Mies ei tee koskaan aloitetta seksiin ja se jäytää naiseuttani. Miten pitäisi suhtautua?

Niin, en haluaisi olla mikään velvollisuus, vaan tuntea olevani himojen kohde. Mies omien sanojensa mukaan ilmaisee himoaan mutta ei se minulle asti välity. Ehkä tosiaan vaadin liikaa, myönnän kyllä sen. Mies on valtavan ihana ja hyvä puoliso, siksi häntä niin paljon haluan ja himoitsenkin. Varmaan siksi koen, että jos mies ei toimi samanlailla, on minussa vikaa, en ole tarpeeksi hyvä puoliso.

Mies ei ole stressaavassa työssä, minä olen. Kannan muutenkin leivän pöytään isomman palkan muodossa ja mies saa rauhassa harrastaa hänelle tärkeää urheilua ja muutenkin kokee, että hän on maailman onnekkain mies. Toivoisin, että sen osoittaisi minulle eikä vain sanoisi niin.

Ehkä olen liian tyrkky, kuten joku kirjoitti. Aivan varmasti. Lämmittelen miestä joka päivä koskettelemalla ja suutelemalla, pitämällä hyvänä. Siksi meillä onkin niin paljon seksiä, sillä hän kyllä siitä innostuu hetkessä. Ennen tätä seksuaalista heräämistäni oli asiat toisin, se kerta kuukaudessa riitti hyvin minullekin. Nyt seksiä on tullut niin valtava voimavara ja onnen lähde, että kaipaan sitä jatkuvasti.

Ehkä kaipaisin jotain, mitä ei vaan ole olemassakaan. Sellaista harlekiinimaista loputonta ja palavaa intohimoa, jota arjen rutiinit ja rasitteet eivät pääse nujertamaan. Ap

Vierailija kirjoitti:

Olipa poeettinen otsikko mutta ehkä siitä saa kuitenkin kiinni. Olemme olleet yhdessä vuosia ja vuosia. Rakastamme toisiamme ja elämä on muutenkin hyvää yhdessä. Myös seksi on taivaallista kummankin mielestä. Ongelmana kuitenkin on, että aloitteen siihen teen miltei aina minä ja haluaisin seksiä ihan joka päivä. En vain halua aina aloitetta tehdä ja se turhauttaa ihan hirveästi. Etenkin nyt vanhemmiten (olen hiukan päälle 30 ja mies 40) olen ilmeisesti saavuttamassa seksuaalisen halukkuuden suhteen huippuikääni, ja siksi halut ovat valtavat. Mies ei myönnä tätä ongelmaksi, vaikka toki tiedostaa, että aloitteen teen minä, sillä hän on omien sanojensa mukaan aina halukas ja että odottaa siksi aloitettani, että tietää silloin minunkin olevan. Näistä lukuisista keskusteluista huolimatta mikään ei muutu. Joskus vain haluaisin, että mies tulisi ja ottaisi minut kyselemättä ja osoittaisi kuinka paljon minua haluaa. Ja tämän olen hänelle sanonut kerta toisensa jälkeen. Viimeksi hän totesi, ettei hän sitten riitä minulle. Se ei pidä paikkaansa, vain tätä yhtä asiaa häneltä toivoisin.

Onko tämä ongelma vai hyväksynkö tilanteen? Kuten sanoin seksi on aina aivan ihanaa mutta mielestäni sitä edeltävä leikki on aivan yhtä tärkeää.

Älkää pliis sanoko, että vaihda miestä, käy vieraissa tai laihduta, mitkä tuntuvat olevan täällä yleisneuvoja kynnenkatkeamisesta parisuhdekriisiin. Haluan vain hänet ja olen itsestäni huolta pitävä, nätti nainen. Ei pitäisi olla siitä kiinni, ainakin jo on mieheni sanaan uskominen.

Tekstisi voisi olla minun kirjoittamani. Seksiä on mutta aina minun aloitteestani. Olen monesti sanonut miehelle, että haluaisin hänen tekevän aloitteen ja osoittavan himoitsevansa minua mutta ei... ei se varmaan ole hänen luonteensa mukaista. Kyllä hän silti seksistä pitää ja lähtee mielellään hommaan mukaan minun tehtyä aloitteen. Nyt varsinkin kun olen itsekin saavuttanut jonkinlaisen seksuaalisen himon huipun (olen 40), alan olla todella turhautunut. 

Mutta olen koittanut ajatella hyviä puolia: mies on hyvä ja kunnollinen mies eikä varmaankaan hypi kukasta kukkaan. Kuten joku kirjoitti, kaikkea ei vaan voi saada (vai voisiko..?). Mies on lisäksi hyvin stressaavassa työssä ja usein väsynyt mutta toisaalta hän sanoo stressin lisäävän hänen tarvettaan seksiin, joten hyvä niin... 

Minulla ei ole mitään ratkaisua sinulle, sillä kärvistelen itse samassa tilanteessa. Lohduttaudutaan sillä, että ainakin seksiä on. Ei sekään ole itsestäänselvyys.

N40

Vierailija kirjoitti:

Niin, en haluaisi olla mikään velvollisuus, vaan tuntea olevani himojen kohde. Mies omien sanojensa mukaan ilmaisee himoaan mutta ei se minulle asti välity. Ehkä tosiaan vaadin liikaa, myönnän kyllä sen. Mies on valtavan ihana ja hyvä puoliso, siksi häntä niin paljon haluan ja himoitsenkin. Varmaan siksi koen, että jos mies ei toimi samanlailla, on minussa vikaa, en ole tarpeeksi hyvä puoliso.

Mies ei ole stressaavassa työssä, minä olen. Kannan muutenkin leivän pöytään isomman palkan muodossa ja mies saa rauhassa harrastaa hänelle tärkeää urheilua ja muutenkin kokee, että hän on maailman onnekkain mies. Toivoisin, että sen osoittaisi minulle eikä vain sanoisi niin.

Ehkä olen liian tyrkky, kuten joku kirjoitti. Aivan varmasti. Lämmittelen miestä joka päivä koskettelemalla ja suutelemalla, pitämällä hyvänä. Siksi meillä onkin niin paljon seksiä, sillä hän kyllä siitä innostuu hetkessä. Ennen tätä seksuaalista heräämistäni oli asiat toisin, se kerta kuukaudessa riitti hyvin minullekin. Nyt seksiä on tullut niin valtava voimavara ja onnen lähde, että kaipaan sitä jatkuvasti.

Ehkä kaipaisin jotain, mitä ei vaan ole olemassakaan. Sellaista harlekiinimaista loputonta ja palavaa intohimoa, jota arjen rutiinit ja rasitteet eivät pääse nujertamaan. Ap

Ilmeisesti hormonitoimintasi on muuttunut, estrogeeni vähentynyt ja tilalle tullut testoa tms. ei kenenkään halut yhtäkkiä noin muutu muuten.

Tilanne sinulla ja teillä näyttää olevan yliseksualisoitunut ja veikkaan, että huonoa voi seurata jos mies alkaa kokemaan jokapäiväisen seksintarpeesi ahdistavana.

Lisäksi sinun kannattaisi sisäistää ajatus, että eivät kaikki "halua kumppaniaan". Minä haluan seksiä ja laueta, harrastan seksiä vaimoni kanssa koska hän on "sitä varten". Jos hän ei ole paikalla niin sitten vedän vaikka käteen. En koe erityistä halua tiettyä ihmistä kohtaan. Tietenkin vaimo on kaunis ja mukava ihminen, mutta ainakin itsellä syttyy ensin sisäinen tarve ja sitten vasta katsellaan että miten asian purkaisi. Se, että katson vaimoni valokuvaa tai kasvoja, ei saa panetusta aikaan vaan muita hyviä tunteita.

Ennenkuin maailmasi murentuu niin kannattaa ajatella tuotakin, ehkä miehesi seksi halu ei syty "sinun katsomisesta".

Meillä asia on toisinpäin. 10v yhdessä, vaimo ei koskaan "pihtaa" mutta ei ole vuosikausiin enää tehnyt aloitetta. Meillä on seksiä 2-3 kertaa viikossa minun aloitteestani. Ennen muinoin teki niin spontaanisti kun oltiin jo käymässä nukkumaan, tai aamulla herätessä esimerkiksi. Ei mitään villiä vaan ihan vaan sellasta perus hipelöintiä.

Nykyään minun pitää itse aloittaa suutelemalla ja muuta ja vaimo vaan ottaa vaatteet pois ja heiluttelee takamustaan vaan sängyllä. Tavallaan kivaa mutta hän ei siis ikinä esim. tee aloitetta ollakseen päällä tai muuta sellaista, mitä näen monet naiset mainitsevan täällä. Ei ole aktiivisena osapuolena ollenkaan, josta tykkäisin vaihteen vuoksi. Aina makaa selällään tai mahallaan ja vaan odottaa että hoitelen hommat. Annan hänelle myös suuseksiä josta hän tykkää paljon reaktioista päätellen. Mutta ei ikinä pyydä sitä. Olen koittanut puhua asiasta ilman syyttelyä "olet hiukan passiivinen nykyään..." ja hänen vastaus on ollut että "eikö hän voi olla sellainen kuin on?"  "Olen tällainen." 

Minusta olisi tosi kivaa jos saisin AP:n tapaista huomiota, kateellinen.

M31

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, en haluaisi olla mikään velvollisuus, vaan tuntea olevani himojen kohde. Mies omien sanojensa mukaan ilmaisee himoaan mutta ei se minulle asti välity. Ehkä tosiaan vaadin liikaa, myönnän kyllä sen. Mies on valtavan ihana ja hyvä puoliso, siksi häntä niin paljon haluan ja himoitsenkin. Varmaan siksi koen, että jos mies ei toimi samanlailla, on minussa vikaa, en ole tarpeeksi hyvä puoliso.

Mies ei ole stressaavassa työssä, minä olen. Kannan muutenkin leivän pöytään isomman palkan muodossa ja mies saa rauhassa harrastaa hänelle tärkeää urheilua ja muutenkin kokee, että hän on maailman onnekkain mies. Toivoisin, että sen osoittaisi minulle eikä vain sanoisi niin.

Ehkä olen liian tyrkky, kuten joku kirjoitti. Aivan varmasti. Lämmittelen miestä joka päivä koskettelemalla ja suutelemalla, pitämällä hyvänä. Siksi meillä onkin niin paljon seksiä, sillä hän kyllä siitä innostuu hetkessä. Ennen tätä seksuaalista heräämistäni oli asiat toisin, se kerta kuukaudessa riitti hyvin minullekin. Nyt seksiä on tullut niin valtava voimavara ja onnen lähde, että kaipaan sitä jatkuvasti.

Ehkä kaipaisin jotain, mitä ei vaan ole olemassakaan. Sellaista harlekiinimaista loputonta ja palavaa intohimoa, jota arjen rutiinit ja rasitteet eivät pääse nujertamaan. Ap

Ilmeisesti hormonitoimintasi on muuttunut, estrogeeni vähentynyt ja tilalle tullut testoa tms. ei kenenkään halut yhtäkkiä noin muutu muuten.

Tilanne sinulla ja teillä näyttää olevan yliseksualisoitunut ja veikkaan, että huonoa voi seurata jos mies alkaa kokemaan jokapäiväisen seksintarpeesi ahdistavana.

Lisäksi sinun kannattaisi sisäistää ajatus, että eivät kaikki "halua kumppaniaan". Minä haluan seksiä ja laueta, harrastan seksiä vaimoni kanssa koska hän on "sitä varten". Jos hän ei ole paikalla niin sitten vedän vaikka käteen. En koe erityistä halua tiettyä ihmistä kohtaan. Tietenkin vaimo on kaunis ja mukava ihminen, mutta ainakin itsellä syttyy ensin sisäinen tarve ja sitten vasta katsellaan että miten asian purkaisi. Se, että katson vaimoni valokuvaa tai kasvoja, ei saa panetusta aikaan vaan muita hyviä tunteita.

Ennenkuin maailmasi murentuu niin kannattaa ajatella tuotakin, ehkä miehesi seksi halu ei syty "sinun katsomisesta".

Jäi kirjoittamatta, että jos vaimo ei ole paikalla kun panettaa niin ei käy mielessä että pitäisi saada toista naista. Tai jos olen vaikka baarissa jätkien kanssa niin ei toisten naisten katsominen saa minussa aikaan pettämisen tarvetta. Olen uskollinen, mutta en koe että haluni kohdistuisivat _ihmiseen_ vaan sisäinen seksin tarve on se lähtökohta.

Varmasti on hormonitoiminta muuttunut, eiköhän niin käy kaikille iän myötä? Naisilla se huippuikä taitaa olla 40 korvilla, miehillä taas nuorempana. Ei siis kannata rakastua vanhempaan mieheen, heh.

Seksin kautta voi luoda mielettömän upean yhteyden toiseen ihmiseen. Se syntyy sekä tuosta primitiivisestä seksin haluamisesta että juuri tietyn yksilön kanssa haluamisesta. Seksi voi olla jotain uskomatonta, kun tuo yhteys muodostuu. Tämä siis tuolle, joka ei halua erityisesti vaimoaan vain pelkkää seksiä.

Vaikka seksi on kivaa yksinkin, on se jotain paljon enemmän oikean ihmisen kanssa. Silloin kun toista todella haluaa, ei se oma apu ole soveltava vaihtoehto. Halussa kun on niin paljon muutakin kuin vain pelkkä laukeamiseen tähtääminen.

Mä kertoisin miehelle, että seuraavan kerran kun hänen tekee mieli, niin tekee aloitteen. Sitten vaan odottaisin, että tekeekö hänellä mieli niin usein kuin väittää... joka tapauksessa seuraavan aloitteen tekisi hän, vaikka siinä menisi vuosi.

Minä olen tuo mies, joka haluaa vaimoaan ja on aina valmis seksiin, mutta en juurikaan tee aloitetta vaimoni mielestä. Miksi näin on:

- Minulle ei ole luontevaa tehdä aloitetta tässä, miksi, sitä en tiedä? Välillä painostan itseäni aloitteeseen. 

- Vaimoni laskee aloitteeksi vain sen, jos otan hänet tai kysyn malliin pannaanko. Se, että keittiössä hivelen takapuolta, saatan suudella niskaa tai muutoin huomioin vaimoani ja lopulta seksiä on 30-60min myöhemmin ei ole hänen mukaansa aloitteen tekemistä. Mielestäni teen tärkeää pohjatyötä. 

- minun ei tarvitse tehdä aloitetta saadakseni seksiä. Joudun muilla elämän aloilla pyytämään huomiota, joten on oikeasti mukavaa, että on yksi tärkeä alue, jossa sitä ei tarvitse

Eli osittain tämä on olosuhteita, osittain luonnettani ja osittain erilaista määritelmää aloitteelle. Itselleni tämä ei ole ongelma ja yritän monin eri tavoin tehdä vaimolleni selväksi miten arvostan häntä ja pidän seksikkäänä.

Kommenttiin 28 viitaten: itse en taas pidä itselleni tarpeellisena aloitteena sitä, että mies kysyy yhtäkkiä "rakastellaanko?" vaan juuri tuota, jonka nimesit tärkeäksi pohjatyöksi vaikkei toki arkisessa suoruudessakaan vikaa ole. Se, että mies tulee kesken muiden askareiden hyväilemään, lähelle, puristelee ja koskettelee on juuri sitä ihanaa intohimon osoittamista, joka ainakin minulle on valtavan tärkeää. Sytyn siitä heti ja olen leikissä mukana, yritän pitkittää sen ihanuuden vuoksi. Haluan riisua hitaasti, hyväillä joka paikasta, suudella, kiusoitella, tuottaa mielihyvää ja saada sitä ja virittää himon äärimmilleen. Se on niin ihanaa. Ap

Vaikuttaa että sulla on täydellinen mies, mutta et silti ole tyytyväinen. Ja vaikka se nyt alkaisikin tekemään aloitteita, keksisit seuraavan asian joka ei ole mielestäsi täydellistä.

Vierailija kirjoitti:

Vaikuttaa että sulla on täydellinen mies, mutta et silti ole tyytyväinen. Ja vaikka se nyt alkaisikin tekemään aloitteita, keksisit seuraavan asian joka ei ole mielestäsi täydellistä.

Väärällä tavalla tehty aloite! "Mies ei sitäKÄÄN osannut tehdä niin, että nauttisin!"

Voi voi. Ap siis SAA seksiä, jopa päivittäin. Tuo "ongelmasi" ei ole kovin kummoinen. N

Sama juttu ja kun kyllästyn olemaan se aloitteellinen, leluhankkija ym niin ei seksiä olekkaan kuukausiin... Joskus se sanoo jotain asiaan liittyvää tai käy kiinni, yleensä sanavalinta lähinnä ärsyttää ja ns. lähentyminen ajoittuu menkkoihin tms epäsopivaan tilanteeseen. Mieleen ei tule taputella, halia ym vihjettä.. 

Olet siis ilmeisesti ollut itse joskus aiemmin se vähemmän haluava osapuoli?

Torjuitko silloin aiemmin miehesi aloitteita?

Meillä ainakin kävi niin, että jossain vaiheessa sain tarpeekseni jatkuvasta torjunnasta ja jätin aloitteenteon suosiolla vaimolle, koska kävi niin luonnon päälle saada jatkuvasti pakit.

No, eipähän ainakaan seksin määrä ole toistaiseksi lisääntynyt ainakaan, pikemminkin entisestään vähentynyt. Eikä vaimokaan minua hiplaa ja koskettele arjessa ja tule lähelle.

En sitten tiedä, kokeeko hän tämän nykyisen tilanteen olevan hyvä ja seksiä riittävästi.

Noin kerran kuukaudessa tai jopa harvemmin hän sitten ehdottaa seksiä, jos kuu ja tähdet sattuvat olemaan oikeissa asennoissa ja lapset poissa kotoa yms.

Ihan itse ollaan molemmat tilanne tälläiseksi ajettu, eikä ole kyllä ainakaan tällä hetkellä voimavarojakaan ruveta keskustelemaan aiheesta.

Vaimoani haluaisin kyllä vaikka joka päivä, mutta ainainen torjunta masentaa sen verran, että aloitteet jäävät nykyään tekemättä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä asia on toisinpäin. 10v yhdessä, vaimo ei koskaan "pihtaa" mutta ei ole vuosikausiin enää tehnyt aloitetta. Meillä on seksiä 2-3 kertaa viikossa minun aloitteestani. Ennen muinoin teki niin spontaanisti kun oltiin jo käymässä nukkumaan, tai aamulla herätessä esimerkiksi. Ei mitään villiä vaan ihan vaan sellasta perus hipelöintiä.

Nykyään minun pitää itse aloittaa suutelemalla ja muuta ja vaimo vaan ottaa vaatteet pois ja heiluttelee takamustaan vaan sängyllä. Tavallaan kivaa mutta hän ei siis ikinä esim. tee aloitetta ollakseen päällä tai muuta sellaista, mitä näen monet naiset mainitsevan täällä. Ei ole aktiivisena osapuolena ollenkaan, josta tykkäisin vaihteen vuoksi. Aina makaa selällään tai mahallaan ja vaan odottaa että hoitelen hommat. Annan hänelle myös suuseksiä josta hän tykkää paljon reaktioista päätellen. Mutta ei ikinä pyydä sitä. Olen koittanut puhua asiasta ilman syyttelyä "olet hiukan passiivinen nykyään..." ja hänen vastaus on ollut että "eikö hän voi olla sellainen kuin on?"  "Olen tällainen." 

Minusta olisi tosi kivaa jos saisin AP:n tapaista huomiota, kateellinen.

M31

Hän on sellainen, jota kutsutaan laiskaksi. Heitä on loputon määrä, etenkin naisissa, koska laiskat miehet jäävät pidemmän päälle ilman, aiemmin kuin laiskat naiset.

Vierailija kirjoitti:

Varmasti on hormonitoiminta muuttunut, eiköhän niin käy kaikille iän myötä? Naisilla se huippuikä taitaa olla 40 korvilla, miehillä taas nuorempana. Ei siis kannata rakastua vanhempaan mieheen, heh.

Seksin kautta voi luoda mielettömän upean yhteyden toiseen ihmiseen. Se syntyy sekä tuosta primitiivisestä seksin haluamisesta että juuri tietyn yksilön kanssa haluamisesta. Seksi voi olla jotain uskomatonta, kun tuo yhteys muodostuu. Tämä siis tuolle, joka ei halua erityisesti vaimoaan vain pelkkää seksiä.

Vaikka seksi on kivaa yksinkin, on se jotain paljon enemmän oikean ihmisen kanssa. Silloin kun toista todella haluaa, ei se oma apu ole soveltava vaihtoehto. Halussa kun on niin paljon muutakin kuin vain pelkkä laukeamiseen tähtääminen.

Joo, mutta se yhteys luodaan suhteen alussa. Jos pitkässä suhteessa toinen on ensin ollut torjuva eikä tullut vastaan kumppanin suurempiin haluihin, hän on itse aiheuttanut välinpitämättömyyden. Vaikka myöhemmässä vaiheessa haluaisi useammin. Se on jopa ihan oikein, että nyt kärvistelee, koska aiheutti samaa toisessa aiemmin. Karma.

Kyllä mä tajuan mitä tarkoitat. Mulle ainakin on välillä todella kiihottavaa se, että mies ottaa kyselemättä.

Jos tuo on ainut vika ja mies on muuten hyvä sängyssä, niin ehkä kestäisin sen.