**Vilttiketju viikko 17**

Notkun täällä taas tilittämässä vähän päästä. Ottaa niin aivoon, kun olen varma, ettei taaskaan tärppiä...Valkkari lisääntyi juuri kun olin kirjoittanut, että kuivaa on. Ei sillä tosiaan taida olla merkitystä tai " kaavaa" , mitä sieltä valuu ennen tärppiä/tätiä. Merkitystä on varmaan sillä, että lyön aina tässä vaiheessa piinistä hanskat tisksiin ja suggeroin menkat alkamaan. Olo on nytkin sellanen, että lirahtaa hetkellä millä hyvänsä. Epistä!!

Kiitos Shenniina kun jaksat vastailla kysymyksiini tuosta oviksesta. Se vaan on edelleen niin uutta ja outoa mulle.



On hyvä fiilis siitä kun aurinko paistaa ja kroppa ailkaa toimia niin kuin pitääkin. Nyt vaan murehdin kovasti sitä, että jaksaako kipeä miheni touhuilla tänään ja lähipäivinä. Hän kun on aina sitten tosi kipee kun on kipeenä. Ei millään haluais jättää näin hyvää tilaisuutta käyttämättä. Kohta on yritystä takana 2v. Ei oikeen enää jaksais odottaa.



Helpompaa varmaan olsi jos ei täällä jatkuvasti pörräis ja miettis asioita. Mutta minkäs teet...

Ja voi kurjuus mitä uutisia täällä oli odottamassa! Odotin innolla, kuinka moni olis plussannu... Ei voi olla totta, että joudun sinutkin Shannon tuolta plussanneista poistamaan. Suuren suuria voimahalauksia sinulle!!! Itse koin elokuussa km:n, en ollut uskoa raskautta, joka tärppäsi toisesta kierrosta. Sitten alkoi vuoto, tuli vaan tyhjä olo. Lääkärikäynnillä tosi p....a olo, koska oli todella tyly äijä. Sitten tuli pelko, ettei uskalla enää koskaan, toisaalta toive ja innostus kun tärppäsi niin nopeaan... Mutta täällä sitä siis ollaan edelleen... Ja se vauvan kaipuu, miten voikin olla näin valtava! Pahenee koko ajan. Nyt on lähipiiriin tullut monta vauvaa ja moni on vielä maha pyöreänä, se tällä hetkellä lisää tuskaa entisestään. Olo on tosi raastava. Eikä mulla ole mitään toiveita raskautumisesta ennen laparoskopiaa, joka joskus syksyllä... Mutta, ei siinä Shannon auta ku surra se suurin tuska ja pettymys pois. Sitten koittaa jatkaa ja nauttia siitä mitä jo on! Halaukset vielä!!



Ja samoin Rialle!! Kästtämättömiä asioita tapahtuu. Pelästyttää ja kauhistuttaa, mitä sulle olis voinu käydä. Onneksi olet suht ok kunnossa kuitenkin. Varmaan on takki aika tyhjä sielläkin. Tässä ei voi muutataas, ku ihmetellä tätä lisääntymisen vaikeutta ja ihmeellisyyttä. Ja miten se jollekin on itsestäänselvyys ja helppoa??



Omaa napaa.... Täällä on tosiaan nautiskeltu ihanan lämpimistä ja aurinkoisita päivistä. Hyvällä mielellä olen ollut. Nyt nämä uutiset täällä veti mieltä kyllä alas päin : ( Ja oma olokin alkaa taas muuttumaan tutuksi ennen menkkoja olotilaksi, eli jomottelut alkaneet. Eli sitä pientä toivetta, joka vielä pari päivää sitten oli, ei enää oikeastaan ole. Nippailee ja jomottlee siihen malliin että... Tätiläisen saapumispäivä pitäis olla ma-ti, mutta saas nähdä, miten taas käy. Näyttää siltä, että kierto on koko ajan lyhentynyt. Tän vuoden puolella kierrot olleet 28,23, 25 ja 25. Eikä todellakaan enää sitä 14pv oviksesta menkkoihin. Ennen esikoista oli aina tasan tarkkaan 15pv oviksesta menkkoihin. Nyt se on jotain 10-13pv ollut. Se tässä huolestuttaakin, mutta minkäs teet. Gyne tähän totesi, että eihän sitä koskaan ihan varmaksi tiedä koska se ovis on.... No, ei se varmasti aikaisempaan ainakaan ole, jos tikku näyttää vahvaa plussaa... Mutta ihan sama, en jaksa mitään lääkäriä ainakaan vaihtamaan ruveta.



Tässä nyt tulee kuitenkin kesä, ja kaikennäköistä menoa ja meininkiä. Mukavaa sellaista, joten en jaksa tällä hetkellä kovin paljoa stressata tätä asiaa. Murehdi kuitenkin, mut sille ei mitään voi.



Jaahas, jospa taas piha hommiin... Se on aika terapeuttista tavallaan... Aurinkoista mieltä kaikille!!!!!

Olo on ihan kauhee. Mahaa pistää siihen malliin, että kohta lirahtaa. Olen niin turvoksissa, että kohta en mahdu ovesta kulkemaan. Raivostuttaa, että nää pms:t kestää niin kauan ja muistuttavat ärsyttävästi raskausoireita. Olen noita vuotoja vähän tarkkaillut ja äsken tuli ihan kirkasta limaa, ihan kuin oviksessa, venyvääkin. Tuli mulla sellanen sitkee " räkä" viime kierronkin vika päivänä, mutta se oli vaaleen keltasta. Sorry ällöt kuvaukset...Siksi näitä valumisia kai tarkkailen, kun luin jostain, että " kuiva kausi" jää väliin, jos ois raskautunut. Ei taida pitää paikkaansa.

Mieli on kuitenkin surkea. En voi ymmärtää, mitä pahaa olen tehnyt, kun vauvaa ei meille anneta=( Tule täti äkkiä, jos meinaat kerran tulla, prkl....

Senniina tiedän tunteesi. Minulla oli ennen viime menkkoja tosi paljon oireita ja lopuksi tosi turvonnut olo. Ei ollut ollenkaan mukavaa =(



Nyt vaan menee hermot tän ovis bongailun ja piinailun kanssa. Tai enemmänkin ottaa päähän se kun mies on kipee eikä välttämättä tänään kykene/jaksa paljon tuota seksiä harrastaa. Eihän hän mitään taudilleen voi ja häntäkin se harmittaa, mutta silti. Menee hukkaan tää kierto...tai ainakin niin ajattelen. Voihan se huomenakin aamusta vielä tärpätä tai vaikka huomena illasta....turhauttavaa. On tätä odotusta ollu jo niin pitkään, et nyt kun olis oikeesti mahiksia ni ei kykene. ARGH!!! Toivottavsasti selviän tästä selväjärkisenä.......Yritän miettiä muitakin asioita, mutta heti kun kropassa tuntuu edes vähän joltain ni on jo miljoona ajatusta päässä. Taitaa olla tuttua teille kaikille?!?

Onhan tuo oireiden tarkastelu meikällekin tuttua. Se menee helposti överiksi. Siis puhun ihan omasta puolestani, mutta ei siinä ole mitään järkeä että ajattelee jokaista oiretta ja miettii niiden perusteella onko raskaana vai ei. Varmuutta ei voi kuitenkaan saada. Raskausoireet muistuttaa menkkaoireita ja toisinpäin, limat, kohdunnapukka, turvotus, nippailut, ne voi olla minkälaisia vain molempien vaihtoehtojen kohdalla. Tää on mulle siitä harvinainen kuumeilukierto että oon tietoisesti pistänyt jäitä hattuun ja keskittynyt muihin asioihin. Jos onkin epätavallisia nipistelyjä kohdussa ollut, oon heti keksinyt niille jonku muun syyn ku raskauden. Tai ku on ollu ilmavaivoja kummallisen paljo, oonki tajunnu syöneeni just jotain keinomakeutettua ja makeutusaine on saanu tufnut aikaan. ;) Enkä myöskään aio masentua menkkoja enteilevistä oireista. Ihan turhaa energiantuhlausta ja mielialanpilaamista se on. Nyt haluan korostaa että puhun omasta kokemuksestani vaan enkä tällä tarkoita arvostella sitä miten muut suhtautuu oireisiinsa.



Mulla on jotenki syvä rauha ja tietoisuus sisimmässä siitä, että meille vielä suodaan lapsia. En tiedä tapahtuuko se jo tänä vuonna vai vasta vuosien päästä mutta luotan että se tapahtuu, ja tapahtuu just silloin kun aika on. Matkaan mahtuu, ja on jo mahtunut, monia itkuja, mutta kyllä niilläkin on ollu tarkoituksensa. Jos ei muuta, niin ainakin oon henkisesti vahvempi nyt kuin olin 4 vuotta sitten kun ehkäisy jätettiin pois. Osaan arvostaa elämän perusasioita enemmän enkä pidä itsestäänselvyytenä sitä että saan kaiken minkä haluan. Myös mun ja mieheni parisuhde on vahvistunut tosi paljon tämän lapsettomuudenkin kautta. Jos olisin heti tullut raskaaksi ja vauva olis tullut kuvioihin mukaan, meidän parisuhde olis saattanut jäädä vaille sitä syvyyttä mikä siinä nyt on. Mutta tietenkin lapsen tulo myös tuo parisuhteeseen taas uudenlaista lujuutta. :) Mutta minä olen niitä hulluja jotka uskoo että monilla tällasilla asioilla on tarkoituksensa. Niitä tarkoituksia on tosin usein vaikea nähdä ja hyväksyä kun on tuskien keskellä. Usein ne näkee vasta myöhemmin jos ollenkaan...



Voimia edelleen Shannonille ja Rialle. Ja myös kaikille niille jotka täti yllätti. Kyllä meidän vuoro vielä tulee! :)

Kyllähän tämä piinispäivien elo sellaista ylä- ja alamäkeä on, että huh huh! Kovaa on naisen elämä, ei voi muuta sanoa=) Ja puolisoitten tietty myös, kun joutuvat tätä kattomaan ja kuuntelemaan...Olen kyllä Majita sun kans ihan samaa mieltä energiantuhlauksesta, mutta se meille kaikille varmaan niin tuttu epätoivo vaan välillä saa yliotteen, vaikka kuinka yritän hanttiin laittaa. Kyllä se tossa kp3-4 alkaa taas helpottaa ja onhan sentään vappu ja kesä tulossa.



Mitäs suunnitelmia vilttisläisillä on vapuksi? Me lähdemme la-aamuna ajelemaan siskoni luo Etelä-Suomeen ja tullaan ma takas. Tätiä en meinannut ottaa reissuun mukaan, mutta kyllä se ovela liero varmaan tunkee kassinsa meidän autoon...Tosi hyvä on kyllä lähteä kotoa pois, että on muuta ajateltavaa!

Senniina:

Majita sun kans ihan samaa mieltä energiantuhlauksesta, mutta se meille kaikille varmaan niin tuttu epätoivo vaan välillä saa yliotteen, vaikka kuinka yritän hanttiin laittaa.

Niin, ymmärrän hyvin, kyllähän se minutkin on monta kertaa vallannut ja todennäköisesti tulee valtaamaan tulevaisuudessakin. Itse asiassa ihmeellistä tämä rauha mikä mulla nyt asian suhteen on...

Mulla ei ole ei sitten minkäännäköisiä vappusuunnitelmia. Oon opiskelukaupungissani miehestä erossa, kaikenlisäks poissa Suomesta... kyllähän sitä vappua täälläkin vietetään mutta en oo oikein edes varma että missä merkeissä. Luulis Pariisissa jotain pippaloita olevan, ois varmaan mielenkiintoista lähteä keskustaan katselemaan, mutta toisaalta viime aikoina täällä on ollu niitä levottomuuksia joten voi olla että jätän menemättä. Pitää kysellä onko kavereilla suunnitelmia... Joku jazz-konsertti jazz-baarissa tai sellanen vois kyllä olla ihan paikallaan! :)

Kp1 ja tunteen varmaan tiedätte. En jaksa edes itkeä. Kierto oli tällä kertaa sitten 26/27 riippuen siitä, laskenko 1.4. iltatuhrusta vai 2.4. kunnon vuodosta. Sunnuntaina lähtee sitten viimeinen clomikuuri käyntiin, sitten aivot narikkaan tämän asian suhteen ja syksyllä sitten katsellaan. Vaikea olla miettimättä sitä, mikä vika minussa on. Ovatko munasolut jo niin huonoja, että niistä ei enää ole hedelmöittymään vai onko kiinnittymisessä jotain jne...Toisaalta olen varma, että saan tällä negatiivisella mielialallani tuhottua kaikki mahdollisuutemme vauvansaannin suhteen.En ymmärrä, miten saisin sen voitettua ja saavuttamaan rauhan ja luottamuksen??



No, nyt uskallan vetää salilla rankempaa treeniä kesäkroppaa varten (heh, siinä onkin työtä) ja taidanpa vetää ylppärilakin lipan niskaan ja vetää myös enemmän ku yhen lasin skumppaa viikonloppuna=) Kyllä tästä vielä noustaan!

Senniina: Pahoittelut tädin johdosta. Tiedän sen tunteen niin hyvin. Lohdutushalaus täältä.



Mua ei vapun vietto nyt pahemmin innosta ja onnex meillä ei oo mitään erikoista suunnitteilla. Mun hyvän ystävän luo mennään tosin kyläilemään vappupäivänä. Heillä suurinpiirtein samanikäiset lapset kuin meillä, joten siellä aina mukava käydä. Ja tää mun ystävä tietää tästä keskenmenosta, joten ei tarvi kauheasti pinnistellä. Mä oon hyvien ystävien kesken puhunut avoimesti tästä keskenmenosta. Tuntuu, et puhuminen auttaa ainakin jonkun verran. Muuten on fiilikset vieläkin samansuuntaiset, eli on ankea ja tyhjä olo. Fyysisesti voin jo hieman paremmin ja vuoto jo aikalailla vähentynyt. Henkinen puoli onkin sit ihan toinen juttu.



Me saatiin sairaalan sisällä eri henkilöiltä erilaista informaatiota siitä koska voi aloittaa yrittämään uutta raskautta. Lääkäri sanoi että ei tarvi odottaa vaan voi aloittaa heti kun jälkivuoto loppuu, kun mun keskenmeno oli spontaani eli vuoteli itsekseen pois. Sit taas kätilö sanoi et kannattaa odottaa et tulee yhdet menkat ennenkuin aloittaa yrityksen. Me kyllä ajateltiin, et ei odotettais. Yritettiin kuitenkin niin kauan, et en varmaan kuitenkaan edes tulis heti uudestaan raskaaksi. Tuntuis jotenkin maalman tyhmimmältä idealta ottaa nyt ehkäisy käyttöön vaikka vaan vähäksikin aikaa. Onko kellään kokemusta yrittämisestä keskenmenon jälkeen ja millaisia ohjeita on annettu? Kätilö sanoi, et raskausviikkojen määrittäminen ois helpompaa jos odottaa ne yhdet menkat ja että silleen vois aloittaa puhtaalta pöydältä. Mut sen takia me ei kyllä ainakaan ruveta odottamaan mitään. Haluamme jo päästä yrittämään uudestaan heti kun vuoto loppuu vaan.



Mukavaa viikonloppua kaikille vilttiksille!!



Shannon

Tädin ketku, kun Senniinan löysi, taas =( On se oireiden tarkkailu rasittavaa. Mä olen siitä aika hyvin päässyt viime kiertojen ajan eroon. Eikä tässä nyt ole mitään kummempia ollutkaan, aina jos jotain vähänkään poikkeavaa huomaa itsessään, niin heti sitä miettii et onko tää nyt sitä. Mutta tässä ei tosiaan ole mitään kummempia ollut, nämä endon aiheuttamat jomottelut ja oireetkin ovat jo tulleet tutuksi... Nyt on jomotellut koko päivän mahaa tosi lujaa, joten veikkaan et kierto olis taas sen 25 pv. Eli su saapuis tätiläinen :(( Ei voi mitään.



Mulla on tavallaan jonkinlainen tasapaino ja rauha nyt löytynyt tässä asiassa. Uskon, että me joskus vielä lapsi saadaan. Tai jos ei saada, ni olen tosi onnellinen kuitenkin, että meillä on onni tästä yhdestä mussukasta. Välillä on kuitenkin hetkiä, jolloin se vauvan kaipuu on niiiinn valtava, että sydäntä raastaa. Silloin on vaikea hyväksyä sitä, ettei me saatu toista lasta sillä kahden vuoden ikäerolla, niin ku toivottiin. Ei ehkä kolmen tai neljänkään vuoden ikäerolla. Eikä varmaan saada kolmea tai neljää lasta, niin ku on toivottu. Välillä sitä vajoaa siihen epätoivoon ja tuskastumiseen. Mut oikeesti mä uskon kans, et kaikki tapahtuu just sillon ku on oikeesti paras aika. Ja kaikella on varmaan merkityksensä, ainakin kaikesta voi oppia ja saada jotain hyvääkin. Vaikka sitä ei tietenkään vaikuksien keskellä usko...



Asiasta toiseen... Meillä mies vapun aaton töissä. Me pojan kans mennään kavereille grillailemaan ym. Vapun päivänä varmaan yhdessä kaupungille.



Laskinpa nuo kp:t taas, eli 24/25-28 nyt. Ei pienintäkään toivetta enää ilmassa, että jättäis tätä paikkaa tällä kertaa väliin. Niin vahvat tätioireet että... Ei oo muuten kauaa, ku toivoin ja uskoin että tänä vuonna saadaan vauva. Nyt on toive vaihtunut siihen, että tämän vuoden aikana tärppäis...

Laitoin huvikseni sille madam mammalle viestiä =D



Ja ennusti meille vielä kolmea lasta (ihan kiva!), mutta pitkään tässä saatais vielä yritellä. Nimittäin ennusti lapsia vuosille 2014, 2018 ja 2020. Että siellä nelikymppisenä sitten...



Joskus esikoisen kuumeiluaikana pyysin ennustuksen siltä elliltä. Se ennusti myös neljää lasta meille =) Vuosille -05, -07, 2011 ja 2014. Että tämä olis kyllä mukavampi!



Mutta josko toi neljä lasta täsmäis sit kuitenkin.... Heh...



Oletteko muut kysyneet näitä? Senniinan muistan lähiaikoina saaneen vastauksen, et ei enempää lapsia :( Vai mustanko sittenkin väärin?



Jep, jos taas jotain hyödyllisempää....

Juu laitoin madame mammalle viestin ja hän ei meille lapsia luvannut. Elli oli sen sijaan viisaampi ja lupasi tytön vielä tänä vuonna ja pojan 2008. Meni siis Elliltäkin pieleen, mutta huomattavasti luotettavampi ennustus kuin tuon madamen=-)



Ei kai tässä auta, kun katsella vaan elämää eteenpäin. Pupuilua meillä harrastetaan edelleen ahkerasti ihan pupuilun ilosta ja ehkä jossain vaiheessa siemen alkaa itää. Ja jos ei, niin ihan hyvä meillä näinkin on.



Olen vapun nettipimennossa ja palailen sitten ensi viikolla uutta yritysintoa uhkuen linjoille.



Piinistelijöitäkö oli vaan Selmiina, joten tsemppiä menkkatuntemuksista huolimatta! Eihän sitä koskaan tiedä...Oikein hauskaa vappua kaikille ja plussatuulia oviksen bongailuun ja joka vaiheeseen!

Olen ylpeä itsestäni, kun en ole tämän päivän aikana juossut koko ajan täällä katsomassa, että kuka on kirjottanut mitäkin ja onko mitään uutta tietoa joka olis mulle hyödyksi. Muuten en kyllä voi oikeen olla ylpeä itestäni.



Sain tänään tietää, että meidän hyville ystäville on tulossa vauva. Raskaus on vielä ihan alussa. Mies tiesi jo vähän aikaa, mutta ei uskaltanu kertoo mulle. Ihan syystäkin. Menetin malttini ihan kokonaan ja siinä miehen kainalossa itkin, ettei meille tule koskaan lasta ja olen huono nainen kun en voi lasta saada. Kaikkea sitä pettymystä, turhautumista ja pelkoa. Sen jälkeen nukuin muutaman tunnin päikkärit ja olo oli kun olis uudelleen heränny tähän maailmaan. Taisi oikeesti tehdä hyvää parkua oikeen syädämen kyllyydestä. Jaksaa sitten taas jatkaa tätä yrittämistä. Mies ei vaan tainu ihan tajuta, et se oli tarpeen mulle toi itkeminen. Just tuota reaktiota peläten ei ollu mitään mulle sanonutkaan asiasta. Kyllähän tuo vieläkin kirpasee kun ajattelee asiaa, mutta silti oon ystävien puolesta myös onnellinen. Kaikki onni heille suotakoon.



Mutta ei ne asiat meillä ihan huonostikkaan ole. Tänä aamuna sain ovistestistä vahvan plussan. Aamu pupuilu ei oikeen onnistunu kun mies oli vielä kipee, mutta illalla sitten senkin edestä =) Joten eiköhän tässä oma mieli virkisty taas ja elämä ala näyttää ihan mukavalta.

Täällä minä " ihmeellisen rauhan täyttämä" oon sitten jo pienen masennuksen vallassa kun tulee vaan lisää ja lisää merkkejä menkkojen alkamisesta... punertavaa tuhrua näyttäs tulevan jo nyt, vaikka kp on 21/24-25 ja menkat siis pitäs alkaa vasta ke tai to. No aina mulla on tollasta tuhrua tullu ennen menkkoja... toivoin vain että laparoskopia ja endon poisto sais tonki vaivan häipymään... >:( Menkkamaiset vihlonnat alko eilen illalla. Ja nyt on n. 4 päivän ajan aamulla ollu semmosta outoa vähän ovismaistakin jomotusta aina noustessa. Rintojen kipeys myös häippäsi paljon aiemmin ku yleensä, normaalisti se lähtee pari päivää ennen menkkoja. Poikkeavia oireita siis on. Mutta on niitä ennenkin ollut eikä plussaa ole tullut, ja nyt pistän ne oireet laparoskopian ja hormoneihin vaikuttavan Vitamore Total-valmisteen piikkiin.



Äh, en jaksa toivoa ja sit pettyä... mutta yritän olla masentumatta myös. Sit menkkojen jälkeen voi sitten alkaa pohtimaan et oliko ne valemenkat vai ei... huoh.



Senniinalle voimia! Voi pahus vie että ei vielä sitä plussaa tullut! Tiedän kyllä miltä tuntuu... :(



Selmiinalle plussatuulia, toivotaan parasta! :)

Kantrille tsemppiä ovispupuiluihin!



Majita, mulla on ihan samanlaisia juilimisia ja jomotuksia jopa viikkoa ennen menkkojen alkua. Sit niihin jomotuksiin tulee parin päivän paussi ja silloin alkaa tuhru. Sitä jatkuu 2-3pv. Sit on vuorossa tajuttomat kipuilut ja menkat. Jospa sulla on tulossa lyhyempi kierto? Mites sulla oli aikasemmin kierron pituus? Siis lyhenikö tms. Mulla ku on nyt lyhentyny aika paljon, vissiin tän endon vaikutuksesta....



Mutta nyt siis kp 25/25-28. Ja mulla hölmöllä on taas toiveet noussu. Nimittäin parina päivänä jomotteli kovasti, nyt ei mitään oireita. Ihmeellisintä on ettei tuhru ole alkanut. Sitä kyttäillessä.... On tämä naurettavaa, mutta myös tuskallista tämä oireiden kyttäily. Ja tosiaan, se ovis oli ilmeisesti vasta kp14-15, joten 28päivän kierto olis tulossa. Eli tässä ehtii vielä tuhrut ja oireet ja tädit hyvin vielä mun kiusakseni... Nyt on pitkästä aikaa oikein piinistely olo :o)



Aurinkoista lauantain jatkoa!!!!

Kuulostaa kyllä lupaavalta että tuhrut ei oo alkanu.



Mulla on yleensä silleen päin että jomotuksissa ei oo taukoa vaan ne lisääntyy mitä lähemmäks menkkoja mennään, ja alkavat usein viikkoa ennen, nipistelyinä. Tuhruun tulee sitten parin päivän tauko ennen menkkojen alkua (joka silloin joskus sai tietenkin toiveet nousemaan). Mulla on ovulaatiosta laskettuna tulossa lyhyempi kierto, eli normaalisti se on ollu 27-28 ja nyt siis 24-25. Oon kuullut et muillakin on laparoskopian jälkeen kierto lyhentynyt. Saas nähdä, on tosiaan vähän sellanen olo et ne menkat saattas alkaa jo ennen ke eli sit oiskin kierto jotain 22-23... katellaan. Nyt yritän loppupäivän keskittyä ihan muihin asioihin, tulen hulluksi muuten...

Kyllä tässä on nyt parhaamme yritetty ja yritetään edelleen jaksaa touhuilla tuolla makkarin puolella. Pidettiin tuosaa ennen ovista pidempi tauko, että simppoja kerkeis kertymään kunnon lasti. Joten nyt on ihan mukava touhuilla, kun oikeasti tekee mieli =) Toivottavasti tää taktiikka tehoaa. Miten te muut muuten olette asian suhteen toimineet? Säästelleet vai jtp vai jotenkin muuten?



Ihan tulee kesä olo, kun tänään kuivasin pyykkejä ulkona. Ihanaa kun aurinko paistaa...luulis että jaksaa enemmän, mutta mua kyllä taas väsytti niin paljon että piti ihan päikkärit ottaa. Viime kierrossakin oviksen jälkeen olin kovin väsynyt. Toivottavasti tää ei nyt muutu mitenkään massiiviseksi väsymykseksi. Olis kiva jaksaa näin kauniina päivinä touhuilla kaikenmoista.



Selmiinalle pidellään täälläkin kovasti peukkuja, että täti ei tuliskaan vaan näin kevään kunniaks haikara =)

Mä tulin tänne ihan vaan tsekkaamaan on Selmiina kirjottanu kuulumisia kun veikkailit silloin aiemmin että menkat alkais tänään. Täällä on peukut pystyssä että ne ei alkais!



Mulla ihan samanlainen olo kuin aiemminkin, oireet ei oo lisääntyneet suuntaan eikä toiseen. Välillä tuntuu outojakin nipistelyjä kohdussa, mutta on niitä ennenkin tuntunut... Eilinen masennus enteilee kyllä menkkoja. Uhrasin kuitenkin ajatuksia testailemisenkin miettimiseen, ja päätin että testaan pe-aamuna, jos menkat ei ala ennen sitä. Silloin ne olis yhden päivän myöhässä. Testaisin vielä myöhemmin mutta meille tulee vieraita enkä viitsi testata silloin kun talossa on muita kuin minä ja mies...



Ihan pakko myöntää että toiveet nousi kun luin yhtä ellien raskausoireketjua. Mutta yritän silti pitää jalat maassa. Monet oireet on tuttuja menkkoja edeltäviä oireita.



Mukavaa vappua ja sunnuntaita kaikille, telmintäintoa ovista eläville ja piinailijoille peukkuja (eihän sitä tiedä vaikka niitä ois muitakin kuin minä ja Selmiina)!



Majia kp 22/24-25

On niin hieno ilma taas, että ulkoillessa on päivä mennyt. Nyt ehtii koneelle, ku poju nukkuu päikkäreitä...



Ja ette voi uskoa, miten täällä on toiveet korkealla, liian korkealla varmaan taas kerran. Voi p***a, ottaa jo valmiiksi päähän kun ne menkat kuitenkin alkaa.... Mutta nyt on siis toiveet kuitenkin niin isot! Nimittäin ei tietoakaan tuhrusta, ei jomotuksista, ei tädistä. Sitten on sellanen jännä olo, ei voi sanoo paha olo, mut jotenkin outo ja ontto. Toisaalta, nyt on vasta kp 26/25-28. Ihan sairastahan tämä on. Ja jos näin joutuu piinailemaan, se tädin tulo on 100kertaa raskaampi. Mutta nyt tekis jo mieli kaivaa testit kaapista. Mä en nimittäin kestä tätä kärvistelyä... Mut tiistaina on vasta kp28, eli keskiviikkona vois aikasintaan sitä testaamista miettiä, vaikka en oikeesti usko, että sinne asti päästään. Tässähän on monta päivää ennen sitä... Mutta näin täällä....



Onneks illalla mennään kyläilemään, joten on ohjelmaa ja ajatukset pois tästä. Eikä voi ottaa alkoholia, ku pojan kans kahdestaan mennään, ni ei saa siitäkään syytä testin tekoon. Heh...



Ilosta vappua kaikille!! Taitavat olla jo vapun vietossa kaikki muut... Mutta olishan se jo korkea aika ottaa vihdoin taas plussa tänne Vilttiketjuun! *nostaa kädet ylös ja nappaa plussan kiinni*



Piinailu jatkuu.....