Saako aikuinen kertoa huolistaan vanhemmilleen?

Kommentoikaa nyt jotain jooko.

Riippuu vanhempien ja lapsen suhteesta. Itse en kerro vanhemmilleni huoliani, mutta tiedän pari kaveria, jotka kertovat vanhemmille lähes kaiken.

Tietenkin! 

Mutta toki riippuu suhteista, mitä kannattaa kertoa. Jos välit ovat läheiset, niin kertominen on helpompaa. Ei vanhemmuus lopu lasten aikuistumiseen, isoin osa vanhemmista välittää lapsistaan jatkossakin. Jos välit ovat huonot, avautuisin muualle.

Ei.

Miksi rasittaisin vanhempieni elämää huolillani? Valehtelen aina, että kaikki on hyvin ja kotona sitten olen lähes katatoonisessa tilassa. Ei tilanteeni kertomisesta seuraisi mitään hyvää. Siksi olen hiljaa.

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin! 

Mutta toki riippuu suhteista, mitä kannattaa kertoa. Jos välit ovat läheiset, niin kertominen on helpompaa. Ei vanhemmuus lopu lasten aikuistumiseen, isoin osa vanhemmista välittää lapsistaan jatkossakin. Jos välit ovat huonot, avautuisin muualle.

Mä lisäisin tähän vielä, että riippuu myös niistä huolista. Itse en kertonut rintasyöpäeläilysta sen paremmin iäkkäille vanhemmilleni kuin aikuisille lapsillenikaan. En halunnut huolestuttaa heitä. 

Saa tietenkin!

Jos vanhemmilta tulee palautetta, että eivät halua kuunnella, niin sitten ei tietenkään kannata. Mutta defaulttina joo. Ainakin itse toivon että lapseni kertoisivat minulle huolistaan vielä aikuisinakin.

Minä olen 5-kymppinen, ja minun vanhempani eivät tiedä sairauksistani mitään. Heillä on omiakin vaivoja, enkä halua kuormittaa heitä. 

15 vuotta sitten sain lapsen, ja sairastuin psykoottiseen synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Siinä tuli työkyvyttömyttäkin pitkältä ajalta. Vanhemmat eivät tiedä tästä tänäkään päivänä. Lapsi pantiin hoitoon hetimiten 1-v ja minä "podin" tai oikeastaan nukuin kotona lapsen hoidossaoloajat. Vanhempani jäivät siihen käsitykseen, että olin lapsen kanssa kotona 3,5 vuotta, jolloin sitten lopulta sairasloman jälkeen palasin töihin. 

Sittemmin on tullut diabetesta ja astmaa, mutta vanhempani eivät ole niistäkään tietoisia. 

Kertoivat vanhemmat minullekin huolensa kun olin pieni lapsi.

Kenelle muulle? Ne on ainoat joita oikeasti kiinnostaa.

Riippuu siitä, mistä se roikkuu. Eli millainen suhde vanhempien ja aikuisten lasten välillä on ja millaisista huolista on kyse. On asioita, jotka eivät kuulu vanhemmille, esim. lastensa avio-ongelmat (=petipuuhat) jne.