Lue keskustelun säännöt.
Vaikea kestää - lapseni eroaa
24.04.2018 |
Mulla menee kaikki liian tunteisiin. En kuitenkaan lapseni perheelle sitä näytä.
Kuitenkin tänään säikähdin pahasti. Kello oli 20:00 ja kuvittelin olevan aamu. Keräsin kirpputorikamoja ja aioin lähteä viemään niitä. Olen nukkunut tosi huonosti ja välillä pitää ottaa päikkäreitä ja sitten sekoan kellonajoista.
Voi tästä kyllä vähän syyttää vanhaa puhelintanikin, koska nytkin se näyttää ajan olevan 10:18.
Kommentit (7)
Mikä lapsesi erossa tuntuu pahalta? Ajatteletko, että olet epäonnistunut vanhempana vai mikä? Minkä ikäinen lapsesi on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi ei.
Niin minunkin äitini otti eroni tosi raskaasti. Sai koko vartaloon sellaisen ihottuman, ettei ihotautilääkäri ollut koskaan nähnyt. Stressiä.
Minua äitini ain kannusti ja kehui. Ei koskaan syyllistänyt, vaan auttoi ja oli puolellani.
Mutta silti.... olisin kestänyt eroni paljon paremmin, jos minun ei olisi pitänyt kantaa äitini huolta.
Vierailija kirjoitti:
Voi ei.
Niin minunkin äitini otti eroni tosi raskaasti. Sai koko vartaloon sellaisen ihottuman, ettei ihotautilääkäri ollut koskaan nähnyt. Stressiä.
Minua äitini ain kannusti ja kehui. Ei koskaan syyllistänyt, vaan auttoi ja oli puolellani.
Mutta silti.... olisin kestänyt eroni paljon paremmin, jos minun ei olisi pitänyt kantaa äitini huolta.
Huolehtiminen on kahden kauppa. Sinun tehtäväsi on myös näyttää äidillesi, että pärjäät itsenäisesti, ettei hänen tarvitse sinun ongelmiesi takia sairastua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi ei.
Niin minunkin äitini otti eroni tosi raskaasti. Sai koko vartaloon sellaisen ihottuman, ettei ihotautilääkäri ollut koskaan nähnyt. Stressiä.
Minua äitini ain kannusti ja kehui. Ei koskaan syyllistänyt, vaan auttoi ja oli puolellani.
Mutta silti.... olisin kestänyt eroni paljon paremmin, jos minun ei olisi pitänyt kantaa äitini huolta.
Huolehtiminen on kahden kauppa. Sinun tehtäväsi on myös näyttää äidillesi, että pärjäät itsenäisesti, ettei hänen tarvitse sinun ongelmiesi takia sairastua.
Minä pärjäsin, ja näytin sen. Äitini kehui siitä. Mutta äidilleni ero oli niin iso häpeä - eikä ole mitään, mitä minä olisin voinut sen eteen tehdä.
Ja sitä paitsi, vaikka olisin pystynytkin asialle jotain tekemään, niin se ei ollut minun tehtäväni. Lapsen tehtävä ei ole koskaan kantaa vastuuta vanhemman tunteista. Oli ikä mikä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Mikä lapsesi erossa tuntuu pahalta? Ajatteletko, että olet epäonnistunut vanhempana vai mikä? Minkä ikäinen lapsesi on?
Ainahan ero tuntuu pahalta, varsinkin kun ajattelee heidän lastensa tunteita. Että kuinka sopeutuvat. En ajattele, että olen epäonnistunut vanhempana. Elämä vaan on. Lapseni on 30 vuotias.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla vaan on niin paha olo, kun lapseni soitti itkien, että toinen vanhempi muuttaa pois. Koskee niin paljon, kun itsekin erosin vaikka en uskonut sitä mitenkään käyvän. Päätin, että kun vanhempani erosivat joskus niin minulle ei käy niin. Kumminkin kävi ja olen koko ikäni kärsinyt siitä. 50-luvulla avioero oli hirveää ja siitä kiusattiin koulussakin.
Selkeästi sanottu. Ytimekkäästi ilmaistu. Jatka samaan malliin.