Lue keskustelun säännöt.
Miten oppia auton rajat? Parkkeeraus ja kapeat kujat on kammottavia
28.04.2018 |
En vain tajua miten leveä auto on ja pelkään koko ajan että osun jonnekin kyljistä. En osaa parkata kapeaan rakoseen.
Eilenkin jouduin venkslaamaan edes takas ties kuinka kauan ja viereisessä autossa oli joku ja se tuijotti ja varmaan mietti että osunko suihen. En osunut mutta hikoilin siinä trittäessäni.
Lopulta sain auton parkkiin mutta kun tulin ulos niin se oli ihan vinossa. Molempiin viereisiin autoihin oli kuitenkin paljon tilaa. En voinut peruuttaa kunnolla taaksepäin ja ajaa parkkiin sisään kun autoni takana oli lauma pyöräilijöitä seisomassa eivätkä he viitsineet mennä siitä pois.
Äääh oöinko mä koskaan.
Kadullakin kun tienposkeen in jätetty autoja niin pelkään että osun niiden sivupeileihin ja väistän vähän vastaantulijoiden kaistalle jos se on tyhjä. Jos ei niin hidastan hirveästi vauhtia... äääh...
Auto on iso ja pitkä.
Kommentit (3)
Toisaalta taas harjotuksia olisi parempi tehdä oikeassa ympäristössä, jolloin tottuu siihen että miltä tilanne näyttää (hurjalta!) verrattuna siihen mitä se oikeasti on (tilaa).
Eli kaverin kanssa jollekin parkkialueelle, missä on autoja mutta ei paljoa liikennettä. Vaikka juna-aseman parkkis päivällä, ja sitten vaan peruutteleen ja ajelemaan ruutuihin. Kaveri katsoo sivusta ja hälyttää jos näyttää liian pahalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taskuparkkeeratessani avaan joskus oven ja katson siitä missä mennään perän kulman kanssa. Sivupeilistä näkee kanttarin reunan. Keula nyt vain pitää oppia arvioimaan koska useimmissa autoissa sitä ei näe. Nouse vaikka joskus ulos autosta katsomaan missä se todellisuudessa on vs missä luulit sen olevan. Harjotus tekee mestarin. On myös totta, että iso auto on aina hankalampi arvioida kuin pieni.
Pyydät kaverin apuun. Taskuparkkiharjoituksia jossain tyhjällä parkkiksella siten että kaveri seisoo ulkona ja tavallaan näyttää sulle erilaisin merkein mihin asti nyt osuisit jne. On helpompi hahmottaa auton rajat kun se saa tolleen havainnollistettua. Yrität sitten tehdä itsellesi muistijälkiä että mihin asti oli turvallista peruuttaa vaikka taskussa. Kaveri seisoo vaikka siellä ruudun takareunassa leikkien autoa ja opastaa miten lähelle voit ajaa.
Mielikuvitus on rajana. Mutta uskoisin että tuolla tavalla helpottaisi paljonkin.