Miten välttää sukulaisvierailu mökillä? Emäntä saa joka vuosi jonkun kohtauksen.

Mitäkö teen? Pakkaan tavarat ja sanon heippa. En jää kuuntelemaan selityksiä, en anteeksipyyntöjä, en mankumista. Jos minulle hermostutaan siitä, että levitän aurinkovoidetta (siististi sotkematta ympäristöä), niin siitä seuraa se, että poistun paikalta. Totean, että tullaan toisella kertaa, kun en tätä aurinkorasvaa enää tarvitse.

Ensimmäisellä kerralla korkeintaan kummastun, mutta jos sama toistuu vuodesta toiseen, niin ihan turha jäädä ihmettelemään. Sitä voi sanoa, että minusta tuntuu pahalta, että sinä kiroilet minulle tuolla tavalla, joten minä haluan nyt lähteä täältä pois. En koe oloani turvalliseksi.

Sitten sitä lähtee lapsi kainalossa eikä vastaa puhelimeen seuraavaan pariin viikkoon, kun lapsen isoisä soittelee.

Vierailija kirjoitti:

Tilanne on siis sellainen, että tämä vanhempi pariskunta on sukua lapselleni, mutta ei minulle, mutta minä olen ainoa linkki heidän välillään. Olemme käyneet joka kesä heidän mökillään pakollisen parin päivän vierailun. On siellä ihan kivaa jos kestää ulkohuussin ja sen ettei ole minkäänlaista yksityisyyttä (tilana 1 huone + keittiö ja tietysti piha-alue). Pariskunta on ihan mukava, mutta emäntä on hyvin lyhytpinnainen ja saattaa yhtäkkiä saada jonkinlaisen kohtauksen ilman kunnon syytä. Hän ei huuda tai ole fyysisesti uhkaava, mutta se on jotain sellaista alkukantaista raivoa, johon sisältyy myös kiroilua, ikään kuin pois tolalta meneminen vähäksi aikaa. Kuvitelkaa yli kuusikymppinen mummo alkukantaisesti kiroilemassa ja sadattelemassa lapsen kuullen, kun olette heillä vieraana. Sekä minä että lapsi koemme sen pelottavana ja arvaamattomana.

Hän kyllä pyytää yleensä myöhemmin anteeksi eikä kuulemma tarkoita mitään pahaa, mutta lopputulos on ihan sama. Isäntä ei juuri osaa sanoa mitään niissä tilanteissa. Emännällä ei ole omia lapsia eikä hän siksi jaksa kauaa olla lasten kanssa, vaikka kyseessä olisi vain yksi, suht rauhallisesti käyttäytyvä. Itselläni ei ole ollut kanttia sanoa, että jos tämä jatkuu, emme tule enää ollenkaan. He kuitenkin aina kovasti odottavat meitä sinne.

Syitä kohtauksiin ovat viime vuosina olleet: Halusimme mennä uimaan kauniilla säällä (miksi sinne pitää lähteä?), halusin levittää aurinkovoidetta ennen rannalle menoa (sotkee paikat), rasvasin ihoani (olen atoopikko) ja lapseni vastasi kännykkäänsä kun joku soitti. En haluaisi laittaa lasta yksinkään sinne, kun hän olisi kohtausten aikana "omillaan", eikä niitä voi omalla käytöksellään ennakoida. Yhtenä vuonna kokeilimme laittaa vain hänet, mutta kohtaus tuli silti. Muuten hän kyllä viihtyy mökillä, minä en niinkään. Jos sanoisin asiasta suoraan, he varmasti loukkaantuisivat ja sanoisivat että eihän ne mitään ole ja ne on anteeksi pyydetty. En haluaisi katkaista välejä. Koen kuitenkin, että lapsella on oikeus tavata heitä, mutta kesällä täytyisi olla hyvä syy, että voitaisiin tavata vain päiväseltään vaikka ravintolassa. Mitä sinä olet tehnyt, jos olet kylässä ja sinulle on yhtäkkiä hermostuttu aivan turhasta, miltä se on tuntunut? Tämä asia vaivaa tosi paljon.

Tuota ihan lyhyesti rakas alkuperäinen kirjoittaja:

sinä kuulostat normaalilta ja kivalta tapaukselta, tuo akka ei.

Pikagrilli-varttihullut on kammottavia. Vie fiilikset ja lapsille(kin)  pelottavia.

Minä en kyllä menisi  tuollaiseen paikkaan. Mukavaakin mökkiseuraa on olemassa.

Mitä ihmettä? En todellakaan menisi tuonne, enkä missään nimessä laittaisi lastani sinne yksin. Sano, että mökkireissu ei nyt sovi. Toista jokaisena kesänä. Vie pariskunta vaikka jäätelölle lapsesi kanssa.

Pystyykö siellä mökillä vieraileen vain päiväseltään? Omassa lähipiirissä tapaus, joka voi napsahtaa ihan mistä tahansa, mutta riski siihen napsahdukseen alkaa kasvaa oikeastaan vasta kun vierailu kääntyy seuraavan vuorokauden puolelle (siis vaikka useamman päivän visiitistä olisi sovittukin).

Mökille ei ole pakko mennä jos ei  tahdo. Oma syysi jos et osaa sanoa EI.

Ahtaissa tiloissa pitkään vierailu alkaa ahdistamaan ilman tuollaisia kohtauksiakin, varsinkin jos pitää jäädä yöksi. Mäkin ehdottaisin vierailua päiväseltään. Itse tehdään perheenä päivän vierailuja; saavutaan mahdollisimman aikaisin aamupäivällä ja lähdetään vasta iltasella. Siinä sitä on vierailua ihan kyllikseen molemmille osapuolille...

Käykää vain hyvällä säällä kahvilla ja uimassa. Kurkistakaa vain ovelta mökkiin sisälle. Varatkaa majoitus muualta. Noin 2 tunnin vierailu. Kertokaa etukäteen, että olette ohikulkumatkalla. Löytyykö läheltä muuta tekemistä, matkailu tai vierailukohteita? (ikävää mennä pitkää matkaa parin tunnin vuoksi)

Siis mitä tarkoitat kun pitää olla hyvä syy että voisitte tavata vain päiväseltään jossain? Sinun lapsi, sinä voit päättää ja pariskunnalle sopii tai sitten ei. Ei teillä ole mitään velvollisuutta mennä mökille. Jos suuttuu siitä niin tiedät kenessä vika on...

Minä napsahdin. Siivosin, laitoin ruokaa ja olin valmiiksi väsynyt, kun tulivat. Olivat syöneet. Ylimääräinen ruoka meni pilalle.  Saunoivat ja uivat. Vahdin lapsia rannalla, vaikka en ole hyvä uimaan. Stressannuin, kun jättivät kysymättä huolekseni. Petyin koko kauan odotettuun vierailuun.

Huh.

Sinänsä minusta kiroileminen ei ole paha synti ja suuttuakin saa - mutta kuka hullu nyt alkaa melskata siitä, että toinen rasvaa itseään tai vastaa puhelimeen?!

Jos joku alkaisi minulle kiroilla, että "saat...a vi..u ei saa rasvata, sotket paikat, prkl" - normaalilla äänellä tai huutamalla, ihan samantekevää - minä sanoisin kyllä aivan saman tien takaisin.

Että:  "oletko sä tosissasi? Miksi kiroilet minulle? Miksi ihmeessä alat raivota minulle siitä, että haluamme uimaan/rasvaa  ihoani. Sinun ei tarvitse tulla uimaan, jos et halua, mutta et saa kiukuta minulle tuolla lailla. Joko tuo loppuu tykkänään tai minä ja lapsi lähdemme kotiin."

Sinä laitat rajat sille, miten sinua ja lastasi kohdellaan.

Miten läheisiä sukulaisia ovat? Nainen ei ilmeisesti ole mummo, jos ei itsellä ole ollut lapsia? Onko mies isoisä? Vain isovanhempien kyseessä ollessa kokisin välien ylläpidon tarpeelliseksi, muuten en pitäisi jokakesäisiä mökkikäyntejä mitenkään pakollisina.

Vierailija kirjoitti:

Minä napsahdin. Siivosin, laitoin ruokaa ja olin valmiiksi väsynyt, kun tulivat. Olivat syöneet. Ylimääräinen ruoka meni pilalle.  Saunoivat ja uivat. Vahdin lapsia rannalla, vaikka en ole hyvä uimaan. Stressannuin, kun jättivät kysymättä huolekseni. Petyin koko kauan odotettuun vierailuun.

Tämä on varmaan suht yleistä. Vieraat ovat toivottuja, mutta silti työmäärä ja lapsen vahtiminen stressaa tottumatonta, ja se voi purkautua tyhmällä tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Huh.

Sinänsä minusta kiroileminen ei ole paha synti ja suuttuakin saa - mutta kuka hullu nyt alkaa melskata siitä, että toinen rasvaa itseään tai vastaa puhelimeen?!

Jos joku alkaisi minulle kiroilla, että "saat...a vi..u ei saa rasvata, sotket paikat, prkl" - normaalilla äänellä tai huutamalla, ihan samantekevää - minä sanoisin kyllä aivan saman tien takaisin.

Että:  "oletko sä tosissasi? Miksi kiroilet minulle? Miksi ihmeessä alat raivota minulle siitä, että haluamme uimaan/rasvaa  ihoani. Sinun ei tarvitse tulla uimaan, jos et halua, mutta et saa kiukuta minulle tuolla lailla. Joko tuo loppuu tykkänään tai minä ja lapsi lähdemme kotiin."

Sinä laitat rajat sille, miten sinua ja lastasi kohdellaan.

 

Ihan vinkkinä: ei kannata kysyä miksi, koska usein tekijä ei edes tiedä, miksi on mitäkin tekemässä. Parempi kertoa omat tunteensa eli "minusta tuntuu pahalta, kun kiroilet minulle enkä edes tiedä syytä".

Tässä on se ongelma, että meillä ei ole omaa autoa käytössä, vaan olemme riippuvaisia heidän kyydistään, eli he ovat hakeneet meidät lähikaupungista autolla, mökki on luonnollisesti aika korvessa. Emme siis voi yhtäkkiä häipyä, ja jos isäntä lähtisi viemäänkin, niin istuttaisiin yli puoli tuntia autossa kiusallisessa tunnelmassa.

Minkä alibin keksin, että voisimme käydä vain päiväseltään tai tavata lähikaupungissa, jossa meillä on muutakin sukua? Lapsella on kuitenkin pitkä kesäloma, ja hän itse haluaa mennä sinne kanssani, vaikka tietää riskit. Mitään muita mökkipaikkoja meillä ei ole. Itse en haluaisi vähiä lomiani käyttää siihen. Tosiaan, kuten joku kirjoitti, hermot ei mene yleensä kuin vasta ensimmäisen vuorokauden jälkeen. Tiedän kyllä, että minun pitäisi olla tiukempi ja olen liian kiltti, mutta kohtaukset ovat silti yksinomaan emännän vika.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Minä napsahdin. Siivosin, laitoin ruokaa ja olin valmiiksi väsynyt, kun tulivat. Olivat syöneet. Ylimääräinen ruoka meni pilalle.  Saunoivat ja uivat. Vahdin lapsia rannalla, vaikka en ole hyvä uimaan. Stressannuin, kun jättivät kysymättä huolekseni. Petyin koko kauan odotettuun vierailuun.

Toivottavasti et ole mummu. Älä kutsu enää lapsiperheitä mökille, tai opettele uimaan kellukkeilla. T: Viiden mummu

Vierailija kirjoitti:

Tässä on se ongelma, että meillä ei ole omaa autoa käytössä, vaan olemme riippuvaisia heidän kyydistään, eli he ovat hakeneet meidät lähikaupungista autolla, mökki on luonnollisesti aika korvessa. Emme siis voi yhtäkkiä häipyä, ja jos isäntä lähtisi viemäänkin, niin istuttaisiin yli puoli tuntia autossa kiusallisessa tunnelmassa.

Minkä alibin keksin, että voisimme käydä vain päiväseltään tai tavata lähikaupungissa, jossa meillä on muutakin sukua? Lapsella on kuitenkin pitkä kesäloma, ja hän itse haluaa mennä sinne kanssani, vaikka tietää riskit. Mitään muita mökkipaikkoja meillä ei ole. Itse en haluaisi vähiä lomiani käyttää siihen. Tosiaan, kuten joku kirjoitti, hermot ei mene yleensä kuin vasta ensimmäisen vuorokauden jälkeen. Tiedän kyllä, että minun pitäisi olla tiukempi ja olen liian kiltti, mutta kohtaukset ovat silti yksinomaan emännän vika.

-ap

Vuokraa auto! Halpaa huvia kesällä yhdeksi vuorokaudeksi.

Ai niin, seuraavaksi sinulla ei ole ajokorttia eikä yhtäkään kaveria, joka tulisi kuskiksi.

Koska näissä tarinoissa on aina sama juoni: minulla on ongelma, haluan ratkaisun, mutta itse asiassa mikään ratkaisu ei kelpaa, koska löytyy tekosyy, johon vedota.

Kuka tahansa tervepäinen sanoisi, että kiitos ei, tänä vuonna emme ennätä mökille, mutta voitte tulla kanssamme Tykkimäkeen 19.6.

Vierailija kirjoitti:

Tässä on se ongelma, että meillä ei ole omaa autoa käytössä, vaan olemme riippuvaisia heidän kyydistään, eli he ovat hakeneet meidät lähikaupungista autolla, mökki on luonnollisesti aika korvessa. Emme siis voi yhtäkkiä häipyä, ja jos isäntä lähtisi viemäänkin, niin istuttaisiin yli puoli tuntia autossa kiusallisessa tunnelmassa.

Minkä alibin keksin, että voisimme käydä vain päiväseltään tai tavata lähikaupungissa, jossa meillä on muutakin sukua? Lapsella on kuitenkin pitkä kesäloma, ja hän itse haluaa mennä sinne kanssani, vaikka tietää riskit. Mitään muita mökkipaikkoja meillä ei ole. Itse en haluaisi vähiä lomiani käyttää siihen. Tosiaan, kuten joku kirjoitti, hermot ei mene yleensä kuin vasta ensimmäisen vuorokauden jälkeen. Tiedän kyllä, että minun pitäisi olla tiukempi ja olen liian kiltti, mutta kohtaukset ovat silti yksinomaan emännän vika.

-ap

Sä olet nyt vähän mäntti. Taksit on keksitty aikaa sitten.

Minulla on tällainen "temperamenttinen" vanhempi sukulainen. Raivarin aiheita on ollut esimerkiksi se, että halusin kiinnittää vauvan turvaistuimeen. Tämä kun vei liikaa aikaa ja olisi halunnut lähteä sillä sekunnilla ajamaan. Toinen oli kun isänpäivänä oli radiossa haastateltu naistutkimuksen asiantuntijoita ja erehdyin kertomaan opiskelleeni itse aihetta muutaman kurssin.

Nämä kilarit ovat loppuneet, koska niiden sattuessa olen aina rauhallisesti ilmoittanut, että en suostu moista kuuntelemaan, kun en ole mihinkään syypää. Sitten olen poistunut paikalta.

Vierailija kirjoitti:

Tässä on se ongelma, että meillä ei ole omaa autoa käytössä, vaan olemme riippuvaisia heidän kyydistään, eli he ovat hakeneet meidät lähikaupungista autolla, mökki on luonnollisesti aika korvessa. Emme siis voi yhtäkkiä häipyä, ja jos isäntä lähtisi viemäänkin, niin istuttaisiin yli puoli tuntia autossa kiusallisessa tunnelmassa.

Minkä alibin keksin, että voisimme käydä vain päiväseltään tai tavata lähikaupungissa, jossa meillä on muutakin sukua? Lapsella on kuitenkin pitkä kesäloma, ja hän itse haluaa mennä sinne kanssani, vaikka tietää riskit. Mitään muita mökkipaikkoja meillä ei ole. Itse en haluaisi vähiä lomiani käyttää siihen. Tosiaan, kuten joku kirjoitti, hermot ei mene yleensä kuin vasta ensimmäisen vuorokauden jälkeen. Tiedän kyllä, että minun pitäisi olla tiukempi ja olen liian kiltti, mutta kohtaukset ovat silti yksinomaan emännän vika.

-ap

Et sä tarvitse mitään alibia! Herran jestas sentään miten miellyttämishaluisia ihmiset ovat. Sulla on vaan yksi elämä, miksi laittaisit itsesi tuohon tilanteeseen, kun toinen käyttäytyy kohtuuttomasti ja olosuhteet ovat kamalat.

Mä sanoisin (kun kysyvät teitä), että "tänä vuonna me ei tulla mökille. Jos haluatte tavata, olemme kaupungissa X päivinä Y.Y.". Kun kysyvät miksi ei, niin sanot, että "ei sovi aikatauluihin/suunnitelmiin tälle kesälle." Toistat jotain variaatiota tästä kunnes lopettaa.

Tämä kesämökin emäntä on varmaan se, joka toisessa ketjussa valittaa, kun ei saa sanottua kesävieraille, että tänä vuonna haluamme olla mökillä ihan vain kaksin. Mikään vihjailu ei auta, ja emännän pinna kiristyy sen verran, että se ei voi olla vieraillekin näkymättä.