Minkä ikäisenä lapsesi on luontaisesti itse vieroittanut itsensä tissistä?

Eikö kenelläkään lapsi ole itse vieroittautunut rinnasta?

Meillä vieroittautui juuri täyttäessään 11 kk. Ei vaan huolinut enää rintaa (tosin muutenkin huoli lähinnä aamuisin vähän ja iltaisin pääosin), käänsi päätä pois ja huusi muutamana kertana. Kun en enää tarjonnutkaan, ei sen koommin koskaan sitä kaivannut.

Yöimetyksestä vieroittautui itse myös kokonaan n. 9-10 kk iässä, ennen sitä söi kerran yössä.

Kuopus vierotti itsensä 1,5-vuotiaana. Tarjosin rintaa, hän ei enää halunnut. Se oli siinä! Esikoisen kohdalla lopetin itse, kun esikoinen oli alle kaksi. Hän ei selvästikään ollut enää kovin kiinnostunut imettämisestä, joten kun hän tuli pyytämään rintaa, sanoin, että otetaan myöhemmin (tämä siis tapahtui kerran). Asia unohtui häneltä, kunnes tuli noin viikon kuluttua uudelleen mieleen. Lapsi yritti imeä, mutta hän oli jo unohtanut imuotteen.

6kk, 7kk ja 10kk.

Mulla ei yksikään vieroittunut itse, vaan aktiivisesti vieroitin. Kuopus oli 2 v 8 kk, kun sain imetyksen lopetettua. Mutta hyvin vähillä itkuilla se onnistui, joten ehkä se olisi pian tapahtunut lapsenkin ehdoilla.

2 v 2 kk:n ikäinen ei enää yhtenä iltana halunnutkaan rintaa. Eikä sitä seuraavanakaan. Sitten en enää tarjonnut. Tosin olin kyllä varmaan itsekin vaikuttanut asiaan sillä, että olin vähitellen vähentänyt päivittäisiä imetyskertoja yhteen.

Vierailija kirjoitti:

6kk, 7kk ja 10kk.

Eli toivoa siis on, että imetys voisi päättyä äidin näkökulmasta helposti. 🤗

Kuopus lopetti tasan 6kk, sitä ennen olin hänelle sekä ruokavarasto että huvitutti.

12 kk, 10 kk ja kuopus 6 kk. Riiviö ei halunnut imeä vaan puri ja pelasi. Jonkin aikaa yritin jatkaa, mutta häntä ei kiinnostanut.

Molemmat lapseni lopettivat 7,5 kk iässä itse. Huomasin vasta jälkeenpäin että imetysajat olivat molemmilla melkein päivälleen yhtä pitkät.

Ehkä maitoni muuttui karvaan makuiseksi tai sitä ei tullut enää helpolla.

Ei kaikessa kannata mennä lapsen tahtia, vaan välillä ajatella omaa jaksamista. Jos imetys sujuu ja haluat jatkaa, niin sitten jatkat. Jos sinulla on tarve jo vieroittaa lapsi rinnasta, niin ei siinä ole mitään väärää.

Vierailija kirjoitti:

Ei kaikessa kannata mennä lapsen tahtia, vaan välillä ajatella omaa jaksamista. Jos imetys sujuu ja haluat jatkaa, niin sitten jatkat. Jos sinulla on tarve jo vieroittaa lapsi rinnasta, niin ei siinä ole mitään väärää.

Lapsi on jo aikaa sitten siirtynyt kiinteisiin. Sen seurauksena yöt ovat yhtä hulinaa, kun lapsi ei päivisin enää juurikaan rinnalla viihdy ja yöllä sitten ottaa vahingon täysimääräisesti takaisin. Pitkien yöllisten imetysrumbien jäljiltä oma jaksaminen on heikkoa.

Ap

Esikoinen ei enää huolinut rintaa 6 kk iässä ja kuopus sai jo parin kuukauden iässä järkyttäviä rintaraivareita, jatkoin sinnikkäästi kuitenkin tarjoamista kunnes hänen ollessa 4 kk lopulta luovutin kun ei vaan enää kelvannut edes yöllä hänen ollessa puoliunessa.

Esikoisen kohdalla muistaakseni parin vuoden ikäisenä aloin vieroittaa rintamaidosta. Kuopus lopetti itse vuoden iässä.

Minä imetin loppuun asti. 4,5 vuotta sitä kesti. Mutta jäi tosi hyvät muistot tuosta, että jaksoin loppuun vaikka tuleehan imettävälle äidille välillä sellainen imetysväsymys, että eikö tämä koskaan lopu. 

Nuo yöt minä tein itselleni helpoiksi, lapsi nukkui vieressäni eikä tarvinnut yöllä nousta imettämään. Alussa käytin imetysliivejä öisin ja usein kun nukahdin kesken imetyksen, niin näin sitten auki olevasta liivistä kummalta puolelta on viimeksi imetetty. Lapsikin oppi vähän isompana, että äidille kannattaa aamulla antaa vesipullo niin maitoa tulee helpommin.

Mutta kyllä välillä kyllästytti koko touhu, vaikka ihaniakin hetkiä oli. Aina syntymäpäivän kohdalla oli sellainen taitekohta. Kun oli kolmevuotissynttärit, tiesin että imetystä kestää vielä ainakin vuoden. Mutta nelivuotissynttäreiden kohdalla aavistelin jo, että loppusuoralla ollaan. Tuossa loppuvaiheessa niitä imetyksiä oli aluksi vain aamuin illoin, lopulta vain aamuisin, sitten ei edes joka aamu, ja jossain välissä huomasin että imetys on loppunut. Kun imetyskerrat harvenevat, sitä maitoakaan ei tule enää niin paljon ja lapsi joutuu tekemään enemmän töitä sen eteen. Ja se imetysotekin alkaa vähän kadota, mikä vaikeuttaa maidon saamista vielä lisää. Hiljalleen se lapsi huomaa että liikaa töitä muutaman maitotilkan eteen ja jättää lopulta koko touhun.

Joskus pienenä ekaluokkalaisena lapsi kerran harmitteli, kun tuli lopetettua se maidon ottaminen. En muista edes mikä tilanne se oli, ei siihen mielestäni edes mitään mielipahaa liittynyt. Haikaili vain lapsuusaikojaan, kun sai äidinmaitoa. 

Vierailija kirjoitti:

Kyselen tätä alle vuoden ikäisen esikoisen äitinä. Jos olet jatkanut rintaruokintaa lapsen ehdoilla niin pitkään kuin lapsi on ollut siitä kiinnostunut, niin koska olet kokenut kokonaan lopettanut imetyksen? Vai teitkö vain joissain vaiheessa päätöksen, että imetys saa riittää ja lapsi on aika vieroittaa eroon tissistä?

Kaikki olleet täysimetyksellä ensimmäisen puoli vuotta, kahdella luontevasti väheni ja loppui imetys reilun vuoden iässä ja kolmannella himpun vajaa puolitoista vuotiaana. :)

Tulin raskaaksi esikoisen ollessa 8kk. Maidon tulo loppui siinä vaiheessa aikalailla kuin seinään ja lapsi vieroitti itsensä siten :-)

Vierailija kirjoitti:

Omani, poika, aloittaa syksyllä eskarin ja käy vielä 1-2 tunnin välein hörppimässä tissistä turvaa. Ei ole ollut valmis imetyksen lopettamiseen, ja minähän odotan, kunnes hän on valmis. 

Jos ei ole provo, niin sairasta.

Vierailija kirjoitti:

Minä imetin loppuun asti. 4,5 vuotta sitä kesti. Mutta jäi tosi hyvät muistot tuosta, että jaksoin loppuun vaikka tuleehan imettävälle äidille välillä sellainen imetysväsymys, että eikö tämä koskaan lopu. 

Nuo yöt minä tein itselleni helpoiksi, lapsi nukkui vieressäni eikä tarvinnut yöllä nousta imettämään. Alussa käytin imetysliivejä öisin ja usein kun nukahdin kesken imetyksen, niin näin sitten auki olevasta liivistä kummalta puolelta on viimeksi imetetty. Lapsikin oppi vähän isompana, että äidille kannattaa aamulla antaa vesipullo niin maitoa tulee helpommin.

Mutta kyllä välillä kyllästytti koko touhu, vaikka ihaniakin hetkiä oli. Aina syntymäpäivän kohdalla oli sellainen taitekohta. Kun oli kolmevuotissynttärit, tiesin että imetystä kestää vielä ainakin vuoden. Mutta nelivuotissynttäreiden kohdalla aavistelin jo, että loppusuoralla ollaan. Tuossa loppuvaiheessa niitä imetyksiä oli aluksi vain aamuin illoin, lopulta vain aamuisin, sitten ei edes joka aamu, ja jossain välissä huomasin että imetys on loppunut. Kun imetyskerrat harvenevat, sitä maitoakaan ei tule enää niin paljon ja lapsi joutuu tekemään enemmän töitä sen eteen. Ja se imetysotekin alkaa vähän kadota, mikä vaikeuttaa maidon saamista vielä lisää. Hiljalleen se lapsi huomaa että liikaa töitä muutaman maitotilkan eteen ja jättää lopulta koko touhun.

Joskus pienenä ekaluokkalaisena lapsi kerran harmitteli, kun tuli lopetettua se maidon ottaminen. En muista edes mikä tilanne se oli, ei siihen mielestäni edes mitään mielipahaa liittynyt. Haikaili vain lapsuusaikojaan, kun sai äidinmaitoa. 

4,5-vuotias on liian vanha imetettäväksi.

Esikoisen kohdalla olin vähentänyt imetyskertoja niin, että imetin enää kerran päivässä. 1v8kk iässä hän ei yhtenä päivänä halunnut rintaa ja imetys loppui siihen. Kuopus on nyt 1v7kk, enkä ole töissäkäyntiä lukuunottamatta vähentänyt imetyskertoja. Hän syö rintaa kerran päivässä ja kerran yöllä. Ei ole mitään suunnitelmaa miten lopetetaan hänen kanssaan. Tissitellään niin pitkään kuin se molemmista tuntuu hyvältä.