pian 2-vuotiaan kiukkuaminen
Onko normaalia, että pian 2 v täyttävä lapsemme saa kunnon itku- ja kiukkukohtauksen tosi usein, jos hän esim haluaa jotain, mitä ei hänelle voida antaa, tai jos hänen on vaikka puettava haalarit päälle eikä tätä halua. Itku kun alkaa niin se jatkuu ja jatkuu, ja rauhoittuminen kestää kauan - hyvinkin voi huutaa suoraa huutoa 10 minuuttia.
Onko hyviä neuvoja, miten rauhoittaa lapsi nopeammin ja paremmin? Mitään hänelle ei saa menemään perille, kun itku on päällä - puhuminen tuntuu turhalta. Sylissä pidetään, mutta en tiedä auttaako se mitään. Ja rauhallisesti yritämme puhua.
Miten mahtaa sujua päiväkodin aloittaminen. Jo hoitoon vieminen jännittää, ja mitenköhän sujuu, jos päivällä saa tällaisen kiukkukohtauksen?
Muuten on todella suloinen, iloinen, etevä ja ihana lapsi! Useimmiten reippaalla ja iloisella päällä siis. Mutta oma tahto on olemassa, ja vahva sellainen.
Kommentit (2)
Tarhasta - ainakin meillä poika ei saa tarhassa raivareita. Kehuvat, että on kovasti rauhallinen ja yhteistökykyinen ja -haluinen kaveri.
Hirveä raivokohtaus ihan pikkuasioista, kun sille päälle sattuu. Tänään esimerkiksi siitä, kun ei saanut niitä housuja, jotka olisi halunnut (oli hyvä syy olla natamatta)
Eikähan se sitä uhmaiän alkua ole. Jospa se menisi nopeammin ohi, kun alkaakin keskimääräistä aiemmin.
Minä olen antanut raivota, jos syyttä suuttuu. Käyn välillä juttelemassa, totean, että kylläpäs suututtaa ja olen lähistöllä. Sitten, kun alkaa vähän kuulostaa väkisin kiukkuamiselta, ehdotan jotain muuta tekemistä tai näytän kirjaa tms. ja yleensä rauhoittuu. Pahimman raivon aikaan mikään ei mene läpi eikä sylissä pitäminen väkisin tunnu hyvältä. Luulen, että tärkeintä on osoittaa, ettei raivolla saa mitään periksi, mutta raivoavaa ei hylätä eikä myöskään hyssytellä liikaa, ettei tule " palkkiota" .