Yhteiset rahat parisuhteessa, kokemuksia? Mies ehdottaa, itsestä tuntuu oudolta

Vierailija kirjoitti:

Mitä enemmän mies makselee omista tuloistaan kaikkea yhteistä, niin sitä hankalampaa tulee emotionaalisesti sinulle myöhemmin erota (jos siis huonosti menee ja ero tulee). Syynä se, että voit myöhemmin kokea että olet "velkaa", ja jos et, voi mies alkaa vetämään ässää hihasta että "minä maksoin näin paljon ja sinä et ole maksanut mitään siihen verrattuna".

T. Sama mies

Kiitos kommenteistasi.

Olet tavallaan ihan oikeassa tässä, mutta toisaalta pidän kyllä itseäni henkilönä, jota ei voi tällä tavalla ohjailla. Jos mies alkaisi moiseen erotilanteessa vedota, haluaisin vain entistä enemmän erota, koska menettäisin miestä kohtaan tuntemani kunnioituksen. Mielestäni siis mies on tässä ehdottamassa omalta kannaltaan huonoa diiliä.

ap

Vierailija kirjoitti:

Ei. Yhteinen tili, jolle molemmat siirtää jonkun tietyn osuuden palkastaan (esim. 60%) ja siitä maksetaan yhteiset kulut ja neuvotellaan yhdessä isompien kulujen hankintaa. Loppuprosentti on omia menoja varten ja omassa käytössä, ja siihen ei toisella ole sananvaltaa. Saahan siitä omasta osuudestaan käyttää yhteiseen hyvään kanssa, ei se ole kiellettyä.

Minä en ymmärrä tuota prosenttiosuutta. Meillä yhteiselle tilille maksetaan sama summa ihan riippumatta tuloista. Yhteiseltä tililtä maksetaan selkeästi yhteiset kulut ja omilla rahoilla hankitaan omat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä enemmän mies makselee omista tuloistaan kaikkea yhteistä, niin sitä hankalampaa tulee emotionaalisesti sinulle myöhemmin erota (jos siis huonosti menee ja ero tulee). Syynä se, että voit myöhemmin kokea että olet "velkaa", ja jos et, voi mies alkaa vetämään ässää hihasta että "minä maksoin näin paljon ja sinä et ole maksanut mitään siihen verrattuna".

T. Sama mies

Kiitos kommenteistasi.

Olet tavallaan ihan oikeassa tässä, mutta toisaalta pidän kyllä itseäni henkilönä, jota ei voi tällä tavalla ohjailla. Jos mies alkaisi moiseen erotilanteessa vedota, haluaisin vain entistä enemmän erota, koska menettäisin miestä kohtaan tuntemani kunnioituksen. Mielestäni siis mies on tässä ehdottamassa omalta kannaltaan huonoa diiliä.

ap

Hyvä. Pidä pintasi! Yhteen muuton jälkeen voipi nimittäin henkilöstä paljastua uusia piirteitä.

Meillä on omat rahat ja omat tilit. Mies tienaa huomattavasti enemmän kuin minä, koska minä olen työtön ja siis työttömyystuella. Mies maksaa autot, vakuutukset, kaikki isot menot. Minä ostan lähinnä ruoat sekä oman harrastukseni maksut, sekä omat muut menoni (puhelin, auton kulut) sekä lapsille vaatteet (mies kyllä osallistuu tähänkin).

Ollaan toki sen verran puhuttu, että sitten jos/kun joskus saan (vakituisia)töitä, niin toinen auto siirretään minun nimiin ja voin alkaa osallistua muihinkin isompiin menoihin (vakuutukset, sähkö, jne). Mutta niin pitkään kun mulle tulee alle viidesosa hänen palkkaan verrattuna rahaa, niin toimitaan näin. Itse koen tämän tietyllä tapaa ahdistavaksi, kun olen elättinä, mutta no, kun näillä minun "tuloilla" ei oikeasti hirveästi juhlita, niin nyt tehdään näin. Tottakai sitten alan osallistumaan enemmän jos/kun saan töitä.

Meillä on varmaan aika erikoinen systeemi siinä mielessä että tilejä on useampia. 1. kiinteiden kulujen tili (asuminen ja siihen liittyvät laskut, vakuutukset) 2. Juoksevien kulujen tili (ruoka, taloustavarat, hilavitkuttimet, lapsen vaatteet jne)

3. Yhteinen säästötili (esim matkakassa, tänne laitetaan myös 1&2 tilien ylijäämää jos sitä kertyy)

4. Sijoitusasunnon oma tili (kaikki siihen liittyvät kulut, tälle tilille tulee myös vuokratulo)

Noi tilit ovat siis yhteisiä. Sitten molemmilla on omat käyttö- ja säästötilit, kuten myös rahastot.

Molemmat siirtää tulojen mukaan tileille, käytännössä mies hoitaa meillä 1 tilin, ja maksaa sieltä laskut, ja minä 2 tilin, ja maksan sieltä kauppareissut. Tilien ylijäämät menee sitten tuonne yhteiseen säästöön, ja sieltä maksetaan kuluja esim lomilla, tai käydään paremmin syömässä tms.

Uskon ja tiedän että monen mielestä kuulostaa ihan älyttömältä ja hankalalta, mutta toimii meillä hyvin. Lisäksi tykkään siitä että yhdeltä tililtä maksetaan menot joiden suuruuteen ei pysty vaikuttamaan, koska ovat aina samat (kiinteät) ja jos taas johonkin tarvitaan ylimääräistä niin 2. tilin kuluja voi koittaa supistaa (juoksevat). 2.tilille on oma kortti, muille ei.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on varmaan aika erikoinen systeemi siinä mielessä että tilejä on useampia. 1. kiinteiden kulujen tili (asuminen ja siihen liittyvät laskut, vakuutukset) 2. Juoksevien kulujen tili (ruoka, taloustavarat, hilavitkuttimet, lapsen vaatteet jne)

3. Yhteinen säästötili (esim matkakassa, tänne laitetaan myös 1&2 tilien ylijäämää jos sitä kertyy)

4. Sijoitusasunnon oma tili (kaikki siihen liittyvät kulut, tälle tilille tulee myös vuokratulo)

Noi tilit ovat siis yhteisiä. Sitten molemmilla on omat käyttö- ja säästötilit, kuten myös rahastot.

Molemmat siirtää tulojen mukaan tileille, käytännössä mies hoitaa meillä 1 tilin, ja maksaa sieltä laskut, ja minä 2 tilin, ja maksan sieltä kauppareissut. Tilien ylijäämät menee sitten tuonne yhteiseen säästöön, ja sieltä maksetaan kuluja esim lomilla, tai käydään paremmin syömässä tms.

Uskon ja tiedän että monen mielestä kuulostaa ihan älyttömältä ja hankalalta, mutta toimii meillä hyvin. Lisäksi tykkään siitä että yhdeltä tililtä maksetaan menot joiden suuruuteen ei pysty vaikuttamaan, koska ovat aina samat (kiinteät) ja jos taas johonkin tarvitaan ylimääräistä niin 2. tilin kuluja voi koittaa supistaa (juoksevat). 2.tilille on oma kortti, muille ei.

Ei kuulosta ollenkaan hankalalta, vaan tosi fiksulta! Taidan ehdottaa miehelle tällaista. Tuo juoksevien kulujen tili on siitäkin hyvä, että sen avulla on helppo seurata niiden kulujen tasoa. 

Saanko kysyä oletteko naimisissa, onko teillä avioehto ja asutteko vuokralla vai omassa?

ap

Ei ja Ei! Yhteiset kulut selkeästi puoliksi tai vakituiset vuorotellen. Jokainen  huolehtiin omista tuloistaan ja henk.koht. kuluistaan. Älä ikinä anna kenenkään käyttää sinua hyväksi tai elää kukkarollasi.

Meille on ollut itsestään selvää että rahat on yhteisiä, toiminut hyvin yli 20v. Tämä on mahdollistanut sen että minä olen hoitanut rahaliikenteen koko ajan eikä miehen ole tarvinnut miettiä raha-asioita. Hänelle riittää että rahaa on. Isommista hankinoista päätetään yhdessä. Meillä on omat palkkatilit ja yhteiset säästö- ja ruokarahatilit joita minä hoidan.

Ap voisi ehdottaa miehelleen että molemmat laittaisitte x summan yhteiselle tilille jolloin molemmille jäisi ns omaa rahaa. Toisaalta -jos hän silti haluaa laittaa kaiken sinne - se on hänen valintansa. Reilu  mies.

Olemme olleet naimisissa 11 v., ja meillä on aina ollut yksi yhteinen tili, jonne kaikki rahat tulevat. Meillä tämä on toiminut oikein hyvin. Pikkuostoksista ei tarvitse kysellä, hieman suuremmista keskustellaan yhdessä, ja aina on molemmille sopinut hyvin kummankin ideat miten ja mihin rahaa käyttää. Mutta mainittakoon, että en ole sellainen nainen, joka yhtäkkiä haluaa ostaa parin tonnin LV-laukun, eikä mieheni ole sellainen mies, joka yhtäkkiä haluaa ostaa itsellensä moottoripyörän tai veneen. Meillä tämä tosiaan toimii mainiosti, ja se tuntuu luontevalta ja luonnolliselta, kun kerran yhdessä olemme, on yhteinen talo- ja autolaina ja yhteiset lapset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. Yhteinen tili, jolle molemmat siirtää jonkun tietyn osuuden palkastaan (esim. 60%) ja siitä maksetaan yhteiset kulut ja neuvotellaan yhdessä isompien kulujen hankintaa. Loppuprosentti on omia menoja varten ja omassa käytössä, ja siihen ei toisella ole sananvaltaa. Saahan siitä omasta osuudestaan käyttää yhteiseen hyvään kanssa, ei se ole kiellettyä.

Minä en ymmärrä tuota prosenttiosuutta. Meillä yhteiselle tilille maksetaan sama summa ihan riippumatta tuloista. Yhteiseltä tililtä maksetaan selkeästi yhteiset kulut ja omilla rahoilla hankitaan omat.

Tässä mallissa pitää sitten olla tarkkana, että kaikki kotityöt menee tasan puoliksi eikä niin, että enemmän kotona oleva tekee enemmän. Jos toisella on pitkä työmatka ja toisella lyhyt, niin pitkä työaika ei oikeuta luistamaan kotitöistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. Yhteinen tili, jolle molemmat siirtää jonkun tietyn osuuden palkastaan (esim. 60%) ja siitä maksetaan yhteiset kulut ja neuvotellaan yhdessä isompien kulujen hankintaa. Loppuprosentti on omia menoja varten ja omassa käytössä, ja siihen ei toisella ole sananvaltaa. Saahan siitä omasta osuudestaan käyttää yhteiseen hyvään kanssa, ei se ole kiellettyä.

Minä en ymmärrä tuota prosenttiosuutta. Meillä yhteiselle tilille maksetaan sama summa ihan riippumatta tuloista. Yhteiseltä tililtä maksetaan selkeästi yhteiset kulut ja omilla rahoilla hankitaan omat.

Tässä mallissa pitää sitten olla tarkkana, että kaikki kotityöt menee tasan puoliksi eikä niin, että enemmän kotona oleva tekee enemmän. Jos toisella on pitkä työmatka ja toisella lyhyt, niin pitkä työaika ei oikeuta luistamaan kotitöistä.

Prosenttisysteemi on reilu etenkin jos on erot tuloissa. Se, joka tienaa enemmän, maksaa enemmän, mutta kyllä hänelle myös jää omaa enemmän. Mutta jos siivooja ja johtaja laittaa tasan saman summan, niin kyllä se sitä pienempituloista eriarvoistaa aika lailla.

Lapsen kulut maksetaan tietenkin yhdessä, onhan lapsikin yhdessä tehty tähän maailmaan.

Ei, meillä ei ole yhteistä tiliä mutta molemmat katsomme silti, että rahamme ovat yhteisiä. Vaatteita yms mitä nyt ikinä halutaan ostaakaan, ostetaan jos tilanne niin sen sallii. Koskaan ei ole tullut kränää siitä, miten rahat jaetaan vaan kuluista keskustellaan. Sen jälkeen kun kulut on maksettu, molempien tileiltä, jäljelle jäävä osuus molempien tileillä on molempien käytössä. Eli yhteiset rahat vaikka rahat sijaitsevat toisen tilillä. Näin on ollut koko meidän yhdessäoloajan. Asiasta on keskusteltu että onko tämä hyvä tapa ja ollaan todettu että on. Koemme että emme tarvitse erikseen yhteistä tiliä vaan tämä nykyinen järjestely on hyvä. Kuten jo sanoin, ei varmasti sovi kaikille, mutta sopii meille. Kukin tyylillään. 

Vierailija kirjoitti:

Ap, älä  missään tapauksessa suostu kuin korkeintaan taloustiliin johon molemmat siirtävät sovitun summa ja loput pysyvät omalla tilillä, johon toisella ei ole käyttöoikeutta

EI yhteiselle tilille, siitä tulee vaan hankaluuksia. Etkä myöskään luovuta pankkitunnuksia miehelle vaikka  mikä  tulisi.

Juuri näin! Selkeästi yhteiset kulut (vuokra/yhtiövastike, kotivakuutus yms.) maksetaan puoliksi, muista menoista sovitaan esim. ruokakaupassa maksetaan vuorotellen. Kumpikin hallinnoi omia rahojaan ihan itse, jos ei kelpaa miehelle niin ei hyvältä kuulosta, ja jos alkaa nillittää jostain ruokaostosten muutaman euron eroista...

Meillä on pelkästään omat tilit ja omat rahat. Tuntuis ihan hullulta joka kk tai 2X/kk siirrellä rahoja jollekin "taloustilille". Meillä talo & asuntolaina on miehen nimissä (naimisissa, avioehto, eli jos ero tulis minä lähden omine rahoineni, tää on ihan selvä yhteen mennessä sovittu asia), reissut maksetaan puoliksi mutta kaikki muut kulut maksellaan miten jaksellaan, about 50-50, ja kumpikin tietysti omat hankintansa itse. Koskaan ei ole tarvinnut puolen sanankaan riitaa käydä raha-asioista, ja jotkut yhteiset rahat ja tilit on kummallekin suorastaan kauhistus.

Meillä on ollut melkein koko sen ajan ollut yhteiset tilit kun yhdessä ollaan asuttu. Ihan hyvin on tämän 13 vuotta toiminut. Alussa otettiin yhteiset tilit käyttöön, kun oltiin todella köyhiä. Oli helpompaa köydä kaupassa kun molemmat tiesivät tarkalleen paljonko rahaa on loppukuuksi.

Kun tulot paranivat niin päätettiin pitää edelleen yhteinen tili, kunnei siitä mitään haittaakaan ole. Ei kumpikaan meistä mitään ”omaa” rahaa kaipaa. Kumpikin saa käyttää sen mitä haluaa. Palkkapäivänö menee säästöön x summa. Laskut maksetaan palkkapäivänä. Kaikki jäljelle jäävä on tarkoitettu ruokaan ja humputteluun, jos sellaista haluaa harjoittaa.

En koe reiluna, että pitäisin itselläni enemmän käyttörahaa kuin vaimoni. Nettotuloni ovat 3200€/kk ja vaimollani 1400€/kk. Meidän säännölliset kulut ovat noin 3000€ luokkaa. Aika pahasti olisi epäsuhdassa käyttöön jäävät rahat, jos kulut pistettäisiin puoliksi. Ei olisi reilua mielestäni.

Meillä oli alussa yhteinen tili ja yhteiset rahat. Kai se oli jotain kotileikin alkuhuumaa, kun ajatteli, että kaikki elämässä on yhteistä. Muutaman kerran kuitenkin kävi niin, että kaupan kassalla ostoksia maksaessa tilillä ei ollutkaan katetta. Mies oli joko ostanut jotain tai nostanut käteistä pankkiautomaatista. Tämän jälkeen sovimme, että 200 euron ja sitä suuremmista ostoksista on sovittava etukäteen. Alkuun tämä toimikin ihan hyvin, mutta taas tuli tilanteita, joissa kassalla kate ei riittänytkään. Mies oli nimittäin saattanut tehdä kymmenen 20 euron ostosta ja koska oli sovittu vain 200 euron ostoksista, summa oli kuitenkin sama, mutta minä jouduin aina tilipäivän alla kauppaan lähtiessäni tarkistamaan verkkopankista tilin saldon ja tekemään ostokseni sen mukaan. 

Tämän jälkeen sovimme, mikä on summa, jonka kumpikin voi yhteiseltä tililtä käyttää omiin tarpeisiinsa. Tässä vain tuli ongelmaksi, että kummankin täytyi pitää kirjaa ostoksistaan, jotta ei ylitä sovittua summaa. Toinen ongelma syntyi, jos toinen ei käyttänytkään koko summaa vaan vähemmän. Käytiin keskusteluja, voiko säästäväisempi käyttää seuraavassa kuussa käyttämättä jääneen summan ja sovittiin, että voi. Lopulta kummallakaan ei ollut enää hajuakaan, paljonko yhteisellä tilillä oli "omaa rahaa". Tilin saldo kun ei kertonut yhtään mitään ja olisi ollut vaivalloista eritellä verkkopankissa, mikä on kummankin tilitapahtuma ja mikä yhteinen tilitapahtuma. 

Päädyimme lopulta siihen, että kumpikin laittaa yhteiselle tilille tietyn summan ja loput pidetään omilla tileillä. Yhteiseltä tililtä maksetaan kaikki yhteinen ja omilta omat jutut. Oman tilin saldo kertoo heti, paljonko voi käyttää rahaa ja jos vetää tilinsä tyhjäksi, se on täysin oma asia. Yhteisen tilin saldo kertoo, paljonko yhteisiin menoihin voi vielä käyttää ennen seuraavaa tilipäivää. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä on pelkästään omat tilit ja omat rahat. Tuntuis ihan hullulta joka kk tai 2X/kk siirrellä rahoja jollekin "taloustilille". Meillä talo & asuntolaina on miehen nimissä (naimisissa, avioehto, eli jos ero tulis minä lähden omine rahoineni, tää on ihan selvä yhteen mennessä sovittu asia), reissut maksetaan puoliksi mutta kaikki muut kulut maksellaan miten jaksellaan, about 50-50, ja kumpikin tietysti omat hankintansa itse. Koskaan ei ole tarvinnut puolen sanankaan riitaa käydä raha-asioista, ja jotkut yhteiset rahat ja tilit on kummallekin suorastaan kauhistus.

Taloustili on todella helppo. Tietty summa siirtyy automaattisesti kuukausittain eikä tarvitse mitään erikseen siirrellä. Tilin pankkikortilla maksetaan ostokset ja ulkona syömiset. Lisäksi tililtä menee kaikki muut yhteiset talouskulut. Ei tarvitse miettiä kuka maksaa mitäkin. 

Meillä (naimisissa ja lapsi) on miehen kanssa yhteinen tili omien tilien lisäksi. Yhteiselle tilille molemmat laittaa kuukausittain tietyn summan asuntolainan lyhennystä ja muita laskuja varten. Yhteinen tili on pelkästään yhteisiä kuluja varten, omilta tileiltä menee sitten omat ostot. Meille tämä on paras ratkaisu. Tällöin ei oo tilivelvollinen toiselle omista ostoistaan ja sekin, että toisella harrastuksiin menee paljon enemmän rahaa. Silloin jos toisen tulot on huomattavasti suuremmat, voisi olla ihan ok täysin yhteiset rahat tai että silloin tämä osapuoli maksaisi suhteessa enemmän yhteisiä kulujakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on varmaan aika erikoinen systeemi siinä mielessä että tilejä on useampia. 1. kiinteiden kulujen tili (asuminen ja siihen liittyvät laskut, vakuutukset) 2. Juoksevien kulujen tili (ruoka, taloustavarat, hilavitkuttimet, lapsen vaatteet jne)

3. Yhteinen säästötili (esim matkakassa, tänne laitetaan myös 1&2 tilien ylijäämää jos sitä kertyy)

4. Sijoitusasunnon oma tili (kaikki siihen liittyvät kulut, tälle tilille tulee myös vuokratulo)

Noi tilit ovat siis yhteisiä. Sitten molemmilla on omat käyttö- ja säästötilit, kuten myös rahastot.

Molemmat siirtää tulojen mukaan tileille, käytännössä mies hoitaa meillä 1 tilin, ja maksaa sieltä laskut, ja minä 2 tilin, ja maksan sieltä kauppareissut. Tilien ylijäämät menee sitten tuonne yhteiseen säästöön, ja sieltä maksetaan kuluja esim lomilla, tai käydään paremmin syömässä tms.

Uskon ja tiedän että monen mielestä kuulostaa ihan älyttömältä ja hankalalta, mutta toimii meillä hyvin. Lisäksi tykkään siitä että yhdeltä tililtä maksetaan menot joiden suuruuteen ei pysty vaikuttamaan, koska ovat aina samat (kiinteät) ja jos taas johonkin tarvitaan ylimääräistä niin 2. tilin kuluja voi koittaa supistaa (juoksevat). 2.tilille on oma kortti, muille ei.

Ei kuulosta ollenkaan hankalalta, vaan tosi fiksulta! Taidan ehdottaa miehelle tällaista. Tuo juoksevien kulujen tili on siitäkin hyvä, että sen avulla on helppo seurata niiden kulujen tasoa. 

Saanko kysyä oletteko naimisissa, onko teillä avioehto ja asutteko vuokralla vai omassa?

ap

Vastaus tulee näin myöhään mutta ehkä tavoittaa vielä, eli naimisissa ollaan, ei avioehtoa, asutaan yhteisessä 50/50 omistusasunnossa, mutta kummallakin on oma laina omaan puolikkaaseensa.

Meillä on omat rahat, mutta yhteiset menot. Käytännössä siis ollaan katsottu ettei toinen maksa suhteettoman paljon menoja toiseen verrattuna, eli ollaan jaettu "sä maksat noi, mä nämä"-tyylillä pakolliset yhteiset menot. Tilit on omat, kumpikin säästää ja käyttää sen minkä haluaa. Ollaan aika samanlaisia rahankäyttäjiä joten ei ole ongelmia ollut tämän järjestelmän kanssa.