Aikuiset kaverit jättivät porukasta, mitä tehdä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenkään ulkopuolelle jäämisen aiheuttamaa mielipahaa vähättelemättä (itselläkin kokemusta siitä), niin eikö ihmisten ystäväpiireille ole ihan luonnollista, että ne muokkaantuvat. 10 vuotta sitten ehkä pidin jostakin ihmisestä, nyt en. Ehkä hän on muuttunut, ehkä minä. Mutta se, etten enää mielelläni vietä hänen kanssaan aikaa ei tarkoita, etten muun porukan kanssa viihtyisi. Miksi en siis voisi tehdä jotain niiden kanssa, joista pidän edelleen kovasti, ja muodostaa näin uuden porukan? Vastaavasti minä en herneydy siitä, että jotain tehdään ilman minua. Missä menee se raja, ettei porukan kokoonpanoa saa muuttaa? Kun on tunnettu 5 vuotta, 20 vuotta?

Muuta vain kaveriporukkaa, mutta sillä tavalla ettei kukaan kärsi siitä. Voit muuttaa kaveriporukastasi itse pois, mikäli et enää viihdy siinä. Sen sijaan et voi jättää yhtä kaveria pois, ja olla vain muiden kanssa, koska se on kaveriPORUKKA, eikä sinun oma pieni manipuloitavissa oleva kerhosi. 

Kaveriporukat ovat erilaisia. Monissa kaveriporukoissa on kyllä ihan sallittua pienemmissäkin ryhmissä hengailu ja tapaaminen mielenkiinnon mukaan. Isossa porukassa kuulumiset usein vaihdetaan pinnallisemmin ja sitten pienemmissä ryhmissä tavatessaan ihmiset avautuvat enemmän sille,  jolle tuntuu hyvältä. Usein myös joidenkin kanssa viettää aikaa enemmän jossakin vaiheessa ja sitten taas toisena ajankohtana viettää aikaa joidenkin muiden kanssa enemmän. Vähän aikataulujen, elämäntilanteen ja kiinnostuksen kohteiden mukaan. Tuo on jotain koulumeininkiä, että pitää joka tapaamisessa olla kaikkien mukana. Ihmettelen, että ap, joka kuitenkin on jo nelikymppinen vaatii tällaista. Luulisi, että 25 vuodessa ihmiset ovat jo ehtineet muuttaa eri kaupunkeihinkin, joten tuollaisten koko poppoon tapaamisten järjestäminen on vaikeampaa. 

ei Aplla mitään ystäviä tai porukkaa ole ollutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenkään ulkopuolelle jäämisen aiheuttamaa mielipahaa vähättelemättä (itselläkin kokemusta siitä), niin eikö ihmisten ystäväpiireille ole ihan luonnollista, että ne muokkaantuvat. 10 vuotta sitten ehkä pidin jostakin ihmisestä, nyt en. Ehkä hän on muuttunut, ehkä minä. Mutta se, etten enää mielelläni vietä hänen kanssaan aikaa ei tarkoita, etten muun porukan kanssa viihtyisi. Miksi en siis voisi tehdä jotain niiden kanssa, joista pidän edelleen kovasti, ja muodostaa näin uuden porukan? Vastaavasti minä en herneydy siitä, että jotain tehdään ilman minua. Missä menee se raja, ettei porukan kokoonpanoa saa muuttaa? Kun on tunnettu 5 vuotta, 20 vuotta?

Muuta vain kaveriporukkaa, mutta sillä tavalla ettei kukaan kärsi siitä. Voit muuttaa kaveriporukastasi itse pois, mikäli et enää viihdy siinä. Sen sijaan et voi jättää yhtä kaveria pois, ja olla vain muiden kanssa, koska se on kaveriPORUKKA, eikä sinun oma pieni manipuloitavissa oleva kerhosi. 

Kuinka vanha olet? 

Vierailija kirjoitti:

En jotenkin usko koko aloitusta tai sitten sitä on tunnustamisen perusteella aika paljon muokattu, Se että opiskeluajoista saakka keski-ikäisten naisten iso porukka pitää edelleen yhteyttä. Niin että vaputkin vietetään yhdessä ja taas samalla viikolla vielä menty Tallinnaankin. Yleensä aika vaikeaa isolla porukalla löytäää yhteisiä tapaamisaikoja, saatikka että näin tiheään kokoonnuttaisiin isolla porukalla. 

   Niin.  Yleensä on perheet ja lapset ja miehet.  Vappuna varsinkin ollaan monesti perheittäin yhdessä.  Ei pelkät naiset.  Ja viikon päästä siitä pelkät naiset.  Ja että kaikille käy paitsi yhtä ei kutsuta.    Ollaan siis nelikymppisiä naisia..... Kun sanoit niin aloin ajatella että näinköhän on totta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ap:n tapauksessa oli kyseessä 7 naisen porukka, joista 6 lähti yhdessä Tallinnaan. Minusta tämä on kyllä selkeää ulkopuolelle jättämistä. Jos noista 7:stä vaikka 3-4 (-5) menisi yhdessä jonnekin, asia olisi eri. En mä edes päiväkoti-ikäisen synttäreitä järjestä niin, että tasan yksi ryhmästä jätetään kutsumatta.

Elämä ei ole mikään päiväkotisynttärit. Hitto, että naiset tekevät jopa kaverisuhteistaan vaikeita :D Vaikka joskus menneisyydessä oliskin muotoutunut joku kaveriporukka, joka järjestää joskus yhteisiä juttuja, niin ei se nyt herranen aika voi tarkoittaa sitä, että koko loppuelämä tavataan vain ja ainoastaan koko porukalla tai ei lainkaan, jotta kenellekään ei tule paha mieli! Mitä jos tässäkin kävi niin, että 3-4 henkilöä lähti yhdessä Tallinnaan ja ne loput 2-3 olivatkin ihan sattumalta siellä samaan aikaan? Tai joku vastaava odottamaton kuvio? Ehkä ketään ei varsinaisesti "kutsuttu" mihinkään, asiat vaan tapahtui? Johonkin Tallinnaan nyt voi lähteä vaikka hetken mielijohteesta, kun tapaa muutaman tutun kadulla ja huomataan, että kaikilla on vapaapäivä. "No mut hei, lähetään käymään Tallinnassa!"

Eikä se mitenkään harvinaista ole, että porukasta löytyy 1 tai 2 sellaista, joita ei jossain vaiheessa muut  enää halua mukaan. Syystä tai toisesta. Ne henkilöt varmaan haluaa uhriutua ja kutsua sitä "ulkopuolelle jättämiseksi", mutta jos ei vaan kemiat porukassa enää toimi tai tyyppi on yksinkertaisesti ikävää seuraa, niin eipä kellään ole velvollisuutta roikottaa sellaista mukana hamaan eläkeikään asti. Ei vaikka miten olis joskus ollut joku "kaveriporukka".

1. Mun pointti oli, että yksi hyvin perustavanlaatuinen sosiaalinen sääntö, joka pyritään opettamaan jo pk-lapsille, on se, että yhtä tiiviistä porukasta ei jätetä ulkopuolelle. On täysin mahdotonta tehdä noin lähettämättä sitä viestiä, että sinä et ole haluttu/pidetty.

2. Ihan oikeasti, pidätkö todennäköisenä että 3 naista lähtee Tallinnaan ja sattumalta 3 heidän parasta ystäväänsä on siellä myös? Niinpä.

3. sitähän ap tässä miettii, että miksi hänet on jätetty ulkopuoliseksi, että onko kyse siitä että muut kokevat että hänen kanssaan ei kemiat enää toimi. Kuten aivan varmasti miettisi lähes jokainen hänen tilanteessaan.

Aika ihmeellistä, että vanhat opiskelukaverit pitävät niin tiiviisti yhteyttä. Outoa sekin, että yhden facebook-videon takia loukkaannut. Se on outoa, että olet niin kiinni näissä ihmisissä. No, ehkä olet muuttanut todellisen tilanteen yksityiskohtia, ettei sinua tunnistettaisi.

Jos yhteydenpitonne on säilynyt noin tiiviinä, niin en keksi muita syitä kuin sen, että olet loukannut ystäviäsi, ripustaudut heihin tai sinulla on hyvin vaikea elämäntilanne ja olet muuttunut negatiiviseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tekstiviestiin ei tule vastausta suhtkoht sukkelaan niin aika outoa? Ei haluta vastata suoraan? Ja mikä ap:ta vaivaa kun ei voi soittaa kenellekään ja kysyä?

Ihan kuin ap leikkisi mukana kissaa ja hiirtä noilla epäreiluilta porukan säännöillä. Minusta olisi parempi kysyä suoraan.

Joo ei tekstarilla selviä mitään, ap antaa vaan heille enemmän syitä kyräillä siellä selän takana ja soittelevat toisilleen että nyt se kysyy tekstarilla. Suoraan soittoa vaan, ja kysyt suoraan. Katso miten läheiset kaverisi joko kertovat rehellisesti syyn, tai kiemurtelevat. Älä ole nössö, ap. Tekstarilla pystyy valehtelemaan mitä vaan, ja ehtii myös miettiä vastaustaan. Olet oikeasti nyt vähän hölmö, jos et selvitä tilannetta oikein. Annat heille enemmän syitä jatkaa kiusaamistaan, jos et uskalla soittaa.

Jos joku tuttuni soittaisi ja kysyisi, että miksi ei saanut kutsua johonkin, missä olen ollut, niin vastaisin totuudenmukaisesti, että ei aavistustakaan. Jos tuttu sen jälkeen jatkaisi inttämällä, että pitää kertoa, niin vastaisin, että en tiedä, en ryhdy arvailemaan.

Ja siitä eteenpäin kieltäytyisin kanssaan kaikista lounas- ja juhlakutsuista vedoten johonkin tekosyyhyn. Oli kyseessä sitten todellinen sivuunjättäminen tai kuviteltu asia, niin en todellakaan tuhlaa aikaani ja energiaani siihen, että toimin jonkun itkumuurina ja ryhdyn selittelemään asioita, joitaei välttämättä edes ole.

Vastauksesi antaa täydellisen selityksen sille miksi porukoissa on mahdollista ilkeillä tai eristää, kiusata jne. jotakin yksilöä. Joku on aktiivinen ilkimys ja sinä olet mahdollistaja. Molemmilta puuttuu oikeudenmukaisuus, mikä on reilua ja mikä ei. Ja mahdollistajalla ei ole selkärankaa sanoa ettei kiusaamista hyväksytä porukassa, hän sulkee silmänsä.

Mä näen asian eri tavalla. Oleellinen tuon edellisen kirjoittajan kommentissa oli "jatkaa inttämällä". En ala spekuloimaan ystäväni kanssa asiasta, josta en tiedä mitään ja joka liittyy ihan muuhun ihmiseen kuin minuun. Ikävä kyllä varsin tavallista naisporukoissa, että asioista ei puhuta niiden kanssa, joita asia koskee, vaan käytetään välikäsiä usein tavoitteena saada välikäsi valitsemaan puolensa tietämättä edes mistä koko sotkussa on kyse. Se on oikeasti ihan s***tanan raivostuttavaa. 

Oletetaan, että sinä olit yksi kavereista Tallinnassa. Ap soittaa sinulle miksi ei kutsuttu mukaan ja sinä sanot ettet tiedä mitään. Miksi et tiedä? Etkö ihmetellyt miksi ap puuttuu, etkö kaivannut ap mukaan, eikö kukaan puhunut asiasta, etkö ole porukkaa yhdistävä ihminen, oletko enemmän kunhan minä viis muista?

Ketä sinun mielestäsi koskee, että yhtä ei ole kutsuttu porukkaan mukaan? Vinkki: se ei ole ainoastaan kutsuvan vastuulla vaan koko porukan vastuulla. Porukka huolehtii toisistaan tai sitten ei ole joukkuehenkeä eikä teitä voi kutsua porukaksi. Ainakaan ap:n olettamalla kokoonpanolla.

Oikeastiko sinä kutsut kavereitasi ystäväsi synttäreille vedoten siihen, että juttu on koko porukan vastuulla? Mistä lähtien kutsujalta on viety pois valta päättää, keitä haluaa kanssaan juhlimaan muitakin kuin pyöreitä vuosilukuja?

Aika lailla hämmentyisin, jos olisin varannut paremmat tarjottavat 5 kaverilleni ja sitten sinne tulisi 3 kpl hyvänpäiväntuttuja, joiden lasku minulle tietekin kutsujana lankeaisi.

Ei toki vaan kysyisin synttäreillä miksi "Reetta" ei tullut?

Ja ohiksena että enemmän minua hämmästyttäisi yllätysvieraat kuin se, että hetkinen tästähän tulee lisää tarjoilukuluja.

Ja asettaisit kutsujan kiusalliseen asemaan, koska Reetta oli juuri saanut syöpädiagnoosin ja pyytänyt kutsujaa, ettei tämä kertoisi vielä asiasta muille kutsutuille. Kutsujan pitää kehitellä sulle jokin hätävalhe. 

Höpöhöpö. Tietysti Reetalla on vakava sairaus, ja onhan se ikävää, että katovuodet ja heinäsirkat iskivät just samalla viikolla. Ja olet kieriskellyt likomärkänä öisin sängyssäsi ja miettinyt tekosyytä.

Olisiko se niin vaikea myöntää, että 6 on ystäviä ja 3 muuta ei oikeastaan, ette ole 9 hlön porukka. Tai että sun rahat on tiukilla tai olet niin pihi ja 6 hlön kakku on halvempi kuin 9 hlön kakku. Tässä tapauksessa siis 6 on ystäviä ja ap ei kulu joukkoon.

Reettalla voi olla vaikka mitä syitä, miksi hän ei päässyt tulemaan, mutta ei halua, että niistä syistä kerrotaan muille. Tai ehkäpä Reetta kuuluu niihin ihmisiin, jotka eivät pidä siitä, että hänen asioistaan puhutaan selän takana muille. Varsinkaan uteliaille kavereille. Jos Reettan poissaolon syy kiinnostaa, soita Reettalle ja kysy häneltä itseltään. Älä utele muilta.

Reetalla voi olla tusinoittain syitä mitä hän ei halua kertoa. Mutta kysyisinkin kuitenkin jos olisimme 7 hlön tiivis kaveriporukka. Jos kutsuja sanoo että Reetta ei päässyt niin mitä sitä turhia kyselemään enempää mutta se selviää kysymällä, että kutsuja oli kuitenkin kutsunut yhden porukasta eikä jättänyt kutsumatta. Jos hän ei ole kutsunut tai valehtelee kutsuneensa niin sekin selviää ajan myötä.

Minä kyllä kysyisin koska en pidä virittelystä ja säätämisestä. Niistä säädöissä pääsee eroon jos asiat puhutaan suoraan ja ihmiset luottavat toisiinsa. Jos kutsuja ja Reetta ovat huonoissa väleissä niin hyvä tietää koko porukan, muuten tulee klikkejä joiden mekaniikasta kukaan ei tiedä.

Kommentoijista voi päätellä, kenellä on avoin, suora ja ratkaisuun tähtäävä luonne tai kuka on luonteeltaan konfliktien väittelijä.

Näin me ollaan erilaisia. Omassa ystäväpiirissäni luottamus on keskeisellä sijalla. Muiden asioista ei puhuta toisille eikä niitä edes kysellä muilta kuin korkeintaan asianomaiselta itseltään. Jokainen kertoo itse, jos kokee tarpeelliseksi kertoa. 

Jos kutsuja ja Reetta ovat huonoissa väleissä, minulle kertominen ei muuta heidän välejään yhtään miksikään. Kertominen on siis aivan turhaa. Heidän pitää sopia välinsä keskenään. 

Niin ollaan erilaisia. Älä unohda, että sinun ystäväpiirissäsi ollaan myös ilkeitä. Jätetään yksi porukasta kutsumasta Tallinnan reissulle mutta matkaa hehkutetaan Facessa eikä edellisen viikon tapaamisessa puhuttu sille yhdelle mitään.

Ja kun kukaan porukassa ei kommentoi tempauksesta mitään, niin ihmetellä saa teidän lojaliuuttanne kavereitanne kohtaan.

Ei olla ilkeitä. Tosin minä puhuinkin ystäväporukasta ja ap kaveriporukasta. En puhu kavereidenikaan asioista muille, vaikka he puhuvatkin muiden asioista minulle. Ystävyys edellyttää luottamusta, ei juoruilua.

No vastaa sitten sinä kun sinulle tuntuu asia olevan hyvin tuttua, miksi te jätätte aina yhden ihmisen pois tiiviin kaveriporukan reissuista, miksi ette kutsu sitä yhtä?

Yritän selittää. Ystävät eivät tee toisilleen mitään sellaista, mistä  seuraisi porukasta pois tiputtaminen. Jos ystäväporukassa kahdella on jotain hampaankolossa toisiaan kohtaan, he selvittävät asian keskenään eivätkä sotke muita siihen mukaan. Muiden sotkeminen mukaan kun väistämättä tarkoittaa,  että muiden on valittava, kumman puolelle asettuu. Tällaista puolen valitsemista eli klikkiytymistä ei edellytetä ystäväporukalta. Aikuiset ihmiset ratkaisevat kahdenväliset ongelmansa keskenään eivätkä tarvitse siihen mitään "tukijoukkoja". 

Kaveriporukat ovat erilaisia. Niissä voi olla omia ystäviä, omia kavereita, ystävien kavereita ja kavereiden kavereita. Kaveriporukka voi olla tiivis, koska tavataan usein. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki kaveriporukan ihmiset olisivat ystäviä tai kavereita keskenään. Jotkut ovat voineet olla ystäviä tai kavereita joskus aikaisemmin, mutta eivät ole enää (välit ovat viilenneet) . Tai se, jonka ystävänä tai kaverina aikoinaan pääsit mukaan porukkaan, ei ole enää porukassa mukana.  Jos kuitenkin on ollut tapana tehdä tiettyjä asioita (esim yhteinen vappujuhla) tietyllä kokoonpanolla, tapa on jatkunut, vaikka joku ei ehkä olekaan enää sen paremmin ystävä kuin varsinaisesti kaverikaan kenenkään porukkaan kuuluvan kanssa. Kuitenkin osa porukasta alkaa tehdä uusia asioita yhdessä eli vappua vietetään edelleenkin koko porukalla, mutta Tallinnan reissuja ei. Ap ei kertonut, ovatko yhteiset Tallinnan reissut aiemmin kuuluneet tämän kaveriporukan juttuihin vai onko nämä reissut nyt uusi juttu osalle porukkaa ja ap jää siihen porukkaan, jonka kanssa juhlitaan vappuna. 

Kun on kyse kaveriporukasta, kutsuja tekee päätöksen, kenet kutsuu mukaan ja ketä ei. Koko tapahtuma voi siis olla yhden porukan jäsenen organisoima eikä kaveriporukan yhteinen ja yhdessä suunnittelema tapahtuma. Ystäväporukoissa juttuja suunnitellaan yhdessä, kaveriporukoissa ei välttämättä vaan kaveriporukassa voi olla yksi tai useampi, joka alkaa järjestämään tapahtumaa. Jos ei ole yhdenkään järjestäjän ystävä tai kaveri ts on heille nk ulkokehällä, voi käydä niin, ettei tule kutsutuksi. Tai jos jollain järjestäjistä on jotain hampaankolossa. 

En lukenut ketjun loppuosaa, joten en tiedä, kertoiko ap järjestävänsä itse uusia tapaamisia tai edes niitä perinteisiä vappuja yms. Jos hän kuuluu kaveriporukassaan niihin, jotka mielellään hengailevat mukana, mutta eivät pidä kaveriporukkaansa niin tärkeänä, että vaivautuisivat itse järjestämään mitään, tällainen kaveri aika helposti tipahtaa porukasta pois. 

Miten itse reagoisit kun sinut kutsutaan Vappua viettämään mutta sitten yhdellekään reissulle sinua ei enää kutsuta. Hymyillään kun tavataan mutta olet pudonnut ydinporukasta, luulit olevasi ystävä mutta jostain syystä ystäväsi eivät enää kutsu sinua mukaan. Miten reagoisit?

Jos nyt täsmennetään ensin alkuun, että  ap:n kohdalla on kyse kaveriporukasta eikä ystäväporukasta. Tuossa aiemmassa selitin, mitä eroa näillä kahdella on. Mutta sun kysymykseesi...voin oikein hyvin viettää vappua kavereideni kanssa, vaikka mua ei kutsutakaan mukaan Tallinnan reissulle. En näe asiassa mitään ongelmaa. En nimittäin oleta olevani ystävä kavereideni kanssa vaan ainoastaan kaveri. Kaverisuhde on erilainen kuin ystävyyssuhde. Jos ap olisi puhunut ystäväporukasta, olisin ensimmäisenä ajatellut, että ehkä hän on kokenut olevansa muiden ystävä, mutta muut pitävätkin ap:tä vain kaverina. 

Ja joo, en ole koskaan ollut yhdelläkään reissulla sen porukan kanssa, jonka kanssa vietän vappuni. Ihan eri kokoonpano kuin se, minkä kanssa reissaan. 

Kysynkin sinulta miltä sinusta tuntuisi ja miten reagoisit jos ystäväsi eivät enää kertoisi sinulle reissuistaan, eivätkä pyytäisi sinua mukaan reissuilleen? Näkisit vain Facesta, että käyty on.

Ap:n tapauksessa Tallinnassa olivat hänen pari läheistä ystäväänsä ja neljä muuta kaveria. Ap oli ainut, jota ei pyydetty mukaan.

Selvitä, kuka oli reissun järjestäjä ja kysy suoraan häneltä. Älä kysele muilta. Joskus nuorena eräs kaverini purki mulle tuntojaan yhteisen ystävämme tekemästä asiasta. Kun osoitin hänelle myötätuntoa, hän meni myöhemmin sanomaan ystävälleni, että olin muka sanonut ystäväni olevan itsekäs ja röyhkeä. En ollut sanonut mitään sinnepäinkään vaan päinvastoin suhtautunut asiaan varsin puolueettomasti. Meni pitkään ennenkuin sain ystäväni vakuuttumaan, että en todellakaan ollut sanonut mitään sellaista. Suhteeni tähän kaveriin loppui välittömästi ja niin loppui varsin pian ystävänikin ystävyys häneen. 

No, minulla on käynyt niin, että olen jäänyt ulos opiskeluaikojen kaveripiiristä. Se oli silloin tiivis, mutta ihmiset muuttuvat. Yksi syy on se, että he ovat perheellisiä, minä en. Olen muuten hiukan outolintu ja erikoinen. Aluksi tietysti suretti se, että minut jätettiin kutsumatta kun muut olivat koolla, mutta sittemmin olen hyväksynyt asian täysin.

Enkä jaksa olla aina se, joka pitää yhteyttä. Usein he eivät kiireiltään (no joo) ehdi tapaamaan, enkä minä voi olla aina se, joka kutsuu illalliselle kotiini jne. Toisaalta olen introvertti, eikä minua häiritse olla yksin, ja on minulla muitakin ystäviä.

Lisäksi tiedän (ilman että sitä on minulle sanottu), että yhden näistä ex-ystävistä puoliso ei pidä minusta, syystä x. Tiedän, mikä se syy on, eikä se ole minun vikani, mutta minkäs teen.

Ap:lle neuvoisin, että käy vaan tykkäämässä videosta, älä missään tapauksessa kysele muuta kuin että "oliko kiva reissu", ihan neutraalisti. Jos et tuohon pysty ilman katkeruutta, älä sano mitään. Nykyään kavereitakin feidataan ihan niin kuin deittejä. Ei vastata puhelimeen, ei tekstareihin, valitellaan sitten että pitää tänä iltana pestä hiukset jne 😂

Se on vain nykymaailmaa. Sinuna odottaisin yhteydenottoja, ja jos niitä ei tule, niin siinäpä se sitten. Jos tulee, päätä itse haluatko vastata / lähteä mukaan. Eräs ex-ystävä tässä juuri kysyi pubiin kanssaan, mutta sanoin, että en nyt millään ehdi. Ehtisin, mutta muistan miten minua kohdeltiin.

Toinen juttu vielä: kun olin sairaalassa toipumassa leikkauksesta, "kaveripiiristäni" tuli kaksi (2) minua katsomaan. Jälkeenpäin sain apua näiltä kahdelta, kun toivuin leikkauksesta kotona. Muilta en, koska "kiireet". Facebook on vaan siitä hyvä, että sieltä näkee, että ystävillä kuitenkin riittää aikaa kaikenlaiseen kivaan - ilman minua. Ei se minua enää harmita. Huvittaa vain. He eivät ehkä tajua, etyä ihan ilman mitään videoita sieltä näkee, että hlö on "kiinnostunut tapahtumasta x" tai menossa sinne ja tuonne, ja kappas, pari muuta kamua myös. Minua ei ole kysytty, enkä enää lähtisikään.

Ap, anna asian olla. Tilanteet muuttuvat, ja sitten voit miettiä, haluatko kaveerata enää, kun he kaipaavat sun tukea tms. Näin on käynyt ainakin mulle. Sovin olkapääksi, jota vasten itkeä, mutta hauskanpitoon en.

Voin kertoa omasta kokemuksestani. Olemme tai olimme viiden hengen kaveriporukka. Välillä myös kumppanit mukana, jolloin oli aika isosta poppoosta kyse. Mutta yleensä viidestään tai sitä pienemmällä porukalla. Kävimme monesti nuorempana juhlimassa ja matkoilla. Tämä yksi henkilö oli aina se, joka ehdotteli näitä menemisiä mutta sitten baarissa hän saattoi yllättäen, vaikka aikaisin haluta kotiin, jos jollekin meistä muista tuli jokin mies juttelemaan. Mistään räkäkännäämisestä ei ollut meidän kohdalla kyse.

Joka kerta oli joko hirveä baari, kamalia ihmisiä ja kamalaa musiikkia. Hän oli kuitenkin aina se, joka näihin paikkoihin halusi. 

Aloimme sitten käydä juhlimassa ilman häntä. Samoin nykyään kolmekymppisinä tapaamme aika ajoin ilman häntä.  Hän on aina ollut hyvin negatiivinen, joten se on hänen perusluonteensa. Jos joku meistä esim. kertoo menevänsä vuoden päästä naimisiin. Niin lopputapaamisen joudumme kuuntelemaan, kuinka hänellä on niin surkea suhde. Sitten hän on vielä selän takana saattaa puhua pahaa näistä naimisiinmenevistä muille porukan jäsenille.  Emme halua häntä kokonaan tiputtaa porukasta mutta kaikki tietävät millainen hän on. Hänelle ei välttämättä haluta kertoa niitä syvempiä salaisuuksia tai viettää hänen kanssaan aikaa hauskaa pitäen. Pienenkin kritiikin hän ottaa musertavasti. Joten voisin vain kuvitella, jos me kertoisimme, ettemme jaksa tavata häntä usein. Olemme päättäneet vain harvemmin tavata häntä ja tapaamme pienemmällä porukalla. Jos tämä on jonkun mielestä kiusaamista niin ehkei ole tavannut kaverini tyyppistä ihmistä. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä minun pitäisi luopua muista kavereistani siksi, että en yhden seurassa viihdy enää? Koska olisi pitänyt silloin 18-vuotiaana ennustaa, mihin suuntaan joku muuttuu, tai miten itse muutun? En ole mielestäni velvoitettu ihmissuhteeseen, joka vie voimia.

En kiellä ketään olemasta toistensa kanssa, mutta voin kai itse valita, keiden kanssa itse vietän aikaani? Samaan tapaan muut voivat todeta, että ottavat johonkin mukaansa mieluummin neiti x:n kuin minut, tai menevät jollain ihan muulla kokoonpanolla.

Naulan kantaan. Näyttäis että täällä roikkuu muutama katkeroitunut, jotka kokee joskus joutuneensa syrjityksi kaveriporukassa (täysin ilman omaa syytään tietysti kuten aina, superihania ihmisiä kun ovat kun taas ne muut on vaan kiusaajia tai hännystelijöitä) ja purkaa sitä katkeruuttaan sitten täällä. Normaali aikuinen ihminen ymmärtää kyllä, että kaikilla on oikeus valita oma seuransa, eikä se valinta aina kohdistu juuri häneen.

Olen tälläisen Tallinna ryhmän järjestäjä. Sain äidiltäni 2 lahjakorttia ja päätin piristää ihmisten mieltä ja kerroin tästä whats uppissa.

Kerroin olen varannut risteilyn xx.xx päivä, haluaako joku lähteä.

Tämän jälkeen eräs lähti pois ja kuvittelin, että hänelle ei käy päivä.

Meitä lähti lopulta 8 ja oli todella mukavaa. Meni sitten hetki, kun sain tältä lähtijältä hyvin ikävän viestin, kun emme pyytäneet häntä mukaan.

Sitten tuli vaikka mitä ikävää, haukkumista, nimittelyä jne.

Lopulta lähetin kuvakaappauksen ensimmäisistä viesteistä, mutta voi vaan kuvitella mitä tällä tapahtui meidän välillä.

Jos asia vaivaa sinua, kysy suoraan.

Tuo 'salaliittomainen' tunnelma häiritsee.  Koska vappuna oli varmasti Tallinnanmatka jo tiedossa niin oli siis yhdessä sovittu että ap:lle ei kerrota matkasta.  Hän olisi ollut ehkä tulossa mukaan.  Ja onko näitä 'seläntakana' pidettyjä tapaamisia/reissuja ollut ennenkin.  -  Tottakai osa porukasta tapaa välillä aina eikä koko porukka ole mukana mutta tämä salakähmäisyys paistaa silmään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tekstiviestiin ei tule vastausta suhtkoht sukkelaan niin aika outoa? Ei haluta vastata suoraan? Ja mikä ap:ta vaivaa kun ei voi soittaa kenellekään ja kysyä?

Ihan kuin ap leikkisi mukana kissaa ja hiirtä noilla epäreiluilta porukan säännöillä. Minusta olisi parempi kysyä suoraan.

Joo ei tekstarilla selviä mitään, ap antaa vaan heille enemmän syitä kyräillä siellä selän takana ja soittelevat toisilleen että nyt se kysyy tekstarilla. Suoraan soittoa vaan, ja kysyt suoraan. Katso miten läheiset kaverisi joko kertovat rehellisesti syyn, tai kiemurtelevat. Älä ole nössö, ap. Tekstarilla pystyy valehtelemaan mitä vaan, ja ehtii myös miettiä vastaustaan. Olet oikeasti nyt vähän hölmö, jos et selvitä tilannetta oikein. Annat heille enemmän syitä jatkaa kiusaamistaan, jos et uskalla soittaa.

Jos joku tuttuni soittaisi ja kysyisi, että miksi ei saanut kutsua johonkin, missä olen ollut, niin vastaisin totuudenmukaisesti, että ei aavistustakaan. Jos tuttu sen jälkeen jatkaisi inttämällä, että pitää kertoa, niin vastaisin, että en tiedä, en ryhdy arvailemaan.

Ja siitä eteenpäin kieltäytyisin kanssaan kaikista lounas- ja juhlakutsuista vedoten johonkin tekosyyhyn. Oli kyseessä sitten todellinen sivuunjättäminen tai kuviteltu asia, niin en todellakaan tuhlaa aikaani ja energiaani siihen, että toimin jonkun itkumuurina ja ryhdyn selittelemään asioita, joitaei välttämättä edes ole.

Vastauksesi antaa täydellisen selityksen sille miksi porukoissa on mahdollista ilkeillä tai eristää, kiusata jne. jotakin yksilöä. Joku on aktiivinen ilkimys ja sinä olet mahdollistaja. Molemmilta puuttuu oikeudenmukaisuus, mikä on reilua ja mikä ei. Ja mahdollistajalla ei ole selkärankaa sanoa ettei kiusaamista hyväksytä porukassa, hän sulkee silmänsä.

Mä näen asian eri tavalla. Oleellinen tuon edellisen kirjoittajan kommentissa oli "jatkaa inttämällä". En ala spekuloimaan ystäväni kanssa asiasta, josta en tiedä mitään ja joka liittyy ihan muuhun ihmiseen kuin minuun. Ikävä kyllä varsin tavallista naisporukoissa, että asioista ei puhuta niiden kanssa, joita asia koskee, vaan käytetään välikäsiä usein tavoitteena saada välikäsi valitsemaan puolensa tietämättä edes mistä koko sotkussa on kyse. Se on oikeasti ihan s***tanan raivostuttavaa. 

Oletetaan, että sinä olit yksi kavereista Tallinnassa. Ap soittaa sinulle miksi ei kutsuttu mukaan ja sinä sanot ettet tiedä mitään. Miksi et tiedä? Etkö ihmetellyt miksi ap puuttuu, etkö kaivannut ap mukaan, eikö kukaan puhunut asiasta, etkö ole porukkaa yhdistävä ihminen, oletko enemmän kunhan minä viis muista?

Ketä sinun mielestäsi koskee, että yhtä ei ole kutsuttu porukkaan mukaan? Vinkki: se ei ole ainoastaan kutsuvan vastuulla vaan koko porukan vastuulla. Porukka huolehtii toisistaan tai sitten ei ole joukkuehenkeä eikä teitä voi kutsua porukaksi. Ainakaan ap:n olettamalla kokoonpanolla.

Oikeastiko sinä kutsut kavereitasi ystäväsi synttäreille vedoten siihen, että juttu on koko porukan vastuulla? Mistä lähtien kutsujalta on viety pois valta päättää, keitä haluaa kanssaan juhlimaan muitakin kuin pyöreitä vuosilukuja?

Aika lailla hämmentyisin, jos olisin varannut paremmat tarjottavat 5 kaverilleni ja sitten sinne tulisi 3 kpl hyvänpäiväntuttuja, joiden lasku minulle tietekin kutsujana lankeaisi.

Ei toki vaan kysyisin synttäreillä miksi "Reetta" ei tullut?

Ja ohiksena että enemmän minua hämmästyttäisi yllätysvieraat kuin se, että hetkinen tästähän tulee lisää tarjoilukuluja.

Ja asettaisit kutsujan kiusalliseen asemaan, koska Reetta oli juuri saanut syöpädiagnoosin ja pyytänyt kutsujaa, ettei tämä kertoisi vielä asiasta muille kutsutuille. Kutsujan pitää kehitellä sulle jokin hätävalhe. 

Höpöhöpö. Tietysti Reetalla on vakava sairaus, ja onhan se ikävää, että katovuodet ja heinäsirkat iskivät just samalla viikolla. Ja olet kieriskellyt likomärkänä öisin sängyssäsi ja miettinyt tekosyytä.

Olisiko se niin vaikea myöntää, että 6 on ystäviä ja 3 muuta ei oikeastaan, ette ole 9 hlön porukka. Tai että sun rahat on tiukilla tai olet niin pihi ja 6 hlön kakku on halvempi kuin 9 hlön kakku. Tässä tapauksessa siis 6 on ystäviä ja ap ei kulu joukkoon.

Reettalla voi olla vaikka mitä syitä, miksi hän ei päässyt tulemaan, mutta ei halua, että niistä syistä kerrotaan muille. Tai ehkäpä Reetta kuuluu niihin ihmisiin, jotka eivät pidä siitä, että hänen asioistaan puhutaan selän takana muille. Varsinkaan uteliaille kavereille. Jos Reettan poissaolon syy kiinnostaa, soita Reettalle ja kysy häneltä itseltään. Älä utele muilta.

Reetalla voi olla tusinoittain syitä mitä hän ei halua kertoa. Mutta kysyisinkin kuitenkin jos olisimme 7 hlön tiivis kaveriporukka. Jos kutsuja sanoo että Reetta ei päässyt niin mitä sitä turhia kyselemään enempää mutta se selviää kysymällä, että kutsuja oli kuitenkin kutsunut yhden porukasta eikä jättänyt kutsumatta. Jos hän ei ole kutsunut tai valehtelee kutsuneensa niin sekin selviää ajan myötä.

Minä kyllä kysyisin koska en pidä virittelystä ja säätämisestä. Niistä säädöissä pääsee eroon jos asiat puhutaan suoraan ja ihmiset luottavat toisiinsa. Jos kutsuja ja Reetta ovat huonoissa väleissä niin hyvä tietää koko porukan, muuten tulee klikkejä joiden mekaniikasta kukaan ei tiedä.

Kommentoijista voi päätellä, kenellä on avoin, suora ja ratkaisuun tähtäävä luonne tai kuka on luonteeltaan konfliktien väittelijä.

Näin me ollaan erilaisia. Omassa ystäväpiirissäni luottamus on keskeisellä sijalla. Muiden asioista ei puhuta toisille eikä niitä edes kysellä muilta kuin korkeintaan asianomaiselta itseltään. Jokainen kertoo itse, jos kokee tarpeelliseksi kertoa. 

Jos kutsuja ja Reetta ovat huonoissa väleissä, minulle kertominen ei muuta heidän välejään yhtään miksikään. Kertominen on siis aivan turhaa. Heidän pitää sopia välinsä keskenään. 

Niin ollaan erilaisia. Älä unohda, että sinun ystäväpiirissäsi ollaan myös ilkeitä. Jätetään yksi porukasta kutsumasta Tallinnan reissulle mutta matkaa hehkutetaan Facessa eikä edellisen viikon tapaamisessa puhuttu sille yhdelle mitään.

Ja kun kukaan porukassa ei kommentoi tempauksesta mitään, niin ihmetellä saa teidän lojaliuuttanne kavereitanne kohtaan.

Ei olla ilkeitä. Tosin minä puhuinkin ystäväporukasta ja ap kaveriporukasta. En puhu kavereidenikaan asioista muille, vaikka he puhuvatkin muiden asioista minulle. Ystävyys edellyttää luottamusta, ei juoruilua.

No vastaa sitten sinä kun sinulle tuntuu asia olevan hyvin tuttua, miksi te jätätte aina yhden ihmisen pois tiiviin kaveriporukan reissuista, miksi ette kutsu sitä yhtä?

Yritän selittää. Ystävät eivät tee toisilleen mitään sellaista, mistä  seuraisi porukasta pois tiputtaminen. Jos ystäväporukassa kahdella on jotain hampaankolossa toisiaan kohtaan, he selvittävät asian keskenään eivätkä sotke muita siihen mukaan. Muiden sotkeminen mukaan kun väistämättä tarkoittaa,  että muiden on valittava, kumman puolelle asettuu. Tällaista puolen valitsemista eli klikkiytymistä ei edellytetä ystäväporukalta. Aikuiset ihmiset ratkaisevat kahdenväliset ongelmansa keskenään eivätkä tarvitse siihen mitään "tukijoukkoja". 

Kaveriporukat ovat erilaisia. Niissä voi olla omia ystäviä, omia kavereita, ystävien kavereita ja kavereiden kavereita. Kaveriporukka voi olla tiivis, koska tavataan usein. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki kaveriporukan ihmiset olisivat ystäviä tai kavereita keskenään. Jotkut ovat voineet olla ystäviä tai kavereita joskus aikaisemmin, mutta eivät ole enää (välit ovat viilenneet) . Tai se, jonka ystävänä tai kaverina aikoinaan pääsit mukaan porukkaan, ei ole enää porukassa mukana.  Jos kuitenkin on ollut tapana tehdä tiettyjä asioita (esim yhteinen vappujuhla) tietyllä kokoonpanolla, tapa on jatkunut, vaikka joku ei ehkä olekaan enää sen paremmin ystävä kuin varsinaisesti kaverikaan kenenkään porukkaan kuuluvan kanssa. Kuitenkin osa porukasta alkaa tehdä uusia asioita yhdessä eli vappua vietetään edelleenkin koko porukalla, mutta Tallinnan reissuja ei. Ap ei kertonut, ovatko yhteiset Tallinnan reissut aiemmin kuuluneet tämän kaveriporukan juttuihin vai onko nämä reissut nyt uusi juttu osalle porukkaa ja ap jää siihen porukkaan, jonka kanssa juhlitaan vappuna. 

Kun on kyse kaveriporukasta, kutsuja tekee päätöksen, kenet kutsuu mukaan ja ketä ei. Koko tapahtuma voi siis olla yhden porukan jäsenen organisoima eikä kaveriporukan yhteinen ja yhdessä suunnittelema tapahtuma. Ystäväporukoissa juttuja suunnitellaan yhdessä, kaveriporukoissa ei välttämättä vaan kaveriporukassa voi olla yksi tai useampi, joka alkaa järjestämään tapahtumaa. Jos ei ole yhdenkään järjestäjän ystävä tai kaveri ts on heille nk ulkokehällä, voi käydä niin, ettei tule kutsutuksi. Tai jos jollain järjestäjistä on jotain hampaankolossa. 

En lukenut ketjun loppuosaa, joten en tiedä, kertoiko ap järjestävänsä itse uusia tapaamisia tai edes niitä perinteisiä vappuja yms. Jos hän kuuluu kaveriporukassaan niihin, jotka mielellään hengailevat mukana, mutta eivät pidä kaveriporukkaansa niin tärkeänä, että vaivautuisivat itse järjestämään mitään, tällainen kaveri aika helposti tipahtaa porukasta pois. 

Miten itse reagoisit kun sinut kutsutaan Vappua viettämään mutta sitten yhdellekään reissulle sinua ei enää kutsuta. Hymyillään kun tavataan mutta olet pudonnut ydinporukasta, luulit olevasi ystävä mutta jostain syystä ystäväsi eivät enää kutsu sinua mukaan. Miten reagoisit?

Jos nyt täsmennetään ensin alkuun, että  ap:n kohdalla on kyse kaveriporukasta eikä ystäväporukasta. Tuossa aiemmassa selitin, mitä eroa näillä kahdella on. Mutta sun kysymykseesi...voin oikein hyvin viettää vappua kavereideni kanssa, vaikka mua ei kutsutakaan mukaan Tallinnan reissulle. En näe asiassa mitään ongelmaa. En nimittäin oleta olevani ystävä kavereideni kanssa vaan ainoastaan kaveri. Kaverisuhde on erilainen kuin ystävyyssuhde. Jos ap olisi puhunut ystäväporukasta, olisin ensimmäisenä ajatellut, että ehkä hän on kokenut olevansa muiden ystävä, mutta muut pitävätkin ap:tä vain kaverina. 

Ja joo, en ole koskaan ollut yhdelläkään reissulla sen porukan kanssa, jonka kanssa vietän vappuni. Ihan eri kokoonpano kuin se, minkä kanssa reissaan. 

Kysynkin sinulta miltä sinusta tuntuisi ja miten reagoisit jos ystäväsi eivät enää kertoisi sinulle reissuistaan, eivätkä pyytäisi sinua mukaan reissuilleen? Näkisit vain Facesta, että käyty on.

Ap:n tapauksessa Tallinnassa olivat hänen pari läheistä ystäväänsä ja neljä muuta kaveria. Ap oli ainut, jota ei pyydetty mukaan.

Mun ystäväni voivat käydä reissuissa ihan vapaasti ilman minuakin. Varsinkin, jos mukana on muitakin kuin ystäviäni tai  tuota reissua ole edes suunniteltu yhdessä minun kanssani. Se on sitten eri juttu, jos olen ollut mukana suunnittelemassa reissua, mutta reissu tehdään ennenkuin mulle on kerrottu ajankohdasta mitään.

Rehellisesti sanottuna en ymmärrä, miten neljännesvuosisata sitten solmittu ystävyys- tai kaverisuhde voi olla sitovampi kuin avioliitto. Ei mun miehenikään kutsu mua mukaan, kun päättää lähteä kavereineen jonnekin reissuun, vaikka ne kaverit olisivat myös mun kavereitani tai ainakin osa heistä.

Onneksi en itse kuulu mihinkään ystäväporukoihin. Kuulostaa niin rasittavalta ja lapselliselta ihmissuhdepelaamiselta.

Vierailija kirjoitti:

2. Ihan oikeasti, pidätkö todennäköisenä että 3 naista lähtee Tallinnaan ja sattumalta 3 heidän parasta ystäväänsä on siellä myös? Niinpä.

("Parasta" ystäväänsä? Eikö tossa puhuttu vain kaveriporukasta, ei missään sanottu että nämä kaikki 7 ovat muka toistensa ihan parhaita ja ainoita ystäviä? )

Niin se todennäköisin vaihtoehto on tietysti, että ap on jostain syystä muuttunut ihmiseksi, jonka seurassa ne muut ei enää viihdy. Mutta täysin MAHDOLLISTA  se silti on, että noinkin voisi käydä. Itse lähdin kerran kahden kaverini kanssa Lontooseen ja törmättiin keskellä Leicester Squarea kahteen yhteiseen kaveriimme, joista ei tiedetty lainkaan, että olivat myös Lontoossa. Onneks ei ollut vielä facebookia, kyllä olis moni kaveri pahoittanut mielensä kun olis sieltä lukeneet meidän railakkaasta yhteisestä illanvietosta Lontoossa eikä heitä oltu kutsuttu ;) Hesalaiset (olettaen, että ap on pk-seudulta) voi rampata Tallinnassa ihan alvariinsa, jos haluavat, joten sinänsä toi ei olisi mitenkään mahdoton tapahtuma.

Vierailija kirjoitti:

Olen tälläisen Tallinna ryhmän järjestäjä. Sain äidiltäni 2 lahjakorttia ja päätin piristää ihmisten mieltä ja kerroin tästä whats uppissa.

Kerroin olen varannut risteilyn xx.xx päivä, haluaako joku lähteä.

Tämän jälkeen eräs lähti pois ja kuvittelin, että hänelle ei käy päivä.

Meitä lähti lopulta 8 ja oli todella mukavaa. Meni sitten hetki, kun sain tältä lähtijältä hyvin ikävän viestin, kun emme pyytäneet häntä mukaan.

Sitten tuli vaikka mitä ikävää, haukkumista, nimittelyä jne.

Lopulta lähetin kuvakaappauksen ensimmäisistä viesteistä, mutta voi vaan kuvitella mitä tällä tapahtui meidän välillä.

Jos asia vaivaa sinua, kysy suoraan.

No ap:n tilanteessa ei ollut tällaisesta kyse, kun hän ei kuullut reissusta mitään ennen tulta fb-postausta.

Vierailija kirjoitti:

Mun ystäväni voivat käydä reissuissa ihan vapaasti ilman minuakin. Varsinkin, jos mukana on muitakin kuin ystäviäni tai  tuota reissua ole edes suunniteltu yhdessä minun kanssani. Se on sitten eri juttu, jos olen ollut mukana suunnittelemassa reissua, mutta reissu tehdään ennenkuin mulle on kerrottu ajankohdasta mitään.

Rehellisesti sanottuna en ymmärrä, miten neljännesvuosisata sitten solmittu ystävyys- tai kaverisuhde voi olla sitovampi kuin avioliitto. Ei mun miehenikään kutsu mua mukaan, kun päättää lähteä kavereineen jonnekin reissuun, vaikka ne kaverit olisivat myös mun kavereitani tai ainakin osa heistä.

Lohdullista huomata, että täällä on edes joitakin täyspäisiä aikuisia keskustelemassa, eikä pelkkiä teini-iän ihmissuhdepeleihin jämähtäneitä mielensäpahoittajia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tekstiviestiin ei tule vastausta suhtkoht sukkelaan niin aika outoa? Ei haluta vastata suoraan? Ja mikä ap:ta vaivaa kun ei voi soittaa kenellekään ja kysyä?

Ihan kuin ap leikkisi mukana kissaa ja hiirtä noilla epäreiluilta porukan säännöillä. Minusta olisi parempi kysyä suoraan.

Joo ei tekstarilla selviä mitään, ap antaa vaan heille enemmän syitä kyräillä siellä selän takana ja soittelevat toisilleen että nyt se kysyy tekstarilla. Suoraan soittoa vaan, ja kysyt suoraan. Katso miten läheiset kaverisi joko kertovat rehellisesti syyn, tai kiemurtelevat. Älä ole nössö, ap. Tekstarilla pystyy valehtelemaan mitä vaan, ja ehtii myös miettiä vastaustaan. Olet oikeasti nyt vähän hölmö, jos et selvitä tilannetta oikein. Annat heille enemmän syitä jatkaa kiusaamistaan, jos et uskalla soittaa.

Jos joku tuttuni soittaisi ja kysyisi, että miksi ei saanut kutsua johonkin, missä olen ollut, niin vastaisin totuudenmukaisesti, että ei aavistustakaan. Jos tuttu sen jälkeen jatkaisi inttämällä, että pitää kertoa, niin vastaisin, että en tiedä, en ryhdy arvailemaan.

Ja siitä eteenpäin kieltäytyisin kanssaan kaikista lounas- ja juhlakutsuista vedoten johonkin tekosyyhyn. Oli kyseessä sitten todellinen sivuunjättäminen tai kuviteltu asia, niin en todellakaan tuhlaa aikaani ja energiaani siihen, että toimin jonkun itkumuurina ja ryhdyn selittelemään asioita, joitaei välttämättä edes ole.

Vastauksesi antaa täydellisen selityksen sille miksi porukoissa on mahdollista ilkeillä tai eristää, kiusata jne. jotakin yksilöä. Joku on aktiivinen ilkimys ja sinä olet mahdollistaja. Molemmilta puuttuu oikeudenmukaisuus, mikä on reilua ja mikä ei. Ja mahdollistajalla ei ole selkärankaa sanoa ettei kiusaamista hyväksytä porukassa, hän sulkee silmänsä.

Mä näen asian eri tavalla. Oleellinen tuon edellisen kirjoittajan kommentissa oli "jatkaa inttämällä". En ala spekuloimaan ystäväni kanssa asiasta, josta en tiedä mitään ja joka liittyy ihan muuhun ihmiseen kuin minuun. Ikävä kyllä varsin tavallista naisporukoissa, että asioista ei puhuta niiden kanssa, joita asia koskee, vaan käytetään välikäsiä usein tavoitteena saada välikäsi valitsemaan puolensa tietämättä edes mistä koko sotkussa on kyse. Se on oikeasti ihan s***tanan raivostuttavaa. 

Oletetaan, että sinä olit yksi kavereista Tallinnassa. Ap soittaa sinulle miksi ei kutsuttu mukaan ja sinä sanot ettet tiedä mitään. Miksi et tiedä? Etkö ihmetellyt miksi ap puuttuu, etkö kaivannut ap mukaan, eikö kukaan puhunut asiasta, etkö ole porukkaa yhdistävä ihminen, oletko enemmän kunhan minä viis muista?

Ketä sinun mielestäsi koskee, että yhtä ei ole kutsuttu porukkaan mukaan? Vinkki: se ei ole ainoastaan kutsuvan vastuulla vaan koko porukan vastuulla. Porukka huolehtii toisistaan tai sitten ei ole joukkuehenkeä eikä teitä voi kutsua porukaksi. Ainakaan ap:n olettamalla kokoonpanolla.

Oikeastiko sinä kutsut kavereitasi ystäväsi synttäreille vedoten siihen, että juttu on koko porukan vastuulla? Mistä lähtien kutsujalta on viety pois valta päättää, keitä haluaa kanssaan juhlimaan muitakin kuin pyöreitä vuosilukuja?

Aika lailla hämmentyisin, jos olisin varannut paremmat tarjottavat 5 kaverilleni ja sitten sinne tulisi 3 kpl hyvänpäiväntuttuja, joiden lasku minulle tietekin kutsujana lankeaisi.

Ei toki vaan kysyisin synttäreillä miksi "Reetta" ei tullut?

Ja ohiksena että enemmän minua hämmästyttäisi yllätysvieraat kuin se, että hetkinen tästähän tulee lisää tarjoilukuluja.

Ja asettaisit kutsujan kiusalliseen asemaan, koska Reetta oli juuri saanut syöpädiagnoosin ja pyytänyt kutsujaa, ettei tämä kertoisi vielä asiasta muille kutsutuille. Kutsujan pitää kehitellä sulle jokin hätävalhe. 

Höpöhöpö. Tietysti Reetalla on vakava sairaus, ja onhan se ikävää, että katovuodet ja heinäsirkat iskivät just samalla viikolla. Ja olet kieriskellyt likomärkänä öisin sängyssäsi ja miettinyt tekosyytä.

Olisiko se niin vaikea myöntää, että 6 on ystäviä ja 3 muuta ei oikeastaan, ette ole 9 hlön porukka. Tai että sun rahat on tiukilla tai olet niin pihi ja 6 hlön kakku on halvempi kuin 9 hlön kakku. Tässä tapauksessa siis 6 on ystäviä ja ap ei kulu joukkoon.

Reettalla voi olla vaikka mitä syitä, miksi hän ei päässyt tulemaan, mutta ei halua, että niistä syistä kerrotaan muille. Tai ehkäpä Reetta kuuluu niihin ihmisiin, jotka eivät pidä siitä, että hänen asioistaan puhutaan selän takana muille. Varsinkaan uteliaille kavereille. Jos Reettan poissaolon syy kiinnostaa, soita Reettalle ja kysy häneltä itseltään. Älä utele muilta.

Reetalla voi olla tusinoittain syitä mitä hän ei halua kertoa. Mutta kysyisinkin kuitenkin jos olisimme 7 hlön tiivis kaveriporukka. Jos kutsuja sanoo että Reetta ei päässyt niin mitä sitä turhia kyselemään enempää mutta se selviää kysymällä, että kutsuja oli kuitenkin kutsunut yhden porukasta eikä jättänyt kutsumatta. Jos hän ei ole kutsunut tai valehtelee kutsuneensa niin sekin selviää ajan myötä.

Minä kyllä kysyisin koska en pidä virittelystä ja säätämisestä. Niistä säädöissä pääsee eroon jos asiat puhutaan suoraan ja ihmiset luottavat toisiinsa. Jos kutsuja ja Reetta ovat huonoissa väleissä niin hyvä tietää koko porukan, muuten tulee klikkejä joiden mekaniikasta kukaan ei tiedä.

Kommentoijista voi päätellä, kenellä on avoin, suora ja ratkaisuun tähtäävä luonne tai kuka on luonteeltaan konfliktien väittelijä.

Näin me ollaan erilaisia. Omassa ystäväpiirissäni luottamus on keskeisellä sijalla. Muiden asioista ei puhuta toisille eikä niitä edes kysellä muilta kuin korkeintaan asianomaiselta itseltään. Jokainen kertoo itse, jos kokee tarpeelliseksi kertoa. 

Jos kutsuja ja Reetta ovat huonoissa väleissä, minulle kertominen ei muuta heidän välejään yhtään miksikään. Kertominen on siis aivan turhaa. Heidän pitää sopia välinsä keskenään. 

Niin ollaan erilaisia. Älä unohda, että sinun ystäväpiirissäsi ollaan myös ilkeitä. Jätetään yksi porukasta kutsumasta Tallinnan reissulle mutta matkaa hehkutetaan Facessa eikä edellisen viikon tapaamisessa puhuttu sille yhdelle mitään.

Ja kun kukaan porukassa ei kommentoi tempauksesta mitään, niin ihmetellä saa teidän lojaliuuttanne kavereitanne kohtaan.

Ei olla ilkeitä. Tosin minä puhuinkin ystäväporukasta ja ap kaveriporukasta. En puhu kavereidenikaan asioista muille, vaikka he puhuvatkin muiden asioista minulle. Ystävyys edellyttää luottamusta, ei juoruilua.

No vastaa sitten sinä kun sinulle tuntuu asia olevan hyvin tuttua, miksi te jätätte aina yhden ihmisen pois tiiviin kaveriporukan reissuista, miksi ette kutsu sitä yhtä?

Yritän selittää. Ystävät eivät tee toisilleen mitään sellaista, mistä  seuraisi porukasta pois tiputtaminen. Jos ystäväporukassa kahdella on jotain hampaankolossa toisiaan kohtaan, he selvittävät asian keskenään eivätkä sotke muita siihen mukaan. Muiden sotkeminen mukaan kun väistämättä tarkoittaa,  että muiden on valittava, kumman puolelle asettuu. Tällaista puolen valitsemista eli klikkiytymistä ei edellytetä ystäväporukalta. Aikuiset ihmiset ratkaisevat kahdenväliset ongelmansa keskenään eivätkä tarvitse siihen mitään "tukijoukkoja". 

Kaveriporukat ovat erilaisia. Niissä voi olla omia ystäviä, omia kavereita, ystävien kavereita ja kavereiden kavereita. Kaveriporukka voi olla tiivis, koska tavataan usein. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki kaveriporukan ihmiset olisivat ystäviä tai kavereita keskenään. Jotkut ovat voineet olla ystäviä tai kavereita joskus aikaisemmin, mutta eivät ole enää (välit ovat viilenneet) . Tai se, jonka ystävänä tai kaverina aikoinaan pääsit mukaan porukkaan, ei ole enää porukassa mukana.  Jos kuitenkin on ollut tapana tehdä tiettyjä asioita (esim yhteinen vappujuhla) tietyllä kokoonpanolla, tapa on jatkunut, vaikka joku ei ehkä olekaan enää sen paremmin ystävä kuin varsinaisesti kaverikaan kenenkään porukkaan kuuluvan kanssa. Kuitenkin osa porukasta alkaa tehdä uusia asioita yhdessä eli vappua vietetään edelleenkin koko porukalla, mutta Tallinnan reissuja ei. Ap ei kertonut, ovatko yhteiset Tallinnan reissut aiemmin kuuluneet tämän kaveriporukan juttuihin vai onko nämä reissut nyt uusi juttu osalle porukkaa ja ap jää siihen porukkaan, jonka kanssa juhlitaan vappuna. 

Kun on kyse kaveriporukasta, kutsuja tekee päätöksen, kenet kutsuu mukaan ja ketä ei. Koko tapahtuma voi siis olla yhden porukan jäsenen organisoima eikä kaveriporukan yhteinen ja yhdessä suunnittelema tapahtuma. Ystäväporukoissa juttuja suunnitellaan yhdessä, kaveriporukoissa ei välttämättä vaan kaveriporukassa voi olla yksi tai useampi, joka alkaa järjestämään tapahtumaa. Jos ei ole yhdenkään järjestäjän ystävä tai kaveri ts on heille nk ulkokehällä, voi käydä niin, ettei tule kutsutuksi. Tai jos jollain järjestäjistä on jotain hampaankolossa. 

En lukenut ketjun loppuosaa, joten en tiedä, kertoiko ap järjestävänsä itse uusia tapaamisia tai edes niitä perinteisiä vappuja yms. Jos hän kuuluu kaveriporukassaan niihin, jotka mielellään hengailevat mukana, mutta eivät pidä kaveriporukkaansa niin tärkeänä, että vaivautuisivat itse järjestämään mitään, tällainen kaveri aika helposti tipahtaa porukasta pois. 

Miten itse reagoisit kun sinut kutsutaan Vappua viettämään mutta sitten yhdellekään reissulle sinua ei enää kutsuta. Hymyillään kun tavataan mutta olet pudonnut ydinporukasta, luulit olevasi ystävä mutta jostain syystä ystäväsi eivät enää kutsu sinua mukaan. Miten reagoisit?

Jos nyt täsmennetään ensin alkuun, että  ap:n kohdalla on kyse kaveriporukasta eikä ystäväporukasta. Tuossa aiemmassa selitin, mitä eroa näillä kahdella on. Mutta sun kysymykseesi...voin oikein hyvin viettää vappua kavereideni kanssa, vaikka mua ei kutsutakaan mukaan Tallinnan reissulle. En näe asiassa mitään ongelmaa. En nimittäin oleta olevani ystävä kavereideni kanssa vaan ainoastaan kaveri. Kaverisuhde on erilainen kuin ystävyyssuhde. Jos ap olisi puhunut ystäväporukasta, olisin ensimmäisenä ajatellut, että ehkä hän on kokenut olevansa muiden ystävä, mutta muut pitävätkin ap:tä vain kaverina. 

Ja joo, en ole koskaan ollut yhdelläkään reissulla sen porukan kanssa, jonka kanssa vietän vappuni. Ihan eri kokoonpano kuin se, minkä kanssa reissaan. 

Kysynkin sinulta miltä sinusta tuntuisi ja miten reagoisit jos ystäväsi eivät enää kertoisi sinulle reissuistaan, eivätkä pyytäisi sinua mukaan reissuilleen? Näkisit vain Facesta, että käyty on.

Ap:n tapauksessa Tallinnassa olivat hänen pari läheistä ystäväänsä ja neljä muuta kaveria. Ap oli ainut, jota ei pyydetty mukaan.

Mun ystäväni voivat käydä reissuissa ihan vapaasti ilman minuakin. Varsinkin, jos mukana on muitakin kuin ystäviäni tai  tuota reissua ole edes suunniteltu yhdessä minun kanssani. Se on sitten eri juttu, jos olen ollut mukana suunnittelemassa reissua, mutta reissu tehdään ennenkuin mulle on kerrottu ajankohdasta mitään.

Rehellisesti sanottuna en ymmärrä, miten neljännesvuosisata sitten solmittu ystävyys- tai kaverisuhde voi olla sitovampi kuin avioliitto. Ei mun miehenikään kutsu mua mukaan, kun päättää lähteä kavereineen jonnekin reissuun, vaikka ne kaverit olisivat myös mun kavereitani tai ainakin osa heistä.

Eli sun ystävät voi suunnitella keskenään kaikki reissut ja matkustaa keskenään, sua ei haittaa.

Miksi sinun miehesi ylipäätään kutsuisi sinut kaverireissuilleen mukaan? Koska olette avioliitossa, no ei se niin mene. Ja oletan, ettei sinua haittaa jos miehesi menee reissuun mieluummin kavereidensa kanssa kuin sinun kanssasi.

Sehän on hyvä ettei sinua haittaa jos sinua ei oteta mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenkään ulkopuolelle jäämisen aiheuttamaa mielipahaa vähättelemättä (itselläkin kokemusta siitä), niin eikö ihmisten ystäväpiireille ole ihan luonnollista, että ne muokkaantuvat. 10 vuotta sitten ehkä pidin jostakin ihmisestä, nyt en. Ehkä hän on muuttunut, ehkä minä. Mutta se, etten enää mielelläni vietä hänen kanssaan aikaa ei tarkoita, etten muun porukan kanssa viihtyisi. Miksi en siis voisi tehdä jotain niiden kanssa, joista pidän edelleen kovasti, ja muodostaa näin uuden porukan? Vastaavasti minä en herneydy siitä, että jotain tehdään ilman minua. Missä menee se raja, ettei porukan kokoonpanoa saa muuttaa? Kun on tunnettu 5 vuotta, 20 vuotta?

Muuta vain kaveriporukkaa, mutta sillä tavalla ettei kukaan kärsi siitä. Voit muuttaa kaveriporukastasi itse pois, mikäli et enää viihdy siinä. Sen sijaan et voi jättää yhtä kaveria pois, ja olla vain muiden kanssa, koska se on kaveriPORUKKA, eikä sinun oma pieni manipuloitavissa oleva kerhosi. 

Miksi ihmeessä minun pitäisi luopua muista kavereistani siksi, että en yhden seurassa viihdy enää? Koska olisi pitänyt silloin 18-vuotiaana ennustaa, mihin suuntaan joku muuttuu, tai miten itse muutun? En ole mielestäni velvoitettu ihmissuhteeseen, joka vie voimia.

En kiellä ketään olemasta toistensa kanssa, mutta voin kai itse valita, keiden kanssa itse vietän aikaani? Samaan tapaan muut voivat todeta, että ottavat johonkin mukaansa mieluummin neiti x:n kuin minut, tai menevät jollain ihan muulla kokoonpanolla.

Voit juuri sen tehdä, eli valita olematta kaveriPORUKAN kanssa, jos et itse siellä viihdy. Et kuitenkaan voi tiputtaa yhtä ihmistä pois tuosta porukasta, ja järjestellä lopuille kivoja juttuja.  Tai voit, mutta tuolloin  olet mulkerokusipää.