Haluaisin kutsua lapsen ystävän perheen kesällä mökille, mutta...

Kutsut vaan sen lapsen kaverin. Ja seurustelet näiden vanhempien kanssa sitten muualla kuin siellä mökillä.

Ovat vielä sen verran pieniä lapsia, että ei varmaan useamman yön yökyläily vielä tule kyseeseen. Eli 4-vuotiaita. Mökille on sen verran matkaa, että yhdeksi yöksi ei kannata lähteä.

No. Siten odottelet muutaman vuoden ja kutsut sitten.

Yritä asettua sen toisen perheen asemaan. Muutaman päivän nyt seisoo vaikka päällään.

Aplodeja. Teillä on oikein mökki uudella vierasmajalla.. Toisella perheellä ei edes vuokramökkiä ja vielä huonosti käyttäytyvä erikoislapsikin. Olette te niiiiin paljon parempi ihmisiä, että pitääkin oikein askarella mitali ja laittaa postiin.

Vierailija kirjoitti:

Yritä asettua sen toisen perheen asemaan. Muutaman päivän nyt seisoo vaikka päällään.

Jos tämä ei olisi humblebragaamista ja aloittajalla oikeasti olisi hyvä tahto ottaa tuo perhe vieraakseen aloittaja ei edes miettisi asiaan. Nyt hänen käytöksensä haisee, kuin biojätepussi.

Kerro diagnoosista avoimesti, jos ovat oikeesti kivoja ymmärtävät kyllä. Ja käyttäydy mahdollisimman rennosti itse, erityislapsi kyllä huomaa jos jännität ja stressaat ja käytös on sen mukaista. Keksikää paljon fyysistä tekemistä, yhteistä pelailua, vaikka metsäretkikin, oma erkkalapseni purkaa oloaan siten parhaiten. Mutta tärkein siis, ota itse rennosti.

Vierailija kirjoitti:

Aplodeja. Teillä on oikein mökki uudella vierasmajalla.. Toisella perheellä ei edes vuokramökkiä ja vielä huonosti käyttäytyvä erikoislapsikin. Olette te niiiiin paljon parempi ihmisiä, että pitääkin oikein askarella mitali ja laittaa postiin.

Mikähän aloituksessa nyt lietsoi sinut mokomaan purkaukseen? Minusta siitä ei paistanut minkäänlainen paremmuuden kokemus.

Vierailija kirjoitti:

Kerro diagnoosista avoimesti, jos ovat oikeesti kivoja ymmärtävät kyllä. Ja käyttäydy mahdollisimman rennosti itse, erityislapsi kyllä huomaa jos jännität ja stressaat ja käytös on sen mukaista. Keksikää paljon fyysistä tekemistä, yhteistä pelailua, vaikka metsäretkikin, oma erkkalapseni purkaa oloaan siten parhaiten. Mutta tärkein siis, ota itse rennosti.

Pahoittelut luin huonosti, se erkkalapsi oli siis heillä ei teillä

Hyvä kun mietit koko perheen kutsumista. Lapseni saa kutsuja, mutta vastaamme niihin aina kieltävästi. Emme uskalla päästää lastamme toisten mökille. Hän joutuisi siellä kuitenkin paimentamaan pienempiä lapsia ja olisi hänen syy jos jos lapsi hukkuisi tai perheessä onkin joku pedofiili, josta emme vain tiedä tai vanhemmat ryyppäävät, mitä vielä? Meillä on myös oma mökki, joten emme innostu siitä, jos lapsemme kutsutaan mökille!

Vierailija kirjoitti:

Yritä asettua sen toisen perheen asemaan. Muutaman päivän nyt seisoo vaikka päällään.

Olen tätä yrittänyt miettiä. Perheen äidille olisi varmasti hengähdystauko päästä maalle veden äärelle, on sellainen luontoihminen.

Tiedän vaan, että itselle tuosta tulisi vähän stressaavaa. Ei muuten, mutta tämän yhden lapsen käytöksen vuoksi. Sitä on vaikea seurata jo muutaman tunnin kyläilyn ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerro diagnoosista avoimesti, jos ovat oikeesti kivoja ymmärtävät kyllä. Ja käyttäydy mahdollisimman rennosti itse, erityislapsi kyllä huomaa jos jännität ja stressaat ja käytös on sen mukaista. Keksikää paljon fyysistä tekemistä, yhteistä pelailua, vaikka metsäretkikin, oma erkkalapseni purkaa oloaan siten parhaiten. Mutta tärkein siis, ota itse rennosti.

Pahoittelut luin huonosti, se erkkalapsi oli siis heillä ei teillä

Mutta sitä suuremmalla syyllähän heidät olisi kiva kutsua, samat ohjeet pätevät, oli erkkalapsi kenen perheessä tahansa. Ja te toki olette niin kivoja, että ymmärätte perheen haastavaa tilannetta ja otatte jopa lapset hetkeksi vastuullenne, kun vieraat aikuiset pääsevät vaikka rauhassa saunaan, varmaan harvinaista luksusta heille.

Itsellä vähän samanlainen tilanne, eli meillä on tuttavaperhe, jonka keskimmäinen lapsi on todella vaikea. Syö kahvipöydästä täytekakun päälliset (ikää 13 v. ), on likainen, ei pese käsiä, huutaa, meluaa, riehuu... Vanhemmat eivät juuri komenna, toteavat vain "no nyt sinä menit syömään kaikki karkit", "söitkö sinä nyt mansikat kakun päältä" jne. 

Muut kaksi lasta aika OK, pienin oman lapseni hyvä ystävä. Olen joskus pyytänyt kaikki lapset kylään, mutta ei sitä ihminen jaksa kokonaista päivää tuota menoa oikeasti. Näin ollen pyydän vain tuon lapsen ystävän, en muita lapsia enkä aikuisia. En vain jaksa, eikä kai ole pakko.

Vierailija kirjoitti:

Aplodeja. Teillä on oikein mökki uudella vierasmajalla.. Toisella perheellä ei edes vuokramökkiä ja vielä huonosti käyttäytyvä erikoislapsikin. Olette te niiiiin paljon parempi ihmisiä, että pitääkin oikein askarella mitali ja laittaa postiin.

Kunhan nyt vaan yritän peilata ajatuksiani muiden ajatuksiin. En ole mikään parempi ihminen. Mietin vaan, jaksanko seurata useamman päivän sitä kamppailua tuon yhden lapsen osalta.

Minua on aina ahdistanut tutut, jotka kutsuu meitä mökilleen, kun meillä raukoilla ei ole mökkiä.

Tiedän toki monia ikävämpiä asioita, mutta yksi inhokeistani on mökkeily. Vieraassa paikassa yötä, jossain vierasmajassa tai parvella tms. Kykkiä pikku tiloissa, kuluttaa aikaa milloin minkäkinlaisessa mökkipihassa tai rannalla. 

Yksi ikävimpiä kesälomamuistoja on työkaveri, joka vinkui vinkumistaan päästyä, että tulisin hänen mökille, niin saisin joskus edes lapsivapaata. Lopulta kyllästyin ja lupasin yöreissun. Se tunne, kun et päässy pakoon sieltä mökiltä. Paarmoja ja mäkäräisiä pörräsi ulkona. Mökki oli ihan kaunis, mutta pieni. Ei varsinaisesti mitään tekemistä. Istuttiin siinä minikeittiössä ja ihasteltiin mökkielämää ja paistettiin makkaraa ja ahtaassa tehtiin salaattia yms. Ja mökkeilyyn kuului tietenkin viininmaistelu.

Loppuilta meni vesiä kantaessa ja niitä paarmoja pois hätyyttäessä ja saunoessa ja seuratessa, kun emäntä voi viiniä ja kävi tunti tunnilta tunteellisemmaksi. Onneksi simahti jossain vaiheessa, mutta se karmea kuorsaus koko yön ja pienessä mökissä ei tosiaan päässyt pakoon.

Aamulla pakkasin aikaisten tavarat ja valehtelin, että lapsi oli loukannut jalan ja on pakko lähteä kotiin, että mies pääsee käyttämään päivystyksessä.

Joten älkää oikeasti luuloko, että ne mökkikutsut on jotain autuaaksi tekeviä. Uskon, että en ole ainoa, joka miettii, että miten näistä voi kieltäytyä kohteliaasti

Vierailija kirjoitti:

Hyvä kun mietit koko perheen kutsumista. Lapseni saa kutsuja, mutta vastaamme niihin aina kieltävästi. Emme uskalla päästää lastamme toisten mökille. Hän joutuisi siellä kuitenkin paimentamaan pienempiä lapsia ja olisi hänen syy jos jos lapsi hukkuisi tai perheessä onkin joku pedofiili, josta emme vain tiedä tai vanhemmat ryyppäävät, mitä vielä? Meillä on myös oma mökki, joten emme innostu siitä, jos lapsemme kutsutaan mökille!

Se perhe pitää tuntea todella hyvin. Naapuriemme mökille päästin lapseni, kun olimme tunteneet toisemme vuosia. Mutta tuntemattomien mukaan ei pääse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerro diagnoosista avoimesti, jos ovat oikeesti kivoja ymmärtävät kyllä. Ja käyttäydy mahdollisimman rennosti itse, erityislapsi kyllä huomaa jos jännität ja stressaat ja käytös on sen mukaista. Keksikää paljon fyysistä tekemistä, yhteistä pelailua, vaikka metsäretkikin, oma erkkalapseni purkaa oloaan siten parhaiten. Mutta tärkein siis, ota itse rennosti.

Pahoittelut luin huonosti, se erkkalapsi oli siis heillä ei teillä

Mutta sitä suuremmalla syyllähän heidät olisi kiva kutsua, samat ohjeet pätevät, oli erkkalapsi kenen perheessä tahansa. Ja te toki olette niin kivoja, että ymmärätte perheen haastavaa tilannetta ja otatte jopa lapset hetkeksi vastuullenne, kun vieraat aikuiset pääsevät vaikka rauhassa saunaan, varmaan harvinaista luksusta heille.

Rannan läheisyydessä en uskaltaisi olla ykdin vastuussa viidestä lapsesta, joista yhden käytös on.täysi jokeri.

Ei kai tuossa ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin kutsua koko perhe tai olla kutsumatta ollenkaan. Kai itsekin ymmärrät ettei se perhe voi sitä yhtä erityislasta jättää kotiin tai viedä mummolaan mökkireissun ajaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yritä asettua sen toisen perheen asemaan. Muutaman päivän nyt seisoo vaikka päällään.

Olen tätä yrittänyt miettiä. Perheen äidille olisi varmasti hengähdystauko päästä maalle veden äärelle, on sellainen luontoihminen.

Tiedän vaan, että itselle tuosta tulisi vähän stressaavaa. Ei muuten, mutta tämän yhden lapsen käytöksen vuoksi. Sitä on vaikea seurata jo muutaman tunnin kyläilyn ajan.

Voitko aloittaa keskustelun asiasta jotenkin muuten kuin suoraan esittämällä kutsun? Tunnustelemalla, että mitä aktiviteetteja ja millaista työnjakoa erityislapsen mukanaolo vaatisi, että muillakin ois rentoa.

Idea mökkikutsusta on hyvä. Jospa sen käytännön saisi jotenkin suunniteltua. Tärkeää on, ettei tunnu siltä kuin kaikki pyörisi sen vaativan lapsen ympärillä. Hänen pienemmälle sisarukselleen toi ois niin hienoa.

Vierailija kirjoitti:

Minua on aina ahdistanut tutut, jotka kutsuu meitä mökilleen, kun meillä raukoilla ei ole mökkiä.

Tiedän toki monia ikävämpiä asioita, mutta yksi inhokeistani on mökkeily. Vieraassa paikassa yötä, jossain vierasmajassa tai parvella tms. Kykkiä pikku tiloissa, kuluttaa aikaa milloin minkäkinlaisessa mökkipihassa tai rannalla. 

Yksi ikävimpiä kesälomamuistoja on työkaveri, joka vinkui vinkumistaan päästyä, että tulisin hänen mökille, niin saisin joskus edes lapsivapaata. Lopulta kyllästyin ja lupasin yöreissun. Se tunne, kun et päässy pakoon sieltä mökiltä. Paarmoja ja mäkäräisiä pörräsi ulkona. Mökki oli ihan kaunis, mutta pieni. Ei varsinaisesti mitään tekemistä. Istuttiin siinä minikeittiössä ja ihasteltiin mökkielämää ja paistettiin makkaraa ja ahtaassa tehtiin salaattia yms. Ja mökkeilyyn kuului tietenkin viininmaistelu.

Loppuilta meni vesiä kantaessa ja niitä paarmoja pois hätyyttäessä ja saunoessa ja seuratessa, kun emäntä voi viiniä ja kävi tunti tunnilta tunteellisemmaksi. Onneksi simahti jossain vaiheessa, mutta se karmea kuorsaus koko yön ja pienessä mökissä ei tosiaan päässyt pakoon.

Aamulla pakkasin aikaisten tavarat ja valehtelin, että lapsi oli loukannut jalan ja on pakko lähteä kotiin, että mies pääsee käyttämään päivystyksessä.

Joten älkää oikeasti luuloko, että ne mökkikutsut on jotain autuaaksi tekeviä. Uskon, että en ole ainoa, joka miettii, että miten näistä voi kieltäytyä kohteliaasti

Tokihan he voivat aina kieltäytyä. Muut mökillä käyneet tuttavat ovat kyllä aina viihtyneet ja lähtevät mielellään uudelleen, jos kutsutaan. Meillä ei mökillä tarvi kantaa vettä, naapureihin ei ole näköyhteyttä eikä tarvitse olla sillit suolassa. Vieraat voi halutessaan vetäytyä katsomaan vaikka telkkaria toiseen tilaan.