80-luvulla oli asiat paremmin. Silloin ihmiset eivät loukkaantuneet kaikesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää nykyaikana tää jatkuvasti puolesta loukkaantuminen :D valkoiset suomalaiset loukkaantuu jostain intiaanipäähineestä lastenohjelmassa, kuinkakohan moni intiaani siitä oikeasti itse loukkaantuisi? Tai sanotaan että valkoihoinen ei saa laittaa rastoja koska se on kulttuurin omimista. Joku loukkaantuu Hulluista päivistä ja vaatii niiden nimen muuttamista :D en ole kuullut yhdenkään mielenterveysongelmaisen niistäkään loukkaantuneen. Ihme ettei Tuulen viemäätä ole vielä kielletty, siinähän puhutaan neekereistä, pidetään niitä tyhmempinä ja kannatetaan niiden orjuutta. Kyllä pitäisi kieltää elokuvan esittäminen telkkarissa ja polttaa kirjat tai vähintään kirjoittaa ne uudestaan nykyaikaistettuna ja tasa-arvoistettuna. Itse asiassa pitäisi vaan kirjoittaa uudestaan koko historia ja poistaa kaikki asiat mitkä ei sovi nykyaikaan.

Joku arvostelee somessa kuinka alkuperäiskansoja kuvataan, sitten jokin lehti tekee asiasta provosoivan jutun ja sen seurauksena kaikki persuhenkiset loukkaantuvat asiasta.

Persuhenkiset.. :D Kyllä ne ovat punavihreät feministit jotka kaikesta löytää epäkohtia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En näe mitää hyvää tulevaisuudessa, maailmansota odottaa meitä. Vielä 2000-luvun taitteessa olin optimistinen.

Maailman poksahtaminen ihana asia.

Ei ole ja siksi sitä pitäisi koittaa välttää. Harmi vaan että nämä viherkommarit koittaa tehdä kaikensa jotta tänne saadaan sota.

Ai että viherkommarit yrittää saada sotaa aikaan? No sehän käy hyvin yksiin luonnonsuojelun kanssa... Voi hyvänen aika tuota logiikkaa.

Mutta on varmasti helppoa elää mustavalkoiset lasit päässä.

Luontoa he eivät ole suojelleet enää pitkiin aikoihin. Sen sijaan he raahaavat tänne sotivia alkuasukkaita jotka tuhoavat yhteiskuntamme. Euroopassa puhkeaa uusi sota heidän ja eurooppalaisten välille. Se on varmaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nostalgia vääristää. 30 vuoden kuluttua keskusteluissa surraan, kun ei ole enää mahtava 2010-luku...

Kukaan ei sure tätä aikaa. Jopa 2000-2010 oli ihan ok aikaa. Tämä vuosikymmen on ollut vain alamäkeä ja tuskaa.

Jollekin nämä vuodet näyttäytyy myöhemmin ihanina teinivuosina tms.

"Tää maa on kusessa kun meidän sukupolvi tulee keski-ikään. Jos lapsuuden jännittävin kokemus on ollut kaakaomukin kaatuminen keittiön pöydälle, niin vähänkin isompi vastoinkäyminen tai väärä mielipide aiheuttaa itkupotkuraivarit".

Näin sanoi kaverini ysärin alussa. Palomestarina kohtaa "vähän" isompia vastoinkäymisiä työkseen, joten nykyää löytyy vieläkin vähemmän ymmärrystä turhista valittajille. Sanoi että tekisi mieli viedä tuollainen turhanulvoja paikalle katsomaan kun talo palaa ja pelastuneet asukit on ihan mielipuolena elämän mennessä liekkeihin.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset olivat iloisia ja asiat hyvin. Nyt mökötetään ja koitetaan löytää joka asiasta jotain valitettavaa.

Tämä on totta. Nykyään ihmiset pöyristyvät joka pikku asiasta, valittavat ja keksivät sääntöjä ja vaativat lisää sääntöjä ja yksilöä rajoittavia lakeja lisää. Ihmiset häiriintyvät aivan pienistä ja sen myötä kaikilla on ankeaa, jokainen joutuu elämään kusi sukassa. 

Ihmiset osasivat käyttäytyä paljon paremmin. Esimerkiksi konserteissa esiintyjä sai suorittaa loppuun, minkä jälkeen annettiin aplodeja, nykyään osa yleisöstä jopa konserttisaleissa häiritsee sekä esiintyjää että muuta yleisöä esim. huutamalla suoraan jotain eläimellisä hiiii uuuu ouououou, ikäänkuin muita kiinnostaisi huomata miten HE nyt tässä ovat vaikuttuneita. Tavatessa käteltiin, nykyään melkein tuntemattomat tunkee iholle halailemaan. 

Vierailija kirjoitti:

"Tää maa on kusessa kun meidän sukupolvi tulee keski-ikään. Jos lapsuuden jännittävin kokemus on ollut kaakaomukin kaatuminen keittiön pöydälle, niin vähänkin isompi vastoinkäyminen tai väärä mielipide aiheuttaa itkupotkuraivarit".

Näin sanoi kaverini ysärin alussa. Palomestarina kohtaa "vähän" isompia vastoinkäymisiä työkseen, joten nykyää löytyy vieläkin vähemmän ymmärrystä turhista valittajille. Sanoi että tekisi mieli viedä tuollainen turhanulvoja paikalle katsomaan kun talo palaa ja pelastuneet asukit on ihan mielipuolena elämän mennessä liekkeihin.

Allekirjoitan täysin. Eihän sitä kukaan tietenkään toivo, mutta ihmiskunta tuntuisi tarvitsevan sodan ja nälänhädän, niin osaisivat olla onnellisia pitkään, kitisemättä ja häiriintymättä pikkuasioista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En näe mitää hyvää tulevaisuudessa, maailmansota odottaa meitä. Vielä 2000-luvun taitteessa olin optimistinen.

Maailman poksahtaminen ihana asia.

Ei ole ja siksi sitä pitäisi koittaa välttää. Harmi vaan että nämä viherkommarit koittaa tehdä kaikensa jotta tänne saadaan sota.

Ai että viherkommarit yrittää saada sotaa aikaan? No sehän käy hyvin yksiin luonnonsuojelun kanssa... Voi hyvänen aika tuota logiikkaa.

Mutta on varmasti helppoa elää mustavalkoiset lasit päässä.

Viherkommarit eivät luontoa suojele. He haluaisivat tyhjentää maaseudun ja siirtää ihmiset kaupunkighettoihin, jättää luonnon eläimille ja kansainvälisille suuryrityksille luonnonvarojen tyhjentämiseksi, kun siellä ei asu ihmisiä tiellä. Cityvihreät sitten kävisivät harvoissa, pienissä jätetyissä luonnonpuistoissa leikkimässä luontokokemuksia. Todellisuudessa he ovat kuin citykanit, eivät ymmärrä mitään luonnosta, eivätkä siellä selviä. 

Tuolla filosofialla mahdollistetaan vain kulutuksen ja väestön kasvun kiihtyminen entisestään, cityvihreät tekevät siinä tietoisesti tai tajuamattaan palveluksen globaalille kapitalismille. 

Vierailija kirjoitti:

Öh? Naapurikateus ja juoruilu ja valitus oli ihan yhtä voimissaan kuin nykypäivänä. Niihin vaan ei törmännyt jatkuvasti koska ei ollut julkista valituskanavaa (=netti) eikä lehtien yleisönosastolle mahtunut kuin muutama kirje kerrallaan.

Lisäksi sama valitusvirsi tai panettelu piti kertoa jokaiselle ihmiselle erikseen eikä kätevästi yhdellä postauksella koko maailmalle. Näin ollen jokainen ei tullut tietoiseksi jokaisesta valituksen aiheesta, tiedettiin vain sen naapurin mummon murheet.

Tämä.

Ihmisen perusluonne ei ole ap hyvä miksikään muuttunut, eikä muutu. Kateutta, katkeruutta, mustavalkoista ajattelutapaa ja lynkkausmielialaa on ollut aina ja tulee aina olemaan.

Some vaan on saanut aikaan sen, että pikkusieluiset kommentit leviävät tehokkaammin kuin ennen internetiä.

Se, mikä minusta on tosin muuttunut, on se, että iso osa ihmisistä on hämmentävän pihalla siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Uutisia ei seurata eikä yhteiskunnallisten ilmiöiden taustoista ja syistä olla perillä. On niin helppoa upota omiin kupliin ja alakulttuureihin seuraamaan muotia ja populaarikulttuuria.

Mutta toisaalta, 1980-luvulla oli vielä aika paljon isompi osuus väestöstä pelkän kansakoulun/kiertokoulun varassa. Koulutustaso on siitä noussut. Silti sanoisin, että silkka tietämättömyys rehottaa julkisessa keskustelussa nykyään laajemmin kuin ennen. Osin juuri tuon somen takia, aiemmin keskustelua käyvät henkilöt valikoituivat enemmän.

Aiemmin olisi pidetty sivistymättömänä esittää julkisesti rasistisia ja sovinistisia kommentteja, nyt niillä osa kansasta oikein rehvastelee. Eli keskustelukulttuuri on heikentynyt siltäkin osin.

N51

Silloin ei ollut vielä SOS. Mediaa eikä sun tarvinnut tietää kaikkien huurupäiden juttuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla oli ihan älyttömän hauskaa. Ihmiset oli huolettomia ja osasivat aidosti iloita. Elämisessä ja olemisessa oli kevyempi ilmapiiri. Ehkä johtuu myös siitä, että olin nuori ja enkä murehtinut turhia.

Oli ihanaa aikaa kun sai olla millainen haluaa eikä koko ajan arvosteltu. Nyt ei uskalla sanoa enää mitään kun joku jossain loukkaantuu ja sut teurastetaan somessa. Tämä punavihreä fasismi on tuhonnut vapauden.

Minua kiusattiin rankasti koska olin vääränlainen.

Olin ujo ja hiljainen, ja kaiken lisäksi vielä huono liikunnassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tää maa on kusessa kun meidän sukupolvi tulee keski-ikään. Jos lapsuuden jännittävin kokemus on ollut kaakaomukin kaatuminen keittiön pöydälle, niin vähänkin isompi vastoinkäyminen tai väärä mielipide aiheuttaa itkupotkuraivarit".

Näin sanoi kaverini ysärin alussa. Palomestarina kohtaa "vähän" isompia vastoinkäymisiä työkseen, joten nykyää löytyy vieläkin vähemmän ymmärrystä turhista valittajille. Sanoi että tekisi mieli viedä tuollainen turhanulvoja paikalle katsomaan kun talo palaa ja pelastuneet asukit on ihan mielipuolena elämän mennessä liekkeihin.

Allekirjoitan täysin. Eihän sitä kukaan tietenkään toivo, mutta ihmiskunta tuntuisi tarvitsevan sodan ja nälänhädän, niin osaisivat olla onnellisia pitkään, kitisemättä ja häiriintymättä pikkuasioista. 

Ei muuten pidä paikkaansa tuo. Kärsimykset eivät jalosta yhtään ketään.

Olen ulkomaantoimittajana kiertänyt maailman kriisipesäkkeitä ja persläpiä jo kohta kolme vuosikymmentä. Ette uskokaan, miten pienistä asioista vaikkapa sodan jaloista paenneet ihmiset saattavat tapella! Samaa näki Suomeen kolme vuotta sitten tulevista pa..laisista, joita harmitti ihan vietävästi se, että vas..anottoke.kuksissa ei saanut itse tehdä ruokaa, vaan se oli mautonta laitosruokaa.

Ja nyt en ollenkaan paheksu sitä, että he valittivat ja olisivat halunneet järjestää asian toisin. Se on inhimillistä, että kun elää tuollaisissa oloissa - monen uppo-oudon kanssa samassa huoneessa ja odottaa turv.paikk.päätöstä stressaantuneena, alkavat pikkuasiat ja elämänhallinnan puute harmittaa.

Karjalaisen suvun vesana olen kuullut runsaasti kertomuksia omilta pakol..siltamme eli evakoilta. Vielä vuosikymmenien jälkeenkin saattoivat katkerana muistaa, miten ikävää oli olla evakkoina muiden nurkissa, ilman mahdollisuutta laittaa tuttua ruokaa ja länsisuomalaista kovaa orsileipää nakertaen.

Eli summa summarum: ihmiset voivat hetkellisesti olla tyytyväisempiä vähäisempäänkin, jos ovat kriisin keskellä olleet kovilla. Mutta hyvin pian juuri ne pikkuasiat nousevat tärkeiksi, koska NIIHIN he voivat vaikuttaa, eivät isoihin ongelmiin.

Eikä ihminen "jalostu" yhtään mihinkään pidemmässä juoksussa, kyllä esimerkiksi syövän selättänyt ihminen voi olla ihan tåysin yhtä pikkumainen valittaja kuin perustervekin.

Kasari oli paskaa. Suomettuminen, Neuvostoliitto, kotiryssät, kylmä sota, muhiva pankkikriisi, neukkukuutiot, huonot autot, huono ruoka, tadio ja tv surkeita, Uuno Turhapurot... oikeastan kaikki oli ihan ö-luokkaa verrattuna tähän päivään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla oli ihan älyttömän hauskaa. Ihmiset oli huolettomia ja osasivat aidosti iloita. Elämisessä ja olemisessa oli kevyempi ilmapiiri. Ehkä johtuu myös siitä, että olin nuori ja enkä murehtinut turhia.

Oli ihanaa aikaa kun sai olla millainen haluaa eikä koko ajan arvosteltu. Nyt ei uskalla sanoa enää mitään kun joku jossain loukkaantuu ja sut teurastetaan somessa. Tämä punavihreä fasismi on tuhonnut vapauden.

Asia on kyllä ihan päinvastoin. Sinäkin tuossa päästelet vapautuneesti aivopierujasi, koska voit niitä anonyymisti päästellä. Mustavalkoista vihapuhetya, jota kukaan ei olisi kehdannut julkisesti sanoa 1980-luvulla.