Lue keskustelun säännöt.
Läheinen kuolee, varaudu siihen, että pankki tekee kaikesta vielä vaikeampaa
23.04.2018 |
Läheinen kuoli ja pankki luonnollisesti sulki verkkopankkitunnukset, koska ovat henkilökohtaisia. Samalla kuitenkin pankki peruutti kaikki maksussa olleet e-laskut, myös siis vainajan elinaikana maksuun tulleet. Pankki lähetti viiveellä tiedon asiasta, niin että kerkesi tulla karhulaskuja muistutuskuluineen. Pitkän väännön jälkeen pankki antoi käsinkirjoitetun paperin, jolla oli kaikki tiedossa olevat e-laskut, niin että laskuttajiin saattoi ottaa yhteyttä ja joko antaa uudet yhteystiedot (kiinteistön juoksevat menot) tai irtisanoa sopimukset. Tällaista siis digi-Suomessa ja tämä kaikki suruaikana, kun kaikki muutenkin on vaikeaa.
Kommentit (53)
Läheisen kanssa kannattaa tehdä hyvissä ajoin edunvalvontavaltuutus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuon takia kannattaa puolisoilla olla edes jotkin omat tilit kuolintapausten varalta. Tili menee kiinni kun toinen osapuoli kuolee, vaikka se olisi kummankin nimissä. Siinä onkin sitten kiva järjestellä hautajaisia "rahattomana". Jännä on myös, ettei yrityksille mene tietoa kuolemasta muuten kuin omaisten kautta. Vuosienkin päästä tulee laskuja ja mainoksia vainajan nimellä, tuntuu vähän karulta. Kokemuksesta voisi melkein suositella, että pitäkää listaa kaikista talouteen kohdistuvista kuluista ja laskuttajista, sillä puolison/sukulaisten voi olla tosi hankala selvittää, niitä toisen kuoleman jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Läheisen kanssa kannattaa tehdä hyvissä ajoin edunvalvontavaltuutus.
Mistä sitä tietää milloin läheinen kuolee? Minun äiti lähti 48 vuotiaana ihan yllättäen.
Ootappa, kun saat hommat hoidettua ja haluat SULKEA ne vainajan tilit.. sitten se vasta vaikeaksi meneekin. MIKÄÄN valtakirja ei riitä asian hoitamiseen ja kun vihdoin tehdään ihan pilkulleen pankin haluama valtakirja (pankin logopaperilla, kaikki osakkaat yhtä aikaa samassa konttorissa läsnä henkilöllisyystodistuksineen jne) sitten meneekin vielä kuukauden verran, että pankki saa tilit kiinni ja rahat omaisten tilille. Tsemppiä, pahin on sulla vasta edessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Läheisen kanssa kannattaa tehdä hyvissä ajoin edunvalvontavaltuutus.
Mistä sitä tietää milloin läheinen kuolee? Minun äiti lähti 48 vuotiaana ihan yllättäen.
No juuri sen takia se kannattaa tehdä niin hyvissä ajoin kun vain pystyy vaikka heti kun omat lapset ovat täysi-ikäisiä. Aina sekään ei toki ehdi ajoissa mutta pääsääntöisesti kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, siinä kyllä suruajat saa odottaa kun perikunta hoitaa paperiasioita kuntoon. Soitat sataan palvelunumeroon, pyydät todistuksia ja valtakirjoja ja allekirjoitat lappuja sinne ja tänne. Etsit kuitteja, verokirjoja, laskuja. Käsittämätön homma kaiken kaikkiaan.
Juu kokemusta on, että pankki on kuolemantapauksessa kaikkein vaikein hangoittelija. Kaikki muut asiat aselupia myöten selviää jollain vaivannäöllä, mutta pankin kanssa ei selviä. Paras oli, kun pankki vaati valtakirjaa vainajalta. No sehän onkin siinä vaiheessa tosi helppo saada!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko kellään huonosti kohdeluilla täällä säästöpankkia?
Vierailija kirjoitti:
Ootappa, kun saat hommat hoidettua ja haluat SULKEA ne vainajan tilit.. sitten se vasta vaikeaksi meneekin. MIKÄÄN valtakirja ei riitä asian hoitamiseen ja kun vihdoin tehdään ihan pilkulleen pankin haluama valtakirja (pankin logopaperilla, kaikki osakkaat yhtä aikaa samassa konttorissa läsnä henkilöllisyystodistuksineen jne) sitten meneekin vielä kuukauden verran, että pankki saa tilit kiinni ja rahat omaisten tilille. Tsemppiä, pahin on sulla vasta edessä.
Mä kun kävin sulkemassa isäni tilejä, niin jouduin kysymään pankkivirkailijalta, että dna-testinkö haluatte, kun heillä ei ollut tarpeeksi todisteita, että olen isäni tytär, vaikka kaikki mahdolliset todistukset sukuselvityksestä lähtien perukirjaan oli tiskissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ihan päinvastainen kokemus. Mieheni kuoltua pankki lähetti kirjeen, jossa oli selostettu tarkkaan, mitä kaikkea siinä tilanteessa pitää tehdä. Kävin vielä tapaamassa ”omaa” pankkihenkilöäni, jonka kanssa asiat hoituivat sujuvasti. Kahvin ja pullankin pankki tarjosi. Pankkini on Nordea.
Kun mun mieheni kuoli, pankki tosiaan perui käyttöoikeuteni hänen tiliinsä mutta sain sinne katseluoikeuden jotta näin mitä tapahtumia tilillä oli (esim että vuokralainen maksoi vuokransa asiallisesti ja ajallaan)
Kun e-laskut perutaan, jokaiselle e-laskun lähettäjälle menee siitä tieto jolloin osaavat lähettää laskut postitse. Ei meille ainakaan tullut karhuja tai mitään vaikeuksia asian kanssa. Kävin sitten maksamassa laskut tiskillä kuolinpesän tililtä.
Ainoastaan S-pankki oli veemäisyyden huipentuma. Siellä kyllä juoksutettiin ja pompotettiin kun yritin sulkea vainajan tiliä joka oli minulle vielä testamentattu. Se meni niin hankalaksi että kun sain tilin suljettua, lopetin omankin asiakkuuteni. Oikea pankin irvikuva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pankkiasiat sujuivat ihan ok isäni kuoltua mutta omituista oli se, että vaikka eri laskuttajille esim. sähkölaitos, ilmoitettiin, että laskujen saaja on kuollut, senkin jälkeen tuli karhukirjeitä ja laskut menivät perintään. Tämä tuntui oudolta, kun tiedossa oli että henkilö on kuollut. Luulisi perinnän maksavan yrityksille eikä varattomasta kuolinpesästä ollut mitään millä maksaa.
Kuolinpesän osakkaiden kannattaa tosiaan mahdollismman pian marssia pankkiin kuolintodistuksen ym. dokumenttien kanssa. Jos ei kaikkien läsnäolo ole mahdollista, suosittelen lämpimästi tekemään juristin kanssa aukottoman valtakirjan.
Edunvalvontavaltuutus ei auta, ellei valtuutettu ole kuolinpesän ainoa osakas.
Kannattaa myös varautua siihen, että eri virkailijat voivat antaa erilaisia neuvoja, ja eri konttoreissa voi olla eri käytäntöjä. Ei kannata kritiikittömästi niellä kaikkia ohjeita, vaan tarvittaessa pyytää ohjeet kirjallisena.
Ja tosiaan, perukirjoituksen teon ja vahvistamisen jälkeenkin jokaiselle asiointikerralle kannattaa roudata kaikki mahdolliset paperit mukanaan. En tunne pankkien tietojärjestelmiä, mutta aika monta kertaa siellä piti sukulaisuussuhteet todistaa ja perukirja esittää; ilmeisesti tietojen todentamista ei kirjata minnekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on miehen kanssa eri pankeissa tilit. Mulla paikallisosuuspankissa ja miehellä nordeassa. Mies hoitaa talon kaikki kulut ja ne tulee sille e laskuna, eli mä en koskaan näe edes niitä laskuja saati tiedä laskuttajaa. Mikäköhän vääntö tulee jos mies kuolee enkä pääse maksamaan laskuja. Katkeaako vedet, sähköt, kaukolämpö? Meillä on vielä tiukin mahdollinen avioehto ja minut on siinä suljettu kaikesta omaisuudesta ulkopuolelle, samoin kuin mies on suljettu mun omaisuuden ulkopuolelle. Eli meidän yhteinen lapsi perii esim talon jossa asumme, joka on siis miehen omaisuutta ja siitä on vielä velkaa. Mitä sitten jos mies kuolee kun lapsi on vielä alaikäinen? Kenen olis tarkoitus huolehtia talon kuluista, koska munhan ei kuulu kartuttaa miehen omaisuutta, mutta alaikäisellä ei ole varoja talon ylläpitoon? Hitto kun taas ahdistaa nämä asiat, kun ei tiedä miten pitäisi toimia etukäteen jo ennen kuin toinen nakkaa lusikan nurkkaan.
Pankki ei sulje tiliä tuosta vain, koska ei ne yhtään omaisia nopeammin saa tietoa kuolemasta.
Vierailija kirjoitti:
Pankkiasiat sujuivat ihan ok isäni kuoltua mutta omituista oli se, että vaikka eri laskuttajille esim. sähkölaitos, ilmoitettiin, että laskujen saaja on kuollut, senkin jälkeen tuli karhukirjeitä ja laskut menivät perintään. Tämä tuntui oudolta, kun tiedossa oli että henkilö on kuollut. Luulisi perinnän maksavan yrityksille eikä varattomasta kuolinpesästä ollut mitään millä maksaa.
Tietenkin laskuttajat pyrkivät saamaan kuolinpesästä osansa, ja mahdollinen varattomuus todentuu vasta perukirjan vahvistamisen jälkeen. Tiedonkulku ja prosessit näissä on hitaita. Viimeiset vainajan asioita koskevat postit tuli noin vuosi kuoleman jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Läheisen kanssa kannattaa tehdä hyvissä ajoin edunvalvontavaltuutus.
Miten edunvalvontavaltuutus auttaa kuoleman jälkeen? Edunvalvontahan päättyy aina päämiehen kuolemaan eikä edunvalvojalla sen jälkeen ole tilinkäyttöoikeuksia tai mitään muutakaan.
Vierailija kirjoitti:
Mulla ihan päinvastainen kokemus. Mieheni kuoltua pankki lähetti kirjeen, jossa oli selostettu tarkkaan, mitä kaikkea siinä tilanteessa pitää tehdä. Kävin vielä tapaamassa ”omaa” pankkihenkilöäni, jonka kanssa asiat hoituivat sujuvasti. Kahvin ja pullankin pankki tarjosi. Pankkini on Nordea.
Meillä aivan päinvastaiset kokemukset Nordeasta. Ilmeisesti heillä ei ole valtakunnallisia osaamis- ja palvelukriteereitä luotu tai henkilökunta ei osaa toimia niiden mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on miehen kanssa eri pankeissa tilit. Mulla paikallisosuuspankissa ja miehellä nordeassa. Mies hoitaa talon kaikki kulut ja ne tulee sille e laskuna, eli mä en koskaan näe edes niitä laskuja saati tiedä laskuttajaa. Mikäköhän vääntö tulee jos mies kuolee enkä pääse maksamaan laskuja. Katkeaako vedet, sähköt, kaukolämpö? Meillä on vielä tiukin mahdollinen avioehto ja minut on siinä suljettu kaikesta omaisuudesta ulkopuolelle, samoin kuin mies on suljettu mun omaisuuden ulkopuolelle. Eli meidän yhteinen lapsi perii esim talon jossa asumme, joka on siis miehen omaisuutta ja siitä on vielä velkaa. Mitä sitten jos mies kuolee kun lapsi on vielä alaikäinen? Kenen olis tarkoitus huolehtia talon kuluista, koska munhan ei kuulu kartuttaa miehen omaisuutta, mutta alaikäisellä ei ole varoja talon ylläpitoon? Hitto kun taas ahdistaa nämä asiat, kun ei tiedä miten pitäisi toimia etukäteen jo ennen kuin toinen nakkaa lusikan nurkkaan.
Ot, mutta voiko avioehdolla syrjäyttää lakiosuuden?
No voi helv...ti. Kiitos varoituksesta. Meillä myös edunvalvojaa on eniten hankaloittanut pankki, kyseessä on siis asianajajaedunvalvoja, täysin asiallinen tyyppi, niin pankin mielestä ev ei saisi lakkautta (turhia) tileja yms. pskaa. Onneksi maistraatti vaati, että kyllä pitää.