? Onhan tämä isovenhempikin sukua, hän on perheelle tärkeä, häneen on pidetty yhteyttä ja viimeksi vappunakin oltiin yhdessä vappulounaalla? Kuinka moni oikeasti on sitä mieltä, että isovanhemman kutsumatta jättäminen on isovanhemman kiusaamista? Ystävykset ovat siis kuin ydinperhe ja kaverit kuin sukulaiset. Joskus tehdään asioita ydinperheenä ja joskus mukaan otetaan sukulaisiakin.
Ja reissu päätetään etukäteen pitää täysin salassa isoäidiltä? Onko se ihan normaalia?
Miksi isoäidille pitäisi etukäteen kertoa reissusta? Ehkä vappuna puhuttiin ihan muista asioista kuin perheen tulevasta Tallinnan reissusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli ei ollut kiusaamista. He ovat tosiaan tavanneet jo kauan toisiaan näin ja ap on kutsuttu niihin vakirientoihin, mihin hänet aina ennenkin on kutsuttu. Huomasi vasta nyt, että osa porukasta on viettänyt aikaa muutoinkin yhdessä. Arvio siitä, että ap ei ole yhtä läheinen muille vaan tulee hengaamaan vain juhlapäivien tapaamisiin, piti siis paikkansa.
Miten osa ihmisistä vaikuttaa olevan ap:n tilanteesta jopa vähän vahingoniloisia? Nämä kommentit, että tuota se on, kun selviää ettei ole toisille merkittävä, hahhah. Missä näiden ihmisten empatia on? Kivoillekin tyypeille voi käydä noin. On kurja juttu, jos paljastuu, etteivät omat ystävät olekaan luotettavia ja kivoja tyyppejä. Ja niin voi huonolla säkällä valitettavasti käydä kenelle vain. Myötätuntoisempi asenne olisi tosi kova juttu!
Olisit voinut lainata sellaista kommenttia, jossa tuota hahhhahhaaa-vahingoniloa esiintyy. Tuossahan sitä ei ole. Neutraali toteamus, että ilmeisesti muut ovat läheisempiä toistensa kanssa, ja siksi tapaavat muutenkin. Ap itse sanoi, että hän on ystävä vain kahden henkilön kanssa.
Ellet satu olemaan kaikkien porukan jäsenten bestis, niin sinua voidaan kohdella porukassa kuin roskakasaa? Kuulostaapa kivalta porukalta!
Höpsis. Tilannetta voisi ystävät vs kaverit verrata vaikka näin: äiti, isä ja lapset ovat lähdössä Tallinnaan. Pitääkö ainoa elossa oleva Suomessa asuva isovanhempi ottaa mukaan? Onhan tämä isovenhempikin sukua, hän on perheelle tärkeä, häneen on pidetty yhteyttä ja viimeksi vappunakin oltiin yhdessä vappulounaalla? Kuinka moni oikeasti on sitä mieltä, että isovanhemman kutsumatta jättäminen on isovanhemman kiusaamista? Ystävykset ovat siis kuin ydinperhe ja kaverit kuin sukulaiset. Joskus tehdään asioita ydinperheenä ja joskus mukaan otetaan sukulaisiakin.
Ja reissu päätetään etukäteen pitää täysin salassa isoäidiltä? Onko se ihan normaalia?
Miksi isoäidille pitäisi etukäteen kertoa reissusta? Ehkä vappuna puhuttiin ihan muista asioista kuin perheen tulevasta Tallinnan reissusta.
Ja ehkä Tallinnassa käydään niin usein, ettei se ole enää mikään merkittävä asia. Lähisuvussani on perhe, joka käy useammin laivareissuilla kuin Lidlissä eivätkä he tiedota Lidlissä käynneistäänkään sukulaisille.
Tässä jutussa Jessica oli sanonut Jannikalle, että olisi kiva mennä Tallinnan ja ottaa ainakin Jemina mukaan ja ehkä Jossicakin, mutta sitten Julica oli sitä mieltä, että Jemina on narsisti eikä sen kanssa voi lähteä, tähän taas Jessica sanoi, että Joliekin oli sitä mieltä, että Jeminan pitäisi tulla mukaan ja lisäksi Jeminalle oli jo puhuttu asiasta. Sitten Jossica taas sanoi, että Jemina voi tulla mukaan, jos Jessica ja Jannika niin haluavat, mutta Julicaa Jossica ei olisi halunnut, koska se puhuu aina vaan entisestä miehestään, jonka Jossican aikanaan tunsi, vaikka Jossicalla mitään suhdetta sen miehen kanssa ollut. Toisin kuin Jannika yritti kyllä kerran iskeä Jessican miestä, mutta Jessica ei varmaan tiennyt mitään koko asiasta.
No, joka tapauksessa oli ihan kiva Tallinnan reissu.
Minä ainakin järjestän kavereideni kesken tapahtumia ja bileitä, joihin kutsun mukaan juuri ne ketkä sillä hetkellä tulevat mieleen tai jotka haluan mukaan. Ulkopuolelle voi jäädä moni hyväkin kaveri ja mitä sitten? Ensi kerralla joku toinen on mukana ja joku taas ei. Johonkin vain on raja vedettävä, kun en ainakaan itse halua yli 20 hengen tilaisuuksia. Jokainen voi järjetää omat pippalonsa tai etsiä uusia kavereita. Jos minua joku tuon ap:n mainitseman tapainen asia häiritsisi, kysyisin joltakulta järjestäjältä, että mikset minua kutsunut? Niin yksinkertaista on elämä, kun jättää tuhat kiekurat pois.
En missään nimessä loukkaantuisi.
Tuohon ei tarvitse edes olla mitään sen erikoisempaa syytä. Itse ainakin vietän iltaa milloin milläkin kokoonpanolla. Älä missään nimessä pahoita tuosta mieltäsi. Ihmisten kuuluu saada viettää aikaa toistensa kanssa ilman, että ovat siitä tilivelvollisia ystävilleen. Todennäköisesti sinut kutsutaan jo seuraaviin kemuihin.
Itseä ainakin ärsyttää kaverit, joille joutuu selittämään omia menojaan ja pelkäämään, että pahoittavat mielensä, jos vietänkin esim. vapun jonkun muun kanssa tai pienemmällä porukalla. Saatan kuitenkin pitää heitä yhtä tärkeinä. Mutta vaihtelu virkistää ja pieni tauko ystävästä yleensä muistuttaa kuinka tärkeitä he ovatkkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli ei ollut kiusaamista. He ovat tosiaan tavanneet jo kauan toisiaan näin ja ap on kutsuttu niihin vakirientoihin, mihin hänet aina ennenkin on kutsuttu. Huomasi vasta nyt, että osa porukasta on viettänyt aikaa muutoinkin yhdessä. Arvio siitä, että ap ei ole yhtä läheinen muille vaan tulee hengaamaan vain juhlapäivien tapaamisiin, piti siis paikkansa.
Miten osa ihmisistä vaikuttaa olevan ap:n tilanteesta jopa vähän vahingoniloisia? Nämä kommentit, että tuota se on, kun selviää ettei ole toisille merkittävä, hahhah. Missä näiden ihmisten empatia on? Kivoillekin tyypeille voi käydä noin. On kurja juttu, jos paljastuu, etteivät omat ystävät olekaan luotettavia ja kivoja tyyppejä. Ja niin voi huonolla säkällä valitettavasti käydä kenelle vain. Myötätuntoisempi asenne olisi tosi kova juttu!
Olisit voinut lainata sellaista kommenttia, jossa tuota hahhhahhaaa-vahingoniloa esiintyy. Tuossahan sitä ei ole. Neutraali toteamus, että ilmeisesti muut ovat läheisempiä toistensa kanssa, ja siksi tapaavat muutenkin. Ap itse sanoi, että hän on ystävä vain kahden henkilön kanssa.
Ellet satu olemaan kaikkien porukan jäsenten bestis, niin sinua voidaan kohdella porukassa kuin roskakasaa? Kuulostaapa kivalta porukalta!
Höpsis. Tilannetta voisi ystävät vs kaverit verrata vaikka näin: äiti, isä ja lapset ovat lähdössä Tallinnaan. Pitääkö ainoa elossa oleva Suomessa asuva isovanhempi ottaa mukaan? Onhan tämä isovenhempikin sukua, hän on perheelle tärkeä, häneen on pidetty yhteyttä ja viimeksi vappunakin oltiin yhdessä vappulounaalla? Kuinka moni oikeasti on sitä mieltä, että isovanhemman kutsumatta jättäminen on isovanhemman kiusaamista? Ystävykset ovat siis kuin ydinperhe ja kaverit kuin sukulaiset. Joskus tehdään asioita ydinperheenä ja joskus mukaan otetaan sukulaisiakin.
Ja reissu päätetään etukäteen pitää täysin salassa isoäidiltä? Onko se ihan normaalia?
Voi luoja. Pitääkö nyt isoäidillekin kaikki reissut ilmoittaa etukäteen tai muuten se on salailua ja kiusaamista? :D :D Ehkä isoäiti saa postikortin, valokuvia ja/tai tuliaisia ja se on sillä ilmoitettu.
No, tämä aloittajan tekaistu tarina oli ajanvietettä kevätkesään. Ainakin keskustelua kertyi ihmissuhteisiin liittyen.