Kuinka hoitoalan ihmiset kestävät vastenmielisiä potilaita?
Jos on pitkäänkin pitempi juurikasvu tukassa, meikkaamaton naama ja virttyneet sekä nyppyiset vaatteet päällä potilaalla? Epäilläänkö automaattisesti masentuneeksi vaiko kohautetaanko olkia toisen tyylitajun puutteelle?
Itse olen nimittäin tuollainen nainen, jonka mielenkiinnon kohteet ovat aivan jossain muualla ja aina sairaalassa tiedostan nuhjuisen olemukseni. Jossain kaupungillahan ketään ei varmaan kiinnosta vaikka kenkäni ovat vuoden 2000 mallia jne ja laukku on halvin, minkä olen Kierrätyskeskuksesta ostanut. Pakko myöntäå, ettei sitä tyylitajua ole siunaantunut minulle.
Saan kerran vuodessa kohtauksen ja värjään tukkani. Kärsivällisyyteni ei riitä tukan värjäämiseen säännöllisesti ja tummaa kestoväriä ei saa millään kotikonstilla pois. Olen yrittänyt askorbiinihappopesua etc eikä väri lähde minnekään. Kaipa pitää käydä kampaajalla leikkauttamassa väri pois?
Ja tosiaankin minusta olisi epäreilua tehdä johtopäätöksiä ulkokuoren perusteella koska kukaan ei kysy missään terveydenhoitopaikassa mikä minua ihan oikeasti kiinnostaa.
Kommentit (36)
Entä jos potilas tai hoidettava on hiukan sekava mutta ei haise viinalta?
Voi kuule. Kuvaamasi pieni nuhjuisuus ei ole kenenkään mielestä varmasti järin vastenmielistä. Kuvittelin, että täällä puhutaan harhoissa, humalassa ja aineissa olevista jotka käyttäytyy aggressiivisesti, tai dementikoista joilla aivosairaus on aiheuttanut negatiivisia käytöksen muutoksia. Niitäkin hoitotyössä kohtaa. Sekä oikeasti pahanhajuisia rappiotilan ihmisiä tavarat housuissa jne. Sellaisen rinnalla tämä ap:n kuvaama ei ole yhtään mitään.
Ja siis ei kyllä hoitotyössä ihmisiä ajattele vastenmielisinä muutenkaan, mitenkään sillä tavalla että tuomitsisi. Sanotaan että asiakas on esim. päihdeongelmainen joka haisee ja örisee. Ei sitä ajattele, että onpas vastenmielinen ihminen, vaan että hänellä on vaikea-asteinen riippuvuussairaus. Sama jos dementikko puhuu seksuaalisia ja käyttäytyy huonosti. Sairaus, eikä sairauksista voi ketään moraalisesti tuomita. Kyllä terveydenhuollossa kiinnostus kohdistuu vain niihin terveysongelmiin ja. niiden ratkaisemiseen / hallintaan saamiseen, ei asiakkaiden arvosteluun ihmisinä.
Potilaat joutuvat valitettavasti sietämään vastenmielisesti käyttäytyviä lääkäreitä ja hoitajia.
Jos se hoitaja siellä nyt miettiin potilaiden tyylitajujen puutteita, niin kannatais hoitajan varmaan mennä jonnekin kasvamaan aikuiseksi ja tulla vasta sitten takas duuniin!
Tuollainen tyylitajujen puutetta miettivä ei tiedä elämästä yhtään mitään!
Kaikenlaista sontaa sitä pitääkin kirjoitella julki.
Sitä paitsi ehkäpä sitä vois joskus hoitajaksi kouluttaunut miettiä itsekin niitä tyylitajuja, jopa käyttäytymisensä suhteen! Tilannetaju, hienotunteisuus, ihmisen kunnioittaminen... No joo, hei, eihän täällä muita pidä kunnioittakaan kuin arvon hoitajaa itseään..... Pskasakkia!
Vierailija kirjoitti:
Potilaat joutuvat valitettavasti sietämään vastenmielisesti käyttäytyviä lääkäreitä ja hoitajia.
Minkälaista on lääkärin ja hoitajan vastenmielinen käytös? Vai tarkoitatko asiatonta käytöstä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee kyllä mieleen elämänhallinan puute ja masennus.
Itsekin kyllä jos menen sairaalaan, tai lääkärille, kynnys on aika korkea, niin olen silloin ns. huonoimmillani.
Minä en ole kiinnostunut ulkonäköasioista. Monesti ihmettelen sitä, miksei hoitohenkilökunta kysy vaikkapa kuinka hoidan omaa talouttani? Minulla ei ole yhtään laskua mennyt ikinä ulosottoon tai jäänyt maksamatta. En myöskään ole kenellekään yhtään velkaa.
Todella hieno pointti. Eipä olla lääkärissä näihin koskaan keskitytty, vaan juurikin ulkonäköön liittyviin asioihin enemmän.
Ei kysy vuositarkastuksessa työpaikan lääkärikään koskaan, että onko laskut tulleet hoidettua ajoissa.
Sinkkumies

Eihän se lääkäri voi tietää ilman kysymistä että käytätkö kyseisiä aineita. Vastauksesi sitten kertoo että et käytä vaan olet raitis.
Ap, miten ilmenee se, että sinua pidetään vastenmielisenä ja elämänhallinnan menettäneenä?
Vierailija kirjoitti:
Eipä taida juurikasvu, tai paljon muukaan ulkonäköön liittyvä seikka haitata, kun hoitaa ihmisiä jotka saattavat käydä päälle, tai lievimmillään huorittelevat.
Minulta hoitaja kysyi, miksi minä käytän sellaista reppua kuin käytän ja mitä sen sisällä on. Olin kummissani, koska olen tottunut kantamaan tavarani repussa. Kaikki eivät ole kiinnostuneita Vuittoneista. Eivät edes tunne oloaan luontevaksi laukku käsipuolessaan. Olen siis meikkaamaton ja hiuksia värjäämätön keski-ikäinen nainen.
Minä imeskelin kerran päivystyksessä taskustani löytynyttä tervapastillia. Sitten pääsinkin lääkärin juttusille, joka piti minulle pontevan saarnan tupakan vaaroista. Ihmettelin, miksi hän puhuu minulle aiheesta kun en ole ikinä käyttänyt mitään nikotiinituotteita.
Vasta kotiin päästyäni tajusin, että hän luuli varmaan tervapastillin hajua tupakanhajuksi ja messusi sen vuoksi. Onneksi en ollut pessyt tukkaani tervashampoolla. Se vasta haiseekin tervalta! Kannattaa välttää molempia tuotteita, jos tulee äkillinen lähtö terveydenhuoltopalveluihin ettei synny mitään noloja väärinkäsityksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee kyllä mieleen elämänhallinan puute ja masennus. Itsekin kyllä jos menen sairaalaan, tai lääkärille, kynnys on aika korkea, niin olen silloin ns. huonoimmillani.
Minä en ole kiinnostunut ulkonäköasioista. Monesti ihmettelen sitä, miksei hoitohenkilökunta kysy vaikkapa kuinka hoidan omaa talouttani? Minulla ei ole yhtään laskua mennyt ikinä ulosottoon tai jäänyt maksamatta. En myöskään ole kenellekään yhtään velkaa. Onko tosiaankin ulkokuoren laittaminen se paras merkki siitä, että elämänhallinta on kunnossa? Että pitäisi olla tukka vastavärjätty ja yksi setti uusia ja muodikkaita vaatteita vain sen varalle, että joudun käymään terveyskeskuksessa tai sairaalassa? Aika erikoista? Miksei se riitä, että noudatan annettuja ohjeita eli vaatteeni on pesty hajustamattomalla pesuaineella ja olen huolehtinut hygieniastani hajustamattomalla pesuaineella ja olen huolehtinut hygieniastani hajustamattomilla tuotteilla?
Tulepa meille psykiatrialle käymään, niin kyllä me kysellään myös, miten hoidat talouttasi. Ulkoinen olemus kuten hiusten laittaminen tai vaatteiden kunto voi joskus kertoa jotain esim. psyykkisestä voinnista, kuten jaksamisesta tai jaksamattomuudesta, mutta ei me yksistään sen perusteella tehdä johtopäätöksiä. Sehän on kuitenkin hieno juttu, että huolehdit vaatteiden puhtaudesta ja omasta hygieniasta hajustamattomilla tuotteilla.
Vierailija kirjoitti: Entä jos potilas tai hoidettava on hiukan sekava mutta ei haise viinalta?
Ainahan se sekavuuden syy pitää selvittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä taida juurikasvu, tai paljon muukaan ulkonäköön liittyvä seikka haitata, kun hoitaa ihmisiä jotka saattavat käydä päälle, tai lievimmillään huorittelevat.
Minulta hoitaja kysyi, miksi minä käytän sellaista reppua kuin käytän ja mitä sen sisällä on. Olin kummissani, koska olen tottunut kantamaan tavarani repussa. Kaikki eivät ole kiinnostuneita Vuittoneista. Eivät edes tunne oloaan luontevaksi laukku käsipuolessaan. Olen siis meikkaamaton ja hiuksia värjäämätön keski-ikäinen nainen.
Ehkä hän arveli, että repussasi oli spraymaaleja ja että olit menossa töhrimään julkisia rakennuksia.
On muuten aikamoinen valikoima reppujen ja Vuittonien välimailla.
Ei herätä aloituksessa mainitut ominaisuudet suuria tunteita. Miten olisi viikkokausia ilman suihkua oleva potilas, jolla on paskat ja kuset housussa ja oksennukset rinnuksella? Lisäksi aggressiivinen. Tai miten olisi junan alle heittäytynyt vainaja, jonka kappaleet on kerätty vetoketjupussiin?
Pari viikkoa meressä muhinut kroppakin on aika "raikas".
Mutta juurikasvu, siinä saattaa kyllä kamelin selkä katketa.
Työni ei ole olla pukeutumis/kauneusneuvoja vaan hoitaa niitä fyysisiä ongelmia. Joskus myös vähän psyykkisiäkin, mutta siihen on omat osaajansa. Näen työssäni sekä tyylikkäästi pukeutuneita ja laittautuneita että täysin alasti omissa eritteissään olevia potilaita.