Terveysasemien alasajo on tehokas uhkakuva – oikeasti iso veropotti uppoaa huostaanottoihin ja vanhusten kotihoitoon

Sosiaalipalveluiden uudistaminen ei kuohuta suuria väkijoukkoja. Harvan uusmaalaisen arkeen liittyy lastensuojelu, mutta juuri nämä palvelut imevät ison osan sote-rahoista, kirjoittaa HS:n toimittaja Katja Kuokkanen.
Katja Kuokkanen HS
Julkaistu: 29.4. 2:00 , Päivitetty: 29.4. 12:14

KUKA maakunnan kokoisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa tietää, ettei vaari enää pärjää yksin kotona? Tai että lapsi on sijoitettava kiireellisesti pois kotoaan?

Sosiaali­palvelut ovat jääneet sivuun ajoittain kiivaassakin sote-uhkakuvien maalailussa. Arvioin sen johtuvan luvuista: vain yksi tai kaksi kymmenestä Uudenmaan kunnan asukkaasta käyttää sosiaalipalveluita.

Poliittisesti on tehokkaampaa esittää, että miljoonasäästöjen takia kaikkia Helsingin terveysasemia voi uhata alasajo. Tällaista väläytti maaliskuussa mielipidekirjoituksessaan joukko johtavia kuntapäättäjiä.

Terveysasemat kun ovat valtaosalle tuttuja. Niitä käyttää pääkaupunkiseudulla noin puolet asukkaista ja joissain Uudenmaan kunnista jopa neljä viidestä ihmisestä.

SILTI juuri sosiaalipalvelut imevät Uudellamaalla vuodessa keskimäärin 1 500 euroa asukasta kohti. Se on puolet uusmaalaisen keskimääräisistä sote-menoista. Terveysasemiin sitä vastoin kuluu 220 euroa.

Hangossa perusturvajohtaja Elisabeth Kajander sanoi, ettei uutta sotea valmistelevan virkamiesryhmän jäsenenä tiedä, miten sosiaalipalvelut on määrä järjestää. Hän huomautti, että sosiaalihuollossa olisi erittäin huono asia, jos palveluketju pirstoutuisi eikä kenelläkään olisi kokonaiskuvaa ihmisen tilanteesta.

Kyse on tarkasti laeilla säädellyistä päätöksistä. Ne ovat samalla usein elämän vaikeita asioita. Suuri kysymys on, miten yritykselle luovutetusta sote-keskuksesta saa viranomaispäätöksen vaarin kotihoidosta. Yritykset eivät voi tehdä sellaisia päätöksiä.

Vielä ei tiedetä miten yritykselle luovutetusta sote-keskuksesta saa viranomaispäätöksen vaarin kotihoidosta.
Vielä ei tiedetä miten yritykselle luovutetusta sote-keskuksesta saa viranomaispäätöksen vaarin kotihoidosta. (KUVA: AKSELI VALMUNEN / HS)
Sitä Kajander ei osannut sanoa, eikä sitä, miten käy nuorten psykologille tai päihdepalveluille.

ASIA on työn alla, vastaa maakunnan sote-uudistaja Timo Aronkytö. Kuntien sote-toimialat yhdistetään Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin ja sairaaloihin. Perustetaan alueittain palveluyksiköt, joihin sote-keskuslääkärin arvio avun tarpeesta saapuu.

Hangossa tuskin olisi omaa palveluyksikköä, sillä Länsi-Uusimaa on yksi peruspalvelualue. Kotihoitaja ajaisi vaarin luo autolla jostain muusta kunnasta.

Näiden palveluiden järjestämisestä olisi hyvä puhua laajasti jo siksi, että valtaosa sosiaalipalveluiden käyttäjistä ei itse jaksa puolustaa oikeuksiaan.
Mitä jos Helsingistä, Espoosta ja Vantaasta tehtäisiin oma sote-maakunta? Rutiköyhä Hanko on jo nyt pulassa, terveys­keskuksen patja­varastosta oli tehtävä toimisto
2:00
Mielipide: Maakunta-sote vaarantaisi helsinkiläisten peruspalvelut
7.3. 2:00