Pystyisikö elämästäsi tekemään elokuvan vai olisitko sivuhahmo?

Elämästäni voisi tehdä elokuvan mutta katsojat eivät pitäisi sitä uskottavana. En ole elokuvissa nähnyt mitään niin uskomatonta.

Pystyisi kyllä ja siitä ei dramatiikkaa puuttuisi.

Voisi, olisi tälläinen perus kasvu- ja "vaikeuksien kautta voittoon"-tarina romanttisella twistillä :D

Tragikomedian, en tiedä pitäisikö elämälleni itkea vai nauraa.

Olisin sivuhahmon sivuhahmo.

Vierailija kirjoitti:

Voisi, olisi tälläinen perus kasvu- ja "vaikeuksien kautta voittoon"-tarina romanttisella twistillä :D

Jonkin samankaltaisen minunkin elämästäni saisi.

Kaikilla on käsikirjoitus työn alla kun ei saa vinkkejä mitä leffoissanne tapahtuu?  :D

ap

Kyllä siitä saisi jonkun komediasarjan tehtyä tai uuden kauden Kumman Kaahan. Tietty olisin itse pääosassa mokailemassa.

Pystyisi - samoin kaverini, mutta totesimme, että elokuva ei tulisi menestymään, koska juonta pidettäisiin epäuskottavana ja liian hurjana. Pelkästään työpaikastamme tehty elokuva tuomittaisiin yliampuvana tragikomediana, vaikka kuinka dokumenttia tarjoaisimme. 

Kyllähän jokaisen elämästä saisi leffan, jos käsikirjoittaja osaa esittää asiat mielenkiintosella tavalla. Kuitenkin luulisin, että mielenkiintosempi leffa tulis vaikka siskoni tai veljeni elämästä. Siskoni muuttui teininä yhtäkkiä "elämästä nauttivaksi", veljellä ollut psykoosia ja itsariyritystä. Mä oon ollu sama tylsimys aina. Ehkä mun leffa kertois keskivertoa pahemmasta ulkonäköpaineista johtuvasta syrjäytymisestä. Vähän pitäs vaan vääristellä asioita, jotta leffa ois yhtään kiinnostava.

Mun elämästä on jo tehty elokuva: Äiti yö.

Jos tarvitsette dramaturgia, niin kannattaa kysyä mun työkavereitani. He osaavat kehittää aivan tyhjästä elämää ja kuolemaa suuremman draaman useita kertoja päivässä.

Joo, en nyt tiiä oisinko pääosassa vai sivuosassa, kun ollut ihan Salatut elämät -touhuu.. Ois varmaan tragikomedia.

Pystyisi. Todenperäisyyttä tultaisiin epäilemään, koska saataisiin tehtyä hyvin vauhdikas leffa.. Olen ollut monessa mukana, keskellä. Saataisiin ajankuva. Elokuvan tapahtumien rikkaudesta, muutoksen vauhdista ja sen myöntämisestä, että mitä on tapahtunut yhteiskunnassakin tuona aikana, keskusteltaisiin.

Kyllä,elämästäni saisi sellaisen vanhanaikaisen Suomi-filmin, jossa sankaritar löytää kartanonherran monen kommelluksen kautta.

Kyllä voisi. Mutta en itse haluaisi katsoa sellaista elokuvaa.

Jep.

Vierailija kirjoitti:

Jos tarvitsette dramaturgia, niin kannattaa kysyä mun työkavereitani. He osaavat kehittää aivan tyhjästä elämää ja kuolemaa suuremman draaman useita kertoja päivässä.

:DD

Itsekin joskus törmännyt tähän ihmistyyppiin.

Musta sais sellaisen "21 tapaa pilata liitto ennen avioliittoa" -elokuvan.