Miksi markka-aikana pankit olivat ilmaisia, mutta silti palvelu pelasi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi pankin palvelut pitäisi saada ilmaiseksi. Vingutko kaupassakin että maito maksoi 10 penniä joskus vuonna kivi ja kirves? Pankki on yritys siinä missä mikä tahansa muukin jonka tarkoitus on tehdä voittoa, ja sen ylläpitämisessäkin on kuluja.

Ennen voittoa saatiin koroista, nykyäänhän ei makseta juuri mitään korkoa otetulle lainalle. 

Pankin palvelut pitäisi olla ilmaisia siksi, koska pankkitili on pakollinen kaikille jotka rahaa jostain saavat ja miksi pitää maksaa rahan säilytyksestä, koska mitään palvelua ei saa vaan itse maksetaan laskut, siirretään rahat jne.

Ei tili pakollinen ole. 2013 uusittu työsopimuslakikin sallii palkan maksun käteisellä pakottavasta syystä, mm jos työntekijällä ei ole tiliä tai tili ei ole työnantajan tiedossa.

Tavoite kaikilla aloilla on että palvelu toimii netissä ja asiakas käy siellä itse palvelemassa itseään. Palvelumaksu veloitetaan automaattisesti tililtä kerran kuukaudessa käytit palvelua tai et. Ihmisten kanssa ei haluta asioida kun he ovat niin vaikeita. Rahaa pitäs silti saada.

Nyt unohdat, että markka-aikana pankit ottivat asuntolainan korkoa 14-18 prosenttia, hyvinkin asuntolainankin korko saattoi olla jopa 20 prosenttia. Tällä hetkellä asuntolainan korot ovat muutaman prosentin luokkaa, joten jotta pankkitoiminta pyörisi, se pitää rahoittaa palvelumaksuin.

Markka-aikana asuntolainan pystyi korkeista koroista huolimatta maksamaan paljon nykyistä nopeammin.

Ennen tosiaan oli tekijä joka hommaan. Katsottiin, että yhteiskunnan velvollisuus oli saada kaikille töitä. Kaikki työpaikat eivät olleet niin "tehokkaita", mutta ne takasivat toimeentulon tekijälleen, joka taas maksoi veronsa valtiolle. Nykyisin "tehottomat" työntekijät on potkittu kortistoon, eivät tee mitään, ja valtio elättää heitä. he eivät tuota sitäkään vähää mitä ennen. "Tehostettu" tuotanto ei yksinkertaisesti tarvitse kaikkia ihmisiä, eikä kenellekään katsota olevan mitään velvollisuuksia työllistää ketään.

 "Tehostetun" tuotannon hedelmät taas valuvat yhä harvempien taskuun. Elintaso on keskimäärin noussut, mutta valtaosin se on tehty velalla. Ennen ei saanut pankista lainaa, ellei ollut varaa maksaa sitä ja korkoja takaisin. Nykyisin pankki tekee rahan tyhjästä ja se maksetaan vuosikymmenien reaalisella työllä takaisin. Monilla on satoja tuhansia velkaa ja "korkea elintaso". Ennen oli matala elintaso eikä lainkaan velkaa.

Vierailija kirjoitti:

Koska silloin ei eletty kvartaaliajattelua, tehokkuutta, optimointia, globalisointia ja digitalisaatiota.

...vaan elettiin maalaispankkikonttoreiden aikaa, joissa piilotteli lukuisia hyvä-veli -suojatyöpaikkoja, juoruilua ja kyräilyä ja ennen kaikkea aivan uskomaton määrä kustannuksia. Jotka maksoi lainanottaja tolkuttomissa koroissaan.

Onneksi näistä turhista konttoritoiminnoista on päästy eroon. Nalle oli aivan oikeassa: pienasiakkaat tuovat vain hiekkaa pankkisalin lattialle. Näiden mummujen käteisnostojen vuoksi piti mukamas pitää konttoreita jokaisella Taka-Hikiällä, ja  lainanottajat maksoivat koroissaan kustannukset näistä turhista palveluista.

Juuri pankkisektorilla digiaika on koitunut täydelliseksi siunaukseksi. Harvat käteisasiakkaat joutavatkin maksaa (edelleen kohtuullisia) palvelumaksuja hiekan kantamisesta pankkien lattialle.

Vierailija kirjoitti:

Markka-aikana asuntolainan pystyi korkeista koroista huolimatta maksamaan paljon nykyistä nopeammin.

 "Tehostetun" tuotannon hedelmät taas valuvat yhä harvempien taskuun. Elintaso on keskimäärin noussut, mutta valtaosin se on tehty velalla. Ennen ei saanut pankista lainaa, ellei ollut varaa maksaa sitä ja korkoja takaisin. Nykyisin pankki tekee rahan tyhjästä ja se maksetaan vuosikymmenien reaalisella työllä takaisin. Monilla on satoja tuhansia velkaa ja "korkea elintaso". Ennen oli matala elintaso eikä lainkaan velkaa.

Tämä taas johtui tolkuttomasta devalvaatio-inflaatio -kierteestä, joka nosti nimellispalkkoja paljon nopeammin kuin mitä korko jaksoi juosta.

Nykyisin koko järjestelmä on paljon järkevämmällä pohjalla. Korot ovat inhimillisiä, laina-ajat pitkiä, inflaatio kurissa ja pankkialan turhat läskit on karistettu pois. Toiminta on kustannustehokasta. Tämä heijastuu jokaiseen pienasiakkaaseenkin.

"Tehostetun tuotannon" hedelmät valuvat myös sinun taskuusi.

Muistathan, että esimerkiksi toimintojaan tehostaneen Nordean suurin omistaja 21,3% osuudella on (pankkitoiminnoistaan isolla rahalla eroon päässyt) Sampo-konserni. Ja  Sammon suurin omistaja - ja täten myös suurin hyötyjen kerääjä - on Suomen valtio sekä Solidiumin että Valtion eläkerahaston kautta (muita suuromistajia ovat mm. työeläkevakuutusyhtiöt). Eli Nordean korkea tuotto ropisee suoraan meidän hyvinvointimme hyödyksi valtio-omistuksen kautta.

Ennen pankit pystyivät tienaamaan korkomarginaaleilla, nyt eivät. Pankkien pyörittämiseen tarvitaan teknologiaa ja henkilökuntaa, se maksaa. Samoin viranomaisvelvoitteiden täyttäminen maksaa.

Ennen tilisi saldon sait käymällä pankkikonttorissa ja saldo liimattiin tarralapulla pankkikirjaan. Rahansiirrot kestivät pidempään kuin nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi pankin palvelut pitäisi saada ilmaiseksi. Vingutko kaupassakin että maito maksoi 10 penniä joskus vuonna kivi ja kirves? Pankki on yritys siinä missä mikä tahansa muukin jonka tarkoitus on tehdä voittoa, ja sen ylläpitämisessäkin on kuluja.

Ennen voittoa saatiin koroista, nykyäänhän ei makseta juuri mitään korkoa otetulle lainalle. 

Pankin palvelut pitäisi olla ilmaisia siksi, koska pankkitili on pakollinen kaikille jotka rahaa jostain saavat ja miksi pitää maksaa rahan säilytyksestä, koska mitään palvelua ei saa vaan itse maksetaan laskut, siirretään rahat jne.

Minkään laitoksen ei ole pakko harjoittaa pankkitoimintaa, saati tarjota palveluita ilmaiseksi.

Unohdat 18 prosentin asuntolainakorot 80-luvulta kirjoitti:

Nyt unohdat, että markka-aikana pankit ottivat asuntolainan korkoa 14-18 prosenttia, hyvinkin asuntolainankin korko saattoi olla jopa 20 prosenttia. Tällä hetkellä asuntolainan korot ovat muutaman prosentin luokkaa, joten jotta pankkitoiminta pyörisi, se pitää rahoittaa palvelumaksuin.

Markka-aika on hieman epätarkka ilmaisu, sillä 90-luku oli pankkitoiminnassa jo hyvinkin paljon samanlaista kuin euroaikana.

80-luvun alussa sen sijaan lainaa haettiin pankista lakki kourassa. Pankinjohtaja totesi yhdellikkin tuttavalle asuntolainapyyntöön, että eiköhän anneta niiden rahojen olla pankissa kasvamassa korkoa.

Euron kallis hinta kirjoitti:

Saisi nykyäänkin olla lainojen korot jotain 15% niin eivät ihmiset olisi veloissaan vaan olisi säästöjä. :)

Jee. Ja kaikkien (paitsi perinnöillä rikastuneiden) varallisuus- ja elintaso olisi paljon huonompi.

Syf kirjoitti:

Kyllähän nykyisinkin olisi palveluihin varaa, mutta se tiputtaisi hurjasti nauttimaamme elintasoa. Pitää muistaa että automatisointi on yksi keskeinen tekijä joka on nostanut Suomalaisten elintasoa.  Elintaso on nykyisin selvästi korkeammalla, kuin vaikkapa -70, -80 tai -90 luvuilla. 

Jos palvelua haluaa, ni kannattaa muuttaa vaikkapa Thaimaahan tai johonkin muuhun köyhempään maahan, sielä on vielä oma työntekijä hommaan kuin hommaan. 

 

Ei mun elintaso ole nyt yhtään korkeammalla kuin -90 luvun lopussa, silloin jäi vielä palkasta rahaa jemmaan, nyt ei.

Markka-aikana jäi tosiaan helpommin rahaa säästöön ja kiitos hyvän korkotason se paisui kuin itsestään tilillä. :)

Euroaikana leipää ei aina saa enää työlläkään. Ihmiset ovat velkaantuneet pahasti ja koko yhteiskunta.

Kyllä markka-aika saisi palata. Palaisi hymytkin ihmisten kasvoille.

No mitä hyötyä nykyajan matalista koroista ja marginaaleista lopulta on, koska ne nostivat asuntojen hinnat niin ylös, että edelleen lainaa pitää ottaa niin paljon kuin juuri ja juuri tavis pystyy maksamaan. Olemme vain menneet väärään suuntaan: laina-ajat ovat yli kaksinkertaistuneet eli euroja tulee maksettua enemmän kuin markka-ajan korkeilla koroilla...