Onko ok että lapsen kaveri herättelee nukkuvaa koiranpentua?

Vierailija kirjoitti:

Erityisen kummallista minusta on se, että kylään tule pikkulapsiperhe, ja vaikka heille ilmoitan ihan selväsanaisesti, että koiranpentua ei saa herättää uniltaan, eikä noin yleensäkään sitä tuuppia eikä riepotella, niin kun tätä kuitenkin tapahtuu, niin lapsen vanhemmat ei puutu asiaan mitenkään.  Katsovat vain minua sen näköisenä, että uskallappas minun lapselleni mitään sanoa.  Olen sitten vienyt pennun kokonaan toiseen huoneeseen ja oven kiinni, niin sitten tämä muksu istuu oven takana ja koputtelee ja potkuttelee ovea koko ajan ja kyselee minulta, milloin se koira tulee tänne takaisin.  Ja vanhemmat ei mitään sano.  Eli heidän mielestään minun koiranpennullani ei ole mitään arvoa eikä väliä, vain heidän lapsensa on kaiken määräävä ja keskipiste.  Lapsen käyttäytymisen ymmärrän, mutta en vanhempien.

Sinun käyttäytymistä minä en ymmärrä. Miksi ihmeessä sinä päästät sisään sellaisia ihmisiä?

Jos he ovat sinun ainoat ystäväsi etkä millään voi loukata heitä, muista että koira  on sentään ihmisen paras ystävä.

Ehkä ap:n oma lapsi kutsuu kavereita kylään sillä verukkeella, että mennään leikkimään uuden koiranpennun kanssa.

Pennun on saatava nukkua. Jos ap:n täytyy kyseenalaistaa tuollainen asia, ehkä ei olisi pitänyt ottaa koiraa ollenkaan. Huonosti käyttäytyvät lapset pihalle.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on tosi tarina. Perheen omat lapset eivät antaneet koiranpennun nukkua. Koirasta tuli kaheli, se puri jokaikistä ihmistä, joka sitä yritti lähestyä. Ja eikun piikille.

Eli koiranpennun on saatava nukkua!

Niinhän siinä käy. Minäkin tunsin aikoinaan koiran, joka oli ollut mt-ongelmaisella naisella joka ei ollut antanut pennun nukkua ja muutenkin kohteli sitä kaltoin. Mutta tuo pennun rauhaan jättäminen nukkuessa oli ollut se suurin ongelma. Pentu pelastettiin naiselta pois (vasta) vajaa puolivuotiaana, ja elämä tuon mt-tapauksen kynsissä jätti jälkensä koiraan koko sen loppuiäksi. Aggre ja arvaamaton koira, joka kuitenkin oman perheen kanssa oppi sitten elämään normaalisti. Mutta ulkopuolisia kohtaan ei mikään kiva koira.

Vierailija kirjoitti:

Asia on harvinaisen selvä. Koiranpennun on SAATAVA nukkua silloin kun sitä nukuttaa, aivan kuin ihmispentujenkin.  Sinun pitää olla jämäkkä ja selittää lapsille miksi koiraa ei saa herättää ja miksi uni on sille tärkeää. Jos vahdit vieressä, en usko että penskat hipailevat koiraasi ihan väkisin. 

  Penskojen ulos nakkaaminen on tietysti keino, mutta he eivät opi varsinaista asiaa.

  Tarkoitan tietysti niitä IHMIS-penskoja...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todellakin kiellät koiranpennun herättämisen. Pentu tarvitsee unta kasvaakseen tasapainoikseksi koiraksi.

Jos olet noin avuton niiden ihmispentujen kanssa, kiellä teillä kyläily kokonaan. Asia harvinaisen selvä.

Kun joku ihmispentu koiran herättä tai muuten häiritsee, nosta se ihmispentu niskaperse otteella ulos.

Mulla on vauva, ja aika monta kertaa se on herännyt, kun sisarukset tai pihan lapset ovat mölynneet. Se on ollut vain elämää, eikä niska-perseotteisiin ole ollut tarvetta.

Mutta tällä palstallahan vauvat ovat aina koiria alempaa kastia. Koirat pelastetaan tulipaloista ja niin edelleen.

Eri asia, jos varta vasten mennään herättämään kuin se, että herää mölyämiseen. Meidän vauvat ovat tottuneet meteliin eivätkä ole heränneet.

Kyllä mun vauvani heräilee päiväuniltaan useinkin, kun haen isomman lapsen eskarin pihalta, ja eskarikaverit tulevat äänekkäästi kuikkimaan ja ihastelemaan vauvaa.

En kuitenkaan ole harkinnut tässä ketjussa esitettyä niska-perseotetta, ja pointtini olikin, että eläinten ystävät tuntuvat olevan aggressiivista porukkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erityisen kummallista minusta on se, että kylään tule pikkulapsiperhe, ja vaikka heille ilmoitan ihan selväsanaisesti, että koiranpentua ei saa herättää uniltaan, eikä noin yleensäkään sitä tuuppia eikä riepotella, niin kun tätä kuitenkin tapahtuu, niin lapsen vanhemmat ei puutu asiaan mitenkään.  Katsovat vain minua sen näköisenä, että uskallappas minun lapselleni mitään sanoa.  Olen sitten vienyt pennun kokonaan toiseen huoneeseen ja oven kiinni, niin sitten tämä muksu istuu oven takana ja koputtelee ja potkuttelee ovea koko ajan ja kyselee minulta, milloin se koira tulee tänne takaisin.  Ja vanhemmat ei mitään sano.  Eli heidän mielestään minun koiranpennullani ei ole mitään arvoa eikä väliä, vain heidän lapsensa on kaiken määräävä ja keskipiste.  Lapsen käyttäytymisen ymmärrän, mutta en vanhempien.

Sinun käyttäytymistä minä en ymmärrä. Miksi ihmeessä sinä päästät sisään sellaisia ihmisiä?

Myös se ihmetyttää, ettei suuta saa auki ja tee lapselle napakasti selväksi, että: 1) ovea ei potkita eikä hakata, vaan sen luota poistutaan vähintään 5 metrin päähän, 2) koira ei tule takaisin niin kauan kuin kersa on talossa. + 3) sano vanhemmille, että jos pennun kiusaamatta oleminen on noin ylivoimaisen vaikeaa, ovi on tuossa josta voi lähteä ulos. Jos ystävyys (vai "ystävyys") tuollaiseen kaatuu, niin se on voi voi. Pennun omistaja on vastuussa pennusta aivan kuin mistä tahansa muusta avuttomasta olennosta, ja tehtävä on silloin puolustaa ja suojata pentua kaiken maailman vatipäiltä ja kaltoinkohtelulta. Pentu ei ole valinnut teitä ja teidän kotianne, se on lykätty sinne. Silloin sen eteen tehdään aina ja joka tilanteessa mitä voidaan. 

Meinasin myös tulla tähän sanomaan, että,tuollainen on nopein tapa opettaa koira puremaan lapsia. Joskus lapsiperheessä on ihan hyvä tapa opettaa pentu nukkumaan koirportin takana tai häkissä, juurikin koiran omaksi parhaaksi. Ainakin siis silloin kun on lapsia kylässä. Aina sieltä löytyy se yksi, joka ei puhetta usko.

Vierailija kirjoitti:

Erityisen kummallista minusta on se, että kylään tule pikkulapsiperhe, ja vaikka heille ilmoitan ihan selväsanaisesti, että koiranpentua ei saa herättää uniltaan, eikä noin yleensäkään sitä tuuppia eikä riepotella, niin kun tätä kuitenkin tapahtuu, niin lapsen vanhemmat ei puutu asiaan mitenkään.  Katsovat vain minua sen näköisenä, että uskallappas minun lapselleni mitään sanoa.  Olen sitten vienyt pennun kokonaan toiseen huoneeseen ja oven kiinni, niin sitten tämä muksu istuu oven takana ja koputtelee ja potkuttelee ovea koko ajan ja kyselee minulta, milloin se koira tulee tänne takaisin.  Ja vanhemmat ei mitään sano.  Eli heidän mielestään minun koiranpennullani ei ole mitään arvoa eikä väliä, vain heidän lapsensa on kaiken määräävä ja keskipiste.  Lapsen käyttäytymisen ymmärrän, mutta en vanhempien.

Heitä ne tyhmät vanhemmat kakaransa kanssa ulos!

Vierailija kirjoitti:

Koiranpentu tarvitsee unta ja on sanottu et pentua ei silloin herätetä. Lapsen kaverit kuitenkin tekevät tätä. Onko ainoa keino kieltää kyläily meillä kun koira nukkuu?

Kuinka TYHMÄ on ap jolla ei ole sen vertaa arkijärkeä päässä että tämän osaisi ratkaista ihan omin voimin kysymättä netistä?

Minä oisin laittanut sen naapurin kakaran ulos ovesta ekan kerran jälkeen. Mutta sinä kysyt täällä että mitä tekisin?*myötähäpeäx10000000*

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todellakin kiellät koiranpennun herättämisen. Pentu tarvitsee unta kasvaakseen tasapainoikseksi koiraksi.

Jos olet noin avuton niiden ihmispentujen kanssa, kiellä teillä kyläily kokonaan. Asia harvinaisen selvä.

Kun joku ihmispentu koiran herättä tai muuten häiritsee, nosta se ihmispentu niskaperse otteella ulos.

Mulla on vauva, ja aika monta kertaa se on herännyt, kun sisarukset tai pihan lapset ovat mölynneet. Se on ollut vain elämää, eikä niska-perseotteisiin ole ollut tarvetta.

Mutta tällä palstallahan vauvat ovat aina koiria alempaa kastia. Koirat pelastetaan tulipaloista ja niin edelleen.

Pian on hermoheikko vauva ja lapsi sinulla. Pitäisi saada nukkua. Koeta huolehtia siitä ...ehkä vähän paremmin.

Tuo aapee kirjoittaa, että herättelevät. Tahallaan. Usein ...käsitän. Ei ole hyvä.

Meillä sanottiin tuttavan lapselle ( jo 9v.) että tallon sinun päällä jos ei lopu tuo koiran härnääminen.

Lapsi lähti.

Vierailija kirjoitti:

Koiranpentu tarvitsee unta ja on sanottu et pentua ei silloin herätetä. Lapsen kaverit kuitenkin tekevät tätä. Onko ainoa keino kieltää kyläily meillä kun koira nukkuu?

Ei todellakaan ole ok! Nukkuvaa pentukoiraa EI SAA HERÄTTÄÄ! Jos eivät ystäväsi ja heidän kersansa puhetta usko, heitä vieraasi pihalle ja sano että uudestaan voi tulla vasta kun ovat tämän sisäistäneet.

Vanha sanonta että koirista kasvaa vihainen, jos sitä pentuna herätellään kesken unien.

Meillä oli muutamat pentueet, kun olin lapsi. Oli pari sääntöä, joita piti noudattaa. Pentuja ei saanut nostella. Ne sai tulla syliin, mutta niitä ei kannnettu tms. Niiden kanssa leikittii lattialla. Koirat pääosin inhoavat sylissä pitoa. Ainakin siihen aikaan. Toinen oli ettei nukkuvaa pentua saanut häiritä.