Lue keskustelun säännöt.
Lapselle tuli kesätehtäväksi kasvion kerääminen, määrä 40 kasvia
05.05.2018 |
Voi kiesus mikä urakka. Ihan oikeesti, onko mitään järkeä, voi ne kasvit muutenkin opetella.
Laitoin kouluun viestin, ensinnäkin kysyin kuka maksaa kasvion keräämisen materiaalit. Peruskoulu on maksuton.
Kommentit (451)
Opettelisitte kunnioittaa luontoo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai paljonko maksaa vihko?
Miten tähän liittyy vihko? Pitää olla paksua kartonkia, kontaktimuovia yms. välineitä. Tai vaihtoehtoisesti kamera jolla kuvata. lapsen puhelimen kamera ei toimi. Ostanko nyt sitte uuden puhelimen kasvion takia? Minulla ei ole älykännykkää.
ap
Olet mennyt tietoisesti siittämään siitoksesi ja sulla ei ole varaa ostaa moisia välineitä kakaralles. Oisko kannattanu ne siemenet jättää lakanalle. Vastuu lapsen elatuksesta on holhoajilla, ei yhteiskunnalla. Vai oletko näitä sossupummitapauksia joiden mielestä "Yhteiskunnan velvollisuus on elättää mun siitos".
Haiskahtaa white trashilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai paljonko maksaa vihko?
Miten tähän liittyy vihko? Pitää olla paksua kartonkia, kontaktimuovia yms. välineitä. Tai vaihtoehtoisesti kamera jolla kuvata. lapsen puhelimen kamera ei toimi. Ostanko nyt sitte uuden puhelimen kasvion takia? Minulla ei ole älykännykkää.
ap
Olet mennyt tietoisesti siittämään siitoksesi ja sulla ei ole varaa ostaa moisia välineitä kakaralles. Oisko kannattanu ne siemenet jättää lakanalle. Vastuu lapsen elatuksesta on holhoajilla, ei yhteiskunnalla. Vai oletko näitä sossupummitapauksia joiden mielestä "Yhteiskunnan velvollisuus on elättää mun siitos".
Haiskahtaa white trashilta.
Suomessa on peruskoululaki, jonka mukaan kaikille pitää turvata ilmainen peruskoulutus. Näin ei vain enää ole, vaan oppikirjoja ja kaikkea muutakin joutuu vanhemmat hankkimaan. Helsingissä jopa tietokoneita pyydetään kotoa, jotta opetus voidaan järjestää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tylsä provo.
Ap:n kannattaa ihan oikeasti mennä sinne luonnon helmaan haukkaamaan happea, jos tuo on parasta mitä keksii:D
Kyllä minäkin ihmettelen APn itkemistä. 40 kasvia kerää vaikka ydinkeskustan alueella PÄIVÄSSÄ.
Ei ole temppu eikä mikään, mutta eihän nykyään sais mitään pyytää, ei mitään.
Hirvee ulina noilta tissiposkilta ja niiden vanhemmilta.
Syökää pullaa vaan lisää, kun on niin vaikeaa liikkua siellä ulkona ihan oikean asian kanssa.
Moni joutuu keräämään isomman kasvion kuin rupuset 40 kasvia.
Sanomalehtien väliin prässäytymään ja painoa päälle.
Jos olis puhelinluettelo niin sekin olisi hyvä tuohon prässäykseen.
Stömsö ohjelmassa oli prässiin ohje.
Sinne vaan kaivelemman.Kyllä vituttaa tuollaiset valittajat.
Minä ainakaan en halua kasvattaa lapsestani pelkkää sopeutujaa. Kasviot on kyllä tehty, mutta asiasta on myös valitettu. Lapsi on mm. tehnyt asiasta aloitteen koulussa.
Kasvio on vanha jäänne. Nykyään ulkoaoppimisesta on siirrytty soveltamiseen. Luonnossaliikkumiseen voi kannustaa muutenkin kuin supertarkoilla ja lähes mahdottimilla kasvio-ohjeilla.
Mun mielestä ainut inhottavuus on se että pitää repiä kasveja turhaan maasta. Eikö riittäisi kuvaus tms..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitkä materiaalit? Kuivaamista varten voi ottaa ovesta pois sen "ei mainoksia"-lapun, mutta kyllä julkisia tiedotteitakin tulee tarpeeksi.
Koululta voi varmaan pyytää tarpelliset paperiarkit ja teipit, jos teidän taloutenne niihin kaatuu.
40 kasvia ei ole todellakaan paljon! Luettelen tässä malliksi sellaisia tavallisia, joita löytää mistä vaan.
1. tuomi 2. koivu 3. kuusi 4. mänty. 5 raita 6. kataja (ei ilman maanomistajan lupaa elävistä puista vaan lehtiä tai pieni oksa maasta)
7. voikukka 6. leinikki ( ei mitään ongelmaa, kun ei tarvitse määrittää tarkemmin lajia)
8. kevätpiippo 9. nuokkuhelmikkä (lat. Melica Nutans) 10. lampaanata ( heinistä helpoimpia)
Kukkivia kasveja löytyy pitkin kesää, kunhan katselee ympärilleen. Omat lapseni nappasivat viimeiset matkalla kouluun sinä päivänä, kun kasvio piti esittää.
Näitä esimerkiksi
11-15 piharatamo, pihasaunio, silmäruoho, kultapiisku, maitohorsma
16- 20 suopursu, suokukka, rahkasammal, karhunsammal, sulkasammal (sammalia riittää paljon, suon kukat kukkivat aikaisin)
21-25 Mustikka, puolukka, variksenmarja, sianpuolukka, hilla = lakka= suomuurain,
26-30 vadelma, herukka (eri lajeja) mesimarja, juolukka, metsämansikka
31 - 35 kultapiisku, pietaryrtti, leskenlehti, kissankello, kissankäpälä
36 -40 hevonhierakka, suo-orvokki, juolavehnä, pihatähtimö, pihlaja
Viimeksimainittuja piti vähän miettiä, mutta ikkunasta ulos katsoessa nekin oli helppo löytää. Maalla asuvana melkein kaikki nuo näkyisivät ikkunasta, kunhan olisi tarpeeksi tarkka kiikari.
Yhdellä ulkoilukerralla 10 kasvia, seuraavalla toiset 10 ... mikä siinä niin vaikeaa on? Ei niitä tarvitse noutaa yksi kerrallaan ja vielä helpommaksi tulee, jos ei ole tiettyä luetteloa.
Kannattaa aloittaa heti kun lumet ovat sulaneet, että saa kerätyksi aikaisin kukkivat. Kasvit ovat kauneimpia kukkivina ja kukkakasvit ovat helpoimpia tunnistettavia.
Mitkä tahansa ei kelpaa. Kuinka monta kertaa se pitää sanoa. Meidän lapsen listalla noista on koivu, kultapiisku, maitohorsma, suopursu, suokukka, rahkasammal, sulkasammal, mustikka, puolukka, hilla, variksenmarja ja pihlaja.
Listalla on esim. riidenlieko, tupasvilla ja taikinamarja. Ihan vieraita minulle.
Riidenlieko, tupasvilla ja taikinamarja on ihan peruskasveja Suomen luonnossa. Eli ihan hyvä, että lapsesi joutuu nuo etsimään, niin katkeaa tuo tietämättömyyden perinne teidän perheessä.
Etsimme tupasvillaa sadan kilsan säteellä. Ei löytynyt.
Suomessa ei 100km pääse, että ei tupasvillaa kasvaisi. Olette olleet liian myöhään kesällä liikkeellä. Eli mikä järki on antaa koko kesän kestävä tehtävä lapsille, joilla on loma, kaikkien vanhemmat eivät etsi kasveja koko kesää lapselle. Töissä jouduin itsekin kasvintunnistajaksi, kun erään lapsen isoäiti oli työmatkalla löytänyt ruiskaunokin, joka löytyi lapsenlapsen listalta, totesin, että ei ole ruiskaunokki ja opettaja elää 50-lukua. Ruiskaunokkeja ei löydy meiltä päin kuin kukkamaasta. Eli kyllä opettajakin voisi kulkea koulun lähiluonnossa tietäen millaisia kasveja sieltä löytyy. Ei kai oletus ole että koko suku valjastetaan ympäri Suomea etsimään kasveja.
Olimme juuri ihan oikeaan aikaan liikkeellä. Etelä-Suomessa tosin eli ehkä ne suot ei täällä ole enää entisellään. Jopa suopursua nimittäin oli vaikea löytää, vaikka lapsuudessani sitä oli tässä kotiovella.
Ja vaikea on 13-vuotiaan yksin Kuusamoon tai Ahvenanmaalle lähteä, koska siellä kasvoi osa kasveista. Vain siellä.
Mikä kasvi kasvaa vain Kuusamossa?
Vierailija kirjoitti:
Miten noissa kasvilistoissa voi olla sellaisia kasveja (sammaleet, jäkälät, varpukasvit), joita ei saa kerätä ilman maanomistajan lupaa? Eivätkö biologian opettajat tunne lainsäädäntöä?
Sammalta,jäkälää ja varpuja voi poimia sen verran mitä kasvioon tarvitaan. Puut on eri juttu, eli oksia ei voi taittaa vaan voi poimia maahan pudonneita lehtiä ja kukkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitkä materiaalit? Kuivaamista varten voi ottaa ovesta pois sen "ei mainoksia"-lapun, mutta kyllä julkisia tiedotteitakin tulee tarpeeksi.
Koululta voi varmaan pyytää tarpelliset paperiarkit ja teipit, jos teidän taloutenne niihin kaatuu.
40 kasvia ei ole todellakaan paljon! Luettelen tässä malliksi sellaisia tavallisia, joita löytää mistä vaan.
1. tuomi 2. koivu 3. kuusi 4. mänty. 5 raita 6. kataja (ei ilman maanomistajan lupaa elävistä puista vaan lehtiä tai pieni oksa maasta)
7. voikukka 6. leinikki ( ei mitään ongelmaa, kun ei tarvitse määrittää tarkemmin lajia)
8. kevätpiippo 9. nuokkuhelmikkä (lat. Melica Nutans) 10. lampaanata ( heinistä helpoimpia)
Kukkivia kasveja löytyy pitkin kesää, kunhan katselee ympärilleen. Omat lapseni nappasivat viimeiset matkalla kouluun sinä päivänä, kun kasvio piti esittää.
Näitä esimerkiksi
11-15 piharatamo, pihasaunio, silmäruoho, kultapiisku, maitohorsma
16- 20 suopursu, suokukka, rahkasammal, karhunsammal, sulkasammal (sammalia riittää paljon, suon kukat kukkivat aikaisin)
21-25 Mustikka, puolukka, variksenmarja, sianpuolukka, hilla = lakka= suomuurain,
26-30 vadelma, herukka (eri lajeja) mesimarja, juolukka, metsämansikka
31 - 35 kultapiisku, pietaryrtti, leskenlehti, kissankello, kissankäpälä
36 -40 hevonhierakka, suo-orvokki, juolavehnä, pihatähtimö, pihlaja
Viimeksimainittuja piti vähän miettiä, mutta ikkunasta ulos katsoessa nekin oli helppo löytää. Maalla asuvana melkein kaikki nuo näkyisivät ikkunasta, kunhan olisi tarpeeksi tarkka kiikari.
Yhdellä ulkoilukerralla 10 kasvia, seuraavalla toiset 10 ... mikä siinä niin vaikeaa on? Ei niitä tarvitse noutaa yksi kerrallaan ja vielä helpommaksi tulee, jos ei ole tiettyä luetteloa.
Kannattaa aloittaa heti kun lumet ovat sulaneet, että saa kerätyksi aikaisin kukkivat. Kasvit ovat kauneimpia kukkivina ja kukkakasvit ovat helpoimpia tunnistettavia.
Mitkä tahansa ei kelpaa. Kuinka monta kertaa se pitää sanoa. Meidän lapsen listalla noista on koivu, kultapiisku, maitohorsma, suopursu, suokukka, rahkasammal, sulkasammal, mustikka, puolukka, hilla, variksenmarja ja pihlaja.
Listalla on esim. riidenlieko, tupasvilla ja taikinamarja. Ihan vieraita minulle.
Riidenlieko, tupasvilla ja taikinamarja on ihan peruskasveja Suomen luonnossa. Eli ihan hyvä, että lapsesi joutuu nuo etsimään, niin katkeaa tuo tietämättömyyden perinne teidän perheessä.
Etsimme tupasvillaa sadan kilsan säteellä. Ei löytynyt.
Suomessa ei 100km pääse, että ei tupasvillaa kasvaisi. Olette olleet liian myöhään kesällä liikkeellä. Eli mikä järki on antaa koko kesän kestävä tehtävä lapsille, joilla on loma, kaikkien vanhemmat eivät etsi kasveja koko kesää lapselle. Töissä jouduin itsekin kasvintunnistajaksi, kun erään lapsen isoäiti oli työmatkalla löytänyt ruiskaunokin, joka löytyi lapsenlapsen listalta, totesin, että ei ole ruiskaunokki ja opettaja elää 50-lukua. Ruiskaunokkeja ei löydy meiltä päin kuin kukkamaasta. Eli kyllä opettajakin voisi kulkea koulun lähiluonnossa tietäen millaisia kasveja sieltä löytyy. Ei kai oletus ole että koko suku valjastetaan ympäri Suomea etsimään kasveja.
Olimme juuri ihan oikeaan aikaan liikkeellä. Etelä-Suomessa tosin eli ehkä ne suot ei täällä ole enää entisellään. Jopa suopursua nimittäin oli vaikea löytää, vaikka lapsuudessani sitä oli tässä kotiovella.
Ja vaikea on 13-vuotiaan yksin Kuusamoon tai Ahvenanmaalle lähteä, koska siellä kasvoi osa kasveista. Vain siellä.
Mikä kasvi kasvaa vain Kuusamossa?
En muistaa enää sen nimeä. Ihmeellinen täysin outo nimi ja kun tutkittiin, löytyy kuulemma vain Kuusamosta. Muutenkin opettajan antama lista oli outo. Sitä ei siis oltu lokalisoitu Helsinkiin ollenkaan.
Muutenkin yläkoulusta haluaisin antaa sen palautteen, että oppilaan kokonaisrasitus jää helposti sen jalkoihin, että joka opettaja teettää mitä teettää yhtään katsomatta, mitä muut opet teettää. Eli välillä ihan käsittämättömiä työsumia plus että käytännössä kaikille lomille tullut kotitehtäviä. Vaikka niiden pitäisi olla lomia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oonko ainut, joka ymmärtää ap:ta? Mua ärsyttäisi tollainen tehtävä tosi paljon ja kesälomanhan pitäisi olla LOMAA, eikä läksyjen suorittamista. Vanhan maailman kaikuja tuollainen kasvion kerääminen. Sitähän tehtiin joskus 50- ja 60-luvulla. Miksi on palattu tuohon, en ymmärrä.
.
50-luvulla tosiaan kerättiin oppikouluaikana 120 kasvia, ja piti opetella myös tieteelliset nimet. Mielestäni kasvien keräämisestä on kuitenkin ollut iloa koko elämän ajaksi, kun nyt vielä vanhanakin tunnistan luonnossa liikkuessani ison joukon kasveja toisin kuin 70-luvulla syntyneet tyttäreni, jotka opiskelivat kasveja vain kuvista (eivätkä tunnista juuri mitään luonnonkasveja).
Mitä hyötyä niiden kasvien tunnistamisesta sinulle on?
Eikö sinusta sitten ole hyötyä tunnistaa esim. nokkosta? Tai tietää, mitä marjoja voi syödä ja mitä ei?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitkä materiaalit? Kuivaamista varten voi ottaa ovesta pois sen "ei mainoksia"-lapun, mutta kyllä julkisia tiedotteitakin tulee tarpeeksi.
Koululta voi varmaan pyytää tarpelliset paperiarkit ja teipit, jos teidän taloutenne niihin kaatuu.
40 kasvia ei ole todellakaan paljon! Luettelen tässä malliksi sellaisia tavallisia, joita löytää mistä vaan.
1. tuomi 2. koivu 3. kuusi 4. mänty. 5 raita 6. kataja (ei ilman maanomistajan lupaa elävistä puista vaan lehtiä tai pieni oksa maasta)
7. voikukka 6. leinikki ( ei mitään ongelmaa, kun ei tarvitse määrittää tarkemmin lajia)
8. kevätpiippo 9. nuokkuhelmikkä (lat. Melica Nutans) 10. lampaanata ( heinistä helpoimpia)
Kukkivia kasveja löytyy pitkin kesää, kunhan katselee ympärilleen. Omat lapseni nappasivat viimeiset matkalla kouluun sinä päivänä, kun kasvio piti esittää.
Näitä esimerkiksi
11-15 piharatamo, pihasaunio, silmäruoho, kultapiisku, maitohorsma
16- 20 suopursu, suokukka, rahkasammal, karhunsammal, sulkasammal (sammalia riittää paljon, suon kukat kukkivat aikaisin)
21-25 Mustikka, puolukka, variksenmarja, sianpuolukka, hilla = lakka= suomuurain,
26-30 vadelma, herukka (eri lajeja) mesimarja, juolukka, metsämansikka
31 - 35 kultapiisku, pietaryrtti, leskenlehti, kissankello, kissankäpälä
36 -40 hevonhierakka, suo-orvokki, juolavehnä, pihatähtimö, pihlaja
Viimeksimainittuja piti vähän miettiä, mutta ikkunasta ulos katsoessa nekin oli helppo löytää. Maalla asuvana melkein kaikki nuo näkyisivät ikkunasta, kunhan olisi tarpeeksi tarkka kiikari.
Yhdellä ulkoilukerralla 10 kasvia, seuraavalla toiset 10 ... mikä siinä niin vaikeaa on? Ei niitä tarvitse noutaa yksi kerrallaan ja vielä helpommaksi tulee, jos ei ole tiettyä luetteloa.
Kannattaa aloittaa heti kun lumet ovat sulaneet, että saa kerätyksi aikaisin kukkivat. Kasvit ovat kauneimpia kukkivina ja kukkakasvit ovat helpoimpia tunnistettavia.
Mitkä tahansa ei kelpaa. Kuinka monta kertaa se pitää sanoa. Meidän lapsen listalla noista on koivu, kultapiisku, maitohorsma, suopursu, suokukka, rahkasammal, sulkasammal, mustikka, puolukka, hilla, variksenmarja ja pihlaja.
Listalla on esim. riidenlieko, tupasvilla ja taikinamarja. Ihan vieraita minulle.
Riidenlieko, tupasvilla ja taikinamarja on ihan peruskasveja Suomen luonnossa. Eli ihan hyvä, että lapsesi joutuu nuo etsimään, niin katkeaa tuo tietämättömyyden perinne teidän perheessä.
Etsimme tupasvillaa sadan kilsan säteellä. Ei löytynyt.
Suomessa ei 100km pääse, että ei tupasvillaa kasvaisi. Olette olleet liian myöhään kesällä liikkeellä. Eli mikä järki on antaa koko kesän kestävä tehtävä lapsille, joilla on loma, kaikkien vanhemmat eivät etsi kasveja koko kesää lapselle. Töissä jouduin itsekin kasvintunnistajaksi, kun erään lapsen isoäiti oli työmatkalla löytänyt ruiskaunokin, joka löytyi lapsenlapsen listalta, totesin, että ei ole ruiskaunokki ja opettaja elää 50-lukua. Ruiskaunokkeja ei löydy meiltä päin kuin kukkamaasta. Eli kyllä opettajakin voisi kulkea koulun lähiluonnossa tietäen millaisia kasveja sieltä löytyy. Ei kai oletus ole että koko suku valjastetaan ympäri Suomea etsimään kasveja.
Olimme juuri ihan oikeaan aikaan liikkeellä. Etelä-Suomessa tosin eli ehkä ne suot ei täällä ole enää entisellään. Jopa suopursua nimittäin oli vaikea löytää, vaikka lapsuudessani sitä oli tässä kotiovella.
Ja vaikea on 13-vuotiaan yksin Kuusamoon tai Ahvenanmaalle lähteä, koska siellä kasvoi osa kasveista. Vain siellä.
Mikä kasvi kasvaa vain Kuusamossa?
Onko luettelossa punakko, ruohokanukka, soikealehtinen kihokki, punainen konnanmarja, tikankontti, neidonkenkä? Noita tuskin löytyy koko Suomesta.
Suopursua, rahkasammalta, vaivaiskoivua ja muita suokasveja luulisi löytyvät etelästäkin, kunhan osaa etsiä oikeasta paikasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten noissa kasvilistoissa voi olla sellaisia kasveja (sammaleet, jäkälät, varpukasvit), joita ei saa kerätä ilman maanomistajan lupaa? Eivätkö biologian opettajat tunne lainsäädäntöä?
Sammalta,jäkälää ja varpuja voi poimia sen verran mitä kasvioon tarvitaan. Puut on eri juttu, eli oksia ei voi taittaa vaan voi poimia maahan pudonneita lehtiä ja kukkia.
Niin, ainoa vaan, että jäkälää, sammalta ja varpuja ei saa poimia ilman maanomistajan lupaa, kuten edellä jo toinen kirjoittaja sanoi. Ei ole olemassa mitään "sen verran mitä kasvioon tarvitaan on ok" -jokamiehenoikeutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitkä materiaalit? Kuivaamista varten voi ottaa ovesta pois sen "ei mainoksia"-lapun, mutta kyllä julkisia tiedotteitakin tulee tarpeeksi.
Koululta voi varmaan pyytää tarpelliset paperiarkit ja teipit, jos teidän taloutenne niihin kaatuu.
40 kasvia ei ole todellakaan paljon! Luettelen tässä malliksi sellaisia tavallisia, joita löytää mistä vaan.
1. tuomi 2. koivu 3. kuusi 4. mänty. 5 raita 6. kataja (ei ilman maanomistajan lupaa elävistä puista vaan lehtiä tai pieni oksa maasta)
7. voikukka 6. leinikki ( ei mitään ongelmaa, kun ei tarvitse määrittää tarkemmin lajia)
8. kevätpiippo 9. nuokkuhelmikkä (lat. Melica Nutans) 10. lampaanata ( heinistä helpoimpia)
Kukkivia kasveja löytyy pitkin kesää, kunhan katselee ympärilleen. Omat lapseni nappasivat viimeiset matkalla kouluun sinä päivänä, kun kasvio piti esittää.
Näitä esimerkiksi
11-15 piharatamo, pihasaunio, silmäruoho, kultapiisku, maitohorsma
16- 20 suopursu, suokukka, rahkasammal, karhunsammal, sulkasammal (sammalia riittää paljon, suon kukat kukkivat aikaisin)
21-25 Mustikka, puolukka, variksenmarja, sianpuolukka, hilla = lakka= suomuurain,
26-30 vadelma, herukka (eri lajeja) mesimarja, juolukka, metsämansikka
31 - 35 kultapiisku, pietaryrtti, leskenlehti, kissankello, kissankäpälä
36 -40 hevonhierakka, suo-orvokki, juolavehnä, pihatähtimö, pihlaja
Viimeksimainittuja piti vähän miettiä, mutta ikkunasta ulos katsoessa nekin oli helppo löytää. Maalla asuvana melkein kaikki nuo näkyisivät ikkunasta, kunhan olisi tarpeeksi tarkka kiikari.
Yhdellä ulkoilukerralla 10 kasvia, seuraavalla toiset 10 ... mikä siinä niin vaikeaa on? Ei niitä tarvitse noutaa yksi kerrallaan ja vielä helpommaksi tulee, jos ei ole tiettyä luetteloa.
Kannattaa aloittaa heti kun lumet ovat sulaneet, että saa kerätyksi aikaisin kukkivat. Kasvit ovat kauneimpia kukkivina ja kukkakasvit ovat helpoimpia tunnistettavia.
Mitkä tahansa ei kelpaa. Kuinka monta kertaa se pitää sanoa. Meidän lapsen listalla noista on koivu, kultapiisku, maitohorsma, suopursu, suokukka, rahkasammal, sulkasammal, mustikka, puolukka, hilla, variksenmarja ja pihlaja.
Listalla on esim. riidenlieko, tupasvilla ja taikinamarja. Ihan vieraita minulle.
Riidenlieko, tupasvilla ja taikinamarja on ihan peruskasveja Suomen luonnossa. Eli ihan hyvä, että lapsesi joutuu nuo etsimään, niin katkeaa tuo tietämättömyyden perinne teidän perheessä.
Etsimme tupasvillaa sadan kilsan säteellä. Ei löytynyt.
Suomessa ei 100km pääse, että ei tupasvillaa kasvaisi. Olette olleet liian myöhään kesällä liikkeellä. Eli mikä järki on antaa koko kesän kestävä tehtävä lapsille, joilla on loma, kaikkien vanhemmat eivät etsi kasveja koko kesää lapselle. Töissä jouduin itsekin kasvintunnistajaksi, kun erään lapsen isoäiti oli työmatkalla löytänyt ruiskaunokin, joka löytyi lapsenlapsen listalta, totesin, että ei ole ruiskaunokki ja opettaja elää 50-lukua. Ruiskaunokkeja ei löydy meiltä päin kuin kukkamaasta. Eli kyllä opettajakin voisi kulkea koulun lähiluonnossa tietäen millaisia kasveja sieltä löytyy. Ei kai oletus ole että koko suku valjastetaan ympäri Suomea etsimään kasveja.
Olimme juuri ihan oikeaan aikaan liikkeellä. Etelä-Suomessa tosin eli ehkä ne suot ei täällä ole enää entisellään. Jopa suopursua nimittäin oli vaikea löytää, vaikka lapsuudessani sitä oli tässä kotiovella.
Ja vaikea on 13-vuotiaan yksin Kuusamoon tai Ahvenanmaalle lähteä, koska siellä kasvoi osa kasveista. Vain siellä.
Mikä kasvi kasvaa vain Kuusamossa?
Onko luettelossa punakko, ruohokanukka, soikealehtinen kihokki, punainen konnanmarja, tikankontti, neidonkenkä? Noita tuskin löytyy koko Suomesta.
Suopursua, rahkasammalta, vaivaiskoivua ja muita suokasveja luulisi löytyvät etelästäkin, kunhan osaa etsiä oikeasta paikasta.
Kihokki ja konnanmarja oli. Muita en muista.
Harvassa koulussa kerätään enää kasveja repimällä niitä maasta ja prässäämällä. Tavallisempaa on laatia ns. digitaalinen kasvio eli oppilaat kuvaavat kasvit ja hakevat niihin tarvittavat tiedot ja tekevät kansion tietokoneelle tai muulle älylaitteelle. Olisit muuten voinut mainita, minkä ikäinen lapsukainen "pakotetaan" noin "raskaaseen" kesätyöhön. Kun kävin oppikoulua, niin ensimmäisen ja toisen luokan jälkeisenä kesänä kerättiin ja prässättiin 40 kasvia molempina kesinä. Olimme siis nykykoulua vastaavilla viidennellä ja kuudennella luokalla. Täkäläisessä peruskoulussakin on kerätty kasveja, mutta vasta yläkoulun puolella ja määrällisesti vähemmän. Tosin tiedän monen innokkaan keränneen huomattavasti suuremman määrän / kesä. Ja lopuksi vielä pieni muistutus: Läksyjen tekoa tai kasvien keruuta ei ole annettu mammojen tehtäväksi, vaan ne ovat koululaisen hommia, joista huolehtiminen kasvattaa vastuuntunnetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tylsä provo.
Ap:n kannattaa ihan oikeasti mennä sinne luonnon helmaan haukkaamaan happea, jos tuo on parasta mitä keksii:D
Kyllä minäkin ihmettelen APn itkemistä. 40 kasvia kerää vaikka ydinkeskustan alueella PÄIVÄSSÄ.
Ei ole temppu eikä mikään, mutta eihän nykyään sais mitään pyytää, ei mitään.
Hirvee ulina noilta tissiposkilta ja niiden vanhemmilta.
Syökää pullaa vaan lisää, kun on niin vaikeaa liikkua siellä ulkona ihan oikean asian kanssa.
Moni joutuu keräämään isomman kasvion kuin rupuset 40 kasvia.
Sanomalehtien väliin prässäytymään ja painoa päälle.
Jos olis puhelinluettelo niin sekin olisi hyvä tuohon prässäykseen.
Stömsö ohjelmassa oli prässiin ohje.
Sinne vaan kaivelemman.Kyllä vituttaa tuollaiset valittajat.
Minä ainakaan en halua kasvattaa lapsestani pelkkää sopeutujaa. Kasviot on kyllä tehty, mutta asiasta on myös valitettu. Lapsi on mm. tehnyt asiasta aloitteen koulussa.
Kasvio on vanha jäänne. Nykyään ulkoaoppimisesta on siirrytty soveltamiseen. Luonnossaliikkumiseen voi kannustaa muutenkin kuin supertarkoilla ja lähes mahdottimilla kasvio-ohjeilla.
Aina kun lukee iltapäivälehdistä jonkun uhriutumista, miettii millainen ihminen soittaa lehteen jostain ilmapallosta. Nyt selvisi sekin ja uusi sukupolvikin kasvatetaan samoilla opeilla.
Kasviothan nimenomaan ovat soveltavaa opetusta perinteisen kirjasta pänttäämisen sijaan. Ja nyt on niillä ujoilla ja hiljaisilla oppilaillakin mahdollisuus osoittaa perehtyneisyytensä. Liian tiukkoja ohjeita ei pidä tietenkään antaa, mutta toisaalta se ei ole suuri tragedia jos muutama määrätty kasvi puuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Harvassa koulussa kerätään enää kasveja repimällä niitä maasta ja prässäämällä. Tavallisempaa on laatia ns. digitaalinen kasvio eli oppilaat kuvaavat kasvit ja hakevat niihin tarvittavat tiedot ja tekevät kansion tietokoneelle tai muulle älylaitteelle. Olisit muuten voinut mainita, minkä ikäinen lapsukainen "pakotetaan" noin "raskaaseen" kesätyöhön. Kun kävin oppikoulua, niin ensimmäisen ja toisen luokan jälkeisenä kesänä kerättiin ja prässättiin 40 kasvia molempina kesinä. Olimme siis nykykoulua vastaavilla viidennellä ja kuudennella luokalla. Täkäläisessä peruskoulussakin on kerätty kasveja, mutta vasta yläkoulun puolella ja määrällisesti vähemmän. Tosin tiedän monen innokkaan keränneen huomattavasti suuremman määrän / kesä. Ja lopuksi vielä pieni muistutus: Läksyjen tekoa tai kasvien keruuta ei ole annettu mammojen tehtäväksi, vaan ne ovat koululaisen hommia, joista huolehtiminen kasvattaa vastuuntunnetta.
Ainoo vaan että pakko on lapsi kuskata sinne suolle tms
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitkä materiaalit? Kuivaamista varten voi ottaa ovesta pois sen "ei mainoksia"-lapun, mutta kyllä julkisia tiedotteitakin tulee tarpeeksi.
Koululta voi varmaan pyytää tarpelliset paperiarkit ja teipit, jos teidän taloutenne niihin kaatuu.
40 kasvia ei ole todellakaan paljon! Luettelen tässä malliksi sellaisia tavallisia, joita löytää mistä vaan.
1. tuomi 2. koivu 3. kuusi 4. mänty. 5 raita 6. kataja (ei ilman maanomistajan lupaa elävistä puista vaan lehtiä tai pieni oksa maasta)
7. voikukka 6. leinikki ( ei mitään ongelmaa, kun ei tarvitse määrittää tarkemmin lajia)
8. kevätpiippo 9. nuokkuhelmikkä (lat. Melica Nutans) 10. lampaanata ( heinistä helpoimpia)
Kukkivia kasveja löytyy pitkin kesää, kunhan katselee ympärilleen. Omat lapseni nappasivat viimeiset matkalla kouluun sinä päivänä, kun kasvio piti esittää.
Näitä esimerkiksi
11-15 piharatamo, pihasaunio, silmäruoho, kultapiisku, maitohorsma
16- 20 suopursu, suokukka, rahkasammal, karhunsammal, sulkasammal (sammalia riittää paljon, suon kukat kukkivat aikaisin)
21-25 Mustikka, puolukka, variksenmarja, sianpuolukka, hilla = lakka= suomuurain,
26-30 vadelma, herukka (eri lajeja) mesimarja, juolukka, metsämansikka
31 - 35 kultapiisku, pietaryrtti, leskenlehti, kissankello, kissankäpälä
36 -40 hevonhierakka, suo-orvokki, juolavehnä, pihatähtimö, pihlaja
Viimeksimainittuja piti vähän miettiä, mutta ikkunasta ulos katsoessa nekin oli helppo löytää. Maalla asuvana melkein kaikki nuo näkyisivät ikkunasta, kunhan olisi tarpeeksi tarkka kiikari.
Yhdellä ulkoilukerralla 10 kasvia, seuraavalla toiset 10 ... mikä siinä niin vaikeaa on? Ei niitä tarvitse noutaa yksi kerrallaan ja vielä helpommaksi tulee, jos ei ole tiettyä luetteloa.
Kannattaa aloittaa heti kun lumet ovat sulaneet, että saa kerätyksi aikaisin kukkivat. Kasvit ovat kauneimpia kukkivina ja kukkakasvit ovat helpoimpia tunnistettavia.
Mitkä tahansa ei kelpaa. Kuinka monta kertaa se pitää sanoa. Meidän lapsen listalla noista on koivu, kultapiisku, maitohorsma, suopursu, suokukka, rahkasammal, sulkasammal, mustikka, puolukka, hilla, variksenmarja ja pihlaja.
Listalla on esim. riidenlieko, tupasvilla ja taikinamarja. Ihan vieraita minulle.
Riidenlieko, tupasvilla ja taikinamarja on ihan peruskasveja Suomen luonnossa. Eli ihan hyvä, että lapsesi joutuu nuo etsimään, niin katkeaa tuo tietämättömyyden perinne teidän perheessä.
Etsimme tupasvillaa sadan kilsan säteellä. Ei löytynyt.
Suomessa ei 100km pääse, että ei tupasvillaa kasvaisi. Olette olleet liian myöhään kesällä liikkeellä. Eli mikä järki on antaa koko kesän kestävä tehtävä lapsille, joilla on loma, kaikkien vanhemmat eivät etsi kasveja koko kesää lapselle. Töissä jouduin itsekin kasvintunnistajaksi, kun erään lapsen isoäiti oli työmatkalla löytänyt ruiskaunokin, joka löytyi lapsenlapsen listalta, totesin, että ei ole ruiskaunokki ja opettaja elää 50-lukua. Ruiskaunokkeja ei löydy meiltä päin kuin kukkamaasta. Eli kyllä opettajakin voisi kulkea koulun lähiluonnossa tietäen millaisia kasveja sieltä löytyy. Ei kai oletus ole että koko suku valjastetaan ympäri Suomea etsimään kasveja.
Olimme juuri ihan oikeaan aikaan liikkeellä. Etelä-Suomessa tosin eli ehkä ne suot ei täällä ole enää entisellään. Jopa suopursua nimittäin oli vaikea löytää, vaikka lapsuudessani sitä oli tässä kotiovella.
Ja vaikea on 13-vuotiaan yksin Kuusamoon tai Ahvenanmaalle lähteä, koska siellä kasvoi osa kasveista. Vain siellä.
Mikä kasvi kasvaa vain Kuusamossa?
En muistaa enää sen nimeä. Ihmeellinen täysin outo nimi ja kun tutkittiin, löytyy kuulemma vain Kuusamosta. Muutenkin opettajan antama lista oli outo. Sitä ei siis oltu lokalisoitu Helsinkiin ollenkaan.
Kappas vaan! Et muista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitkä materiaalit? Kuivaamista varten voi ottaa ovesta pois sen "ei mainoksia"-lapun, mutta kyllä julkisia tiedotteitakin tulee tarpeeksi.
Koululta voi varmaan pyytää tarpelliset paperiarkit ja teipit, jos teidän taloutenne niihin kaatuu.
40 kasvia ei ole todellakaan paljon! Luettelen tässä malliksi sellaisia tavallisia, joita löytää mistä vaan.
1. tuomi 2. koivu 3. kuusi 4. mänty. 5 raita 6. kataja (ei ilman maanomistajan lupaa elävistä puista vaan lehtiä tai pieni oksa maasta)
7. voikukka 6. leinikki ( ei mitään ongelmaa, kun ei tarvitse määrittää tarkemmin lajia)
8. kevätpiippo 9. nuokkuhelmikkä (lat. Melica Nutans) 10. lampaanata ( heinistä helpoimpia)
Kukkivia kasveja löytyy pitkin kesää, kunhan katselee ympärilleen. Omat lapseni nappasivat viimeiset matkalla kouluun sinä päivänä, kun kasvio piti esittää.
Näitä esimerkiksi
11-15 piharatamo, pihasaunio, silmäruoho, kultapiisku, maitohorsma
16- 20 suopursu, suokukka, rahkasammal, karhunsammal, sulkasammal (sammalia riittää paljon, suon kukat kukkivat aikaisin)
21-25 Mustikka, puolukka, variksenmarja, sianpuolukka, hilla = lakka= suomuurain,
26-30 vadelma, herukka (eri lajeja) mesimarja, juolukka, metsämansikka
31 - 35 kultapiisku, pietaryrtti, leskenlehti, kissankello, kissankäpälä
36 -40 hevonhierakka, suo-orvokki, juolavehnä, pihatähtimö, pihlaja
Viimeksimainittuja piti vähän miettiä, mutta ikkunasta ulos katsoessa nekin oli helppo löytää. Maalla asuvana melkein kaikki nuo näkyisivät ikkunasta, kunhan olisi tarpeeksi tarkka kiikari.
Yhdellä ulkoilukerralla 10 kasvia, seuraavalla toiset 10 ... mikä siinä niin vaikeaa on? Ei niitä tarvitse noutaa yksi kerrallaan ja vielä helpommaksi tulee, jos ei ole tiettyä luetteloa.
Kannattaa aloittaa heti kun lumet ovat sulaneet, että saa kerätyksi aikaisin kukkivat. Kasvit ovat kauneimpia kukkivina ja kukkakasvit ovat helpoimpia tunnistettavia.
Mitkä tahansa ei kelpaa. Kuinka monta kertaa se pitää sanoa. Meidän lapsen listalla noista on koivu, kultapiisku, maitohorsma, suopursu, suokukka, rahkasammal, sulkasammal, mustikka, puolukka, hilla, variksenmarja ja pihlaja.
Listalla on esim. riidenlieko, tupasvilla ja taikinamarja. Ihan vieraita minulle.
Riidenlieko, tupasvilla ja taikinamarja on ihan peruskasveja Suomen luonnossa. Eli ihan hyvä, että lapsesi joutuu nuo etsimään, niin katkeaa tuo tietämättömyyden perinne teidän perheessä.
Etsimme tupasvillaa sadan kilsan säteellä. Ei löytynyt.
Suomessa ei 100km pääse, että ei tupasvillaa kasvaisi. Olette olleet liian myöhään kesällä liikkeellä. Eli mikä järki on antaa koko kesän kestävä tehtävä lapsille, joilla on loma, kaikkien vanhemmat eivät etsi kasveja koko kesää lapselle. Töissä jouduin itsekin kasvintunnistajaksi, kun erään lapsen isoäiti oli työmatkalla löytänyt ruiskaunokin, joka löytyi lapsenlapsen listalta, totesin, että ei ole ruiskaunokki ja opettaja elää 50-lukua. Ruiskaunokkeja ei löydy meiltä päin kuin kukkamaasta. Eli kyllä opettajakin voisi kulkea koulun lähiluonnossa tietäen millaisia kasveja sieltä löytyy. Ei kai oletus ole että koko suku valjastetaan ympäri Suomea etsimään kasveja.
Olimme juuri ihan oikeaan aikaan liikkeellä. Etelä-Suomessa tosin eli ehkä ne suot ei täällä ole enää entisellään. Jopa suopursua nimittäin oli vaikea löytää, vaikka lapsuudessani sitä oli tässä kotiovella.
Ja vaikea on 13-vuotiaan yksin Kuusamoon tai Ahvenanmaalle lähteä, koska siellä kasvoi osa kasveista. Vain siellä.
Mikä kasvi kasvaa vain Kuusamossa?
Onko luettelossa punakko, ruohokanukka, soikealehtinen kihokki, punainen konnanmarja, tikankontti, neidonkenkä? Noita tuskin löytyy koko Suomesta.
Suopursua, rahkasammalta, vaivaiskoivua ja muita suokasveja luulisi löytyvät etelästäkin, kunhan osaa etsiä oikeasta paikasta.
Kihokki ja konnanmarja oli. Muita en muista.
Höpö höpö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitatte, tai siis koululainen aloittaa, keräämään niitä kasveja. Samalla laitatte rahaa syrjään kasvion materiaaleja varten, jos ei heti ole laittaa rahaa tarvikkeisiin. Nyt keväällä on jo jotain kasveja, mitä kerätään nyt eikä vasta elokuussa, koska ne kukkivat nyt tai hetikohta. Kasveja kerätään pitkin kesää sitä mukaa kun kukinta etenee, osa kasveista kukkii keväällä, osa kesällä ja osa sitten loppukesälläkin vielä. Kasvit laitetaan prässiin ja ne voi sitten laittaa siihen kasvioon sitten kun olette saaneet rahat kerättyä ja materiaalit hankittua parhaaksi katsomallanne tavalla. Luulis, että koulujen alkuun mennessä olisitte sen verran rahaa jostain repineet. Jätät vaikka viinat ja tupakat, karkit ja muut mässyt vähäksi aikaa ostamatta ja panostat lapsesi koulutukseen. Metsässä liikkuminen piristää, kunto kohoaa ja raitis ilma tekee hyvää keuhkoille ja hermoille. Kyllä se siitä.
En käytä alkoholia enkä tupakoi, mässyihin ei ole ollut varaa aikoihin. Kasviossa on kasveja joita on kerättävä NYT. Nyt ei ole rahaa ostella kartonkeja, muoveja yms. Metsässä ja luonnossa liikutaan mutta esim. näsiää emme ole törmänneet. Onko sitä edes lupa ottaa kuivattavaksi?
ap
voi pyhä yksinkertaisuus! NIin, niitä kasveja kerätään nyt, mutta niitä ei tarvitse tai voikaan laittaa siihen kasvioon NYT. Koska niiden pitää prässääntyä ensin. Voitte hyvin venyttää kasvion kokoonpanoa sinne lähemmäs koulun alkua, koska ne prässätyt kasvit kestää varsin hyvin siellä prässissä vaikka kesän yli. Ette tässä vaiheessa tarvitse muuta kuin kasveja ja paikan missä prässätä. Ymmärrätkö nyt vai haenko lisää rautalankaa.
Ei tarvita rautalankaa. Ei ole elokuussa yhtään enempää rahaa ostaa kontaktimuovia ja tietyn laista kartonkia. Ketuttaa koko homma koska tiedän että lapsi tulee tarvitsemaan apuani, elämä on muutenkin kuormittavaa nuorimman lapsen sairastelun takia.
ap
Koulun vanhempainneuvosto maksaa sulle kartongit tai koulun stipendirahastosta voit saada avustusta kartonkeihin ja muoviin. Kerro avoimesti koululle rahaongelmasi, niin se ratkeaa kyllä. Minusta kyllä tuntuu, että tässä on enemmän asenneongelmaa kuin rahaongelmaa. Tv Ope
Älä höpötä vanhempainneuvostosta, sillä KOULU NE KUSTANTAA KUN VAAN PYYTÄÄ.
Jos sinulla olisi koulutus ja kelpoisuus opettajaksi, sinä tietäisit sen.
Ettekö te lue aiempia viestejä, joissa on mainittu se laki, jonka mukaan peruskoulu on ilmainen? Se tarkoittaa sitä, että koulu hankkii oppilaille kartongit ja muovit, jos sellaisia vaaditaan, kuten hankkii myös sukset, luistimet ym.Tosin vain lainattavia, mutta ei niitä tarvitse ostaa jos ei taho.Tätä on vängätty jo 20 sivua ja 275 viestiä, mutta silti eräät inttävät tarvikkeitten hankkimisesta. Eikö vähemmällä tule selväksi, että ne saa koululta - mutta toisinaan niitä on vaadittava. Kunnat kun säästävät kaikessa mahdollisessa.
Jos kasvit ovat todella niin mahdottomia, että helsinkiläislapsi ei löydä suopursua eikä lappilaislapsi jalavaa, niin sitten on syytä keskustella luokanopettajan luonnontuntemuksesta ja pyytää paikallisiin olosuhteisiin sopivaa listaa.
Se on kuule kesä ohi, jos sille linjalle lähtee, että tekee kantelun puuttuvista oppimateriaaleista.
Ei se ole kantelu vaan pyyntö, kun opettajalta pyytää tarpeelliset materiaalit. Kantelu siitä tulee vasta sitten, jos opettaja kieltäytyy antamasta niitä ja sitten jatketaan eteenpäin.
Toiseksi opettajalta voi pyytää listan paikallisista kasveista, jos siinä on laajempaa kotimaan matkailua vaativia lajeja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitkä materiaalit? Kuivaamista varten voi ottaa ovesta pois sen "ei mainoksia"-lapun, mutta kyllä julkisia tiedotteitakin tulee tarpeeksi.
Koululta voi varmaan pyytää tarpelliset paperiarkit ja teipit, jos teidän taloutenne niihin kaatuu.
40 kasvia ei ole todellakaan paljon! Luettelen tässä malliksi sellaisia tavallisia, joita löytää mistä vaan.
1. tuomi 2. koivu 3. kuusi 4. mänty. 5 raita 6. kataja (ei ilman maanomistajan lupaa elävistä puista vaan lehtiä tai pieni oksa maasta)
7. voikukka 6. leinikki ( ei mitään ongelmaa, kun ei tarvitse määrittää tarkemmin lajia)
8. kevätpiippo 9. nuokkuhelmikkä (lat. Melica Nutans) 10. lampaanata ( heinistä helpoimpia)
Kukkivia kasveja löytyy pitkin kesää, kunhan katselee ympärilleen. Omat lapseni nappasivat viimeiset matkalla kouluun sinä päivänä, kun kasvio piti esittää.
Näitä esimerkiksi
11-15 piharatamo, pihasaunio, silmäruoho, kultapiisku, maitohorsma
16- 20 suopursu, suokukka, rahkasammal, karhunsammal, sulkasammal (sammalia riittää paljon, suon kukat kukkivat aikaisin)
21-25 Mustikka, puolukka, variksenmarja, sianpuolukka, hilla = lakka= suomuurain,
26-30 vadelma, herukka (eri lajeja) mesimarja, juolukka, metsämansikka
31 - 35 kultapiisku, pietaryrtti, leskenlehti, kissankello, kissankäpälä
36 -40 hevonhierakka, suo-orvokki, juolavehnä, pihatähtimö, pihlaja
Viimeksimainittuja piti vähän miettiä, mutta ikkunasta ulos katsoessa nekin oli helppo löytää. Maalla asuvana melkein kaikki nuo näkyisivät ikkunasta, kunhan olisi tarpeeksi tarkka kiikari.
Yhdellä ulkoilukerralla 10 kasvia, seuraavalla toiset 10 ... mikä siinä niin vaikeaa on? Ei niitä tarvitse noutaa yksi kerrallaan ja vielä helpommaksi tulee, jos ei ole tiettyä luetteloa.
Kannattaa aloittaa heti kun lumet ovat sulaneet, että saa kerätyksi aikaisin kukkivat. Kasvit ovat kauneimpia kukkivina ja kukkakasvit ovat helpoimpia tunnistettavia.
Mitkä tahansa ei kelpaa. Kuinka monta kertaa se pitää sanoa. Meidän lapsen listalla noista on koivu, kultapiisku, maitohorsma, suopursu, suokukka, rahkasammal, sulkasammal, mustikka, puolukka, hilla, variksenmarja ja pihlaja.
Listalla on esim. riidenlieko, tupasvilla ja taikinamarja. Ihan vieraita minulle.
Riidenlieko, tupasvilla ja taikinamarja on ihan peruskasveja Suomen luonnossa. Eli ihan hyvä, että lapsesi joutuu nuo etsimään, niin katkeaa tuo tietämättömyyden perinne teidän perheessä.
Etsimme tupasvillaa sadan kilsan säteellä. Ei löytynyt.
Suomessa ei 100km pääse, että ei tupasvillaa kasvaisi. Olette olleet liian myöhään kesällä liikkeellä. Eli mikä järki on antaa koko kesän kestävä tehtävä lapsille, joilla on loma, kaikkien vanhemmat eivät etsi kasveja koko kesää lapselle. Töissä jouduin itsekin kasvintunnistajaksi, kun erään lapsen isoäiti oli työmatkalla löytänyt ruiskaunokin, joka löytyi lapsenlapsen listalta, totesin, että ei ole ruiskaunokki ja opettaja elää 50-lukua. Ruiskaunokkeja ei löydy meiltä päin kuin kukkamaasta. Eli kyllä opettajakin voisi kulkea koulun lähiluonnossa tietäen millaisia kasveja sieltä löytyy. Ei kai oletus ole että koko suku valjastetaan ympäri Suomea etsimään kasveja.
Olimme juuri ihan oikeaan aikaan liikkeellä. Etelä-Suomessa tosin eli ehkä ne suot ei täällä ole enää entisellään. Jopa suopursua nimittäin oli vaikea löytää, vaikka lapsuudessani sitä oli tässä kotiovella.
Ja vaikea on 13-vuotiaan yksin Kuusamoon tai Ahvenanmaalle lähteä, koska siellä kasvoi osa kasveista. Vain siellä.
Mikä kasvi kasvaa vain Kuusamossa?
Onko luettelossa punakko, ruohokanukka, soikealehtinen kihokki, punainen konnanmarja, tikankontti, neidonkenkä? Noita tuskin löytyy koko Suomesta.
Suopursua, rahkasammalta, vaivaiskoivua ja muita suokasveja luulisi löytyvät etelästäkin, kunhan osaa etsiä oikeasta paikasta.
Kihokki ja konnanmarja oli. Muita en muista.
Nyt voidaan varmuudella sanoa, että ap satuilee. Pakko tästä on silti hyvä arvosana antaa, kouluarvosanoilla 9. Aihe ei ollut kovin omaperäinen, mutta 20+ sivua kompensoi sitä. Todistus käteen ja kesälomalle!
Mitä hyötyä niiden kasvien tunnistamisesta sinulle on?