Mikä sinua ITKETTÄÄ? - virallinen keskusteluketju

Itkettää, kun vappuräntä ei pese ikkunoita puhtaaksi.

Kokosin Ikean hyllyä ja yksi ruuvi meni vinoon niin että jouduin irrottamaan sen ja kiinnittämään uudestaan. Itku tuli kun meni tuon takia koko vappu pilalle. Miten voi ihmisen pakottaa tuolla tavalla veivaamaan yhtä ruuvia edestakaisin? Missä on ihmisarvo nykysuomessa!

Itkettää joskus yhtäkkiä, kun tulee hirveä ikävä exää.

Vanheneminen ja elämän turhuus itkettää.

Itkettää, kun rakas kotikaupunkini Porvoo on provoilun emämesta.

Itkettää, kun kuivahiivaa ei saa isommissa pakkauksissa.

Itkettää, kun taivas on vappuna harmaa :(

Itkettää, kun en saa samanlaisia kirjasukkia kuin mitä presidentti George Bush vanhemmalla oli vaimonsa hautajaisissa.

Jos koiravanhukseni kuolisi. Koko ajan sitä pelkää että milloin tuo rakas kuolla kupsahtaa :(

Itkettää, kun en osaa tanssia yhtä eteerisesti ja pelottavan näköisenä kuin Kate Bush Wuthering heights -videolla

Jos löytäisin korvakoruni kadonneen takaosan, niin itkisin kiitollisuudesta.

Henkinen yksinäisyys ja paskat vappupallot.

Itkettää koska mies söi lasten vanukkaat ja teini söi pienemmille tarkoitetun pannarin.

Pakko muuttaa Helsingin Jätkäsaareen. Itkettää, siellä on niin sysirumaa. :(

Itkettää, kun en taaskaan muistanut pestä jauhenlihaa.

Vierailija kirjoitti:

Jos löytäisin korvakoruni kadonneen takaosan, niin itkisin kiitollisuudesta.

Jos löytäisin sen sinulle antaisitko pimpsaa kiitollisuudesta?

Itkettää kun nenä vuotaa räkää jo kolmatta päivää putkeen. Ensin se vuosi solkenaan vetistä räkää jonka valumista ei voi estää kuin tamppoonit sieraimissa, aina kun vähääkään liikahtaa niin pisaroita valuu leuassa asti. Nyt kun pahin on ohi, räkä on yhtä paksua ja limaista jojoa joka kutittaa, mutta ei lähde mihinkään! Kiva pyyhkäistä nokkaa kun nenäliinaan tarttuu kolmemetrinen räkäliaani joka ei katkea millään siististi vaan päätyy aina läiskähtämään kylmänä ja epämiellyttävänä naamaan. Koko nenänympärys on punainen, karhea ja hilseilee kipeänä kaikesta nenän ronklaamisesta. Kiroan sen joka tämän taudin minuun tartutti!

Itkettää, kun en osaa päättää, onko 120 grammaa makaronilaatikkoa riittävästi hääaterian pääruokana.

Olen murheen murtama ja kirkkaat kyynelhelmet vierivät poskillani.

Itkettää, kun olen niin ihana ja mielenkiintoinen, mutta kukaan ei tajua sitä.

Tällä hetkellä ei itketä mikään.