Suku painostaa lapsen nimen kanssa, ahdistaa!
Suvussamme on siis perinteisesti kulkenut nimi Johanna, tai pojalla Johannes. Itse sain Johannan toiseksi nimeksi ja ikinä en ole tästä raamatullisesta , pukikulutetusta kasarihirvityksestä tykännyt. Ja nyt oletetaan, että jatkan perinnettä!
Kommentit (10)
No voi hemmetti, sinä ja puolisosi kai sen nimen päätätte, eikä mikään suvun huutoäänestys! Lapsi kantaa nimeään loppuelämänsä, suvun mahdollinen typerä tuohtumus kestää pari päivää.
Ymmärrettävää että halutaan lapselle edes jotain naisen suvusta. Naiset kun ne sukunimet vaihtavat ja sukunimi menee AINA kaikkialla maailmassa mieheltä. Ei naisilla paljoa ole perinteitä.
Johanna on kaunis nimi, mutta suvulta ei tarvitse kysellä mitään lupia vaan päätätte itse.
Entäs jos laittaisit muunnelman? Joanna on kaunis nimi.
Annat lapselle juuri sen nimen joka sinua ja puolisoasi sattuu viehättämään.
Meillä on sama nimi (siis Johannes, jonka feminiini muoto Johanna on) perintönä kummankin vanhemman puolelta ja jatkettiin perintöä omilla lapsilla muokattuna. Jos jollain nimellä on valtava määrä versioita se on Johannes. Meilläkin kolme lasta ja tosiaan jokaisella ihan omanlaisensa muunnos. Mutta tietenkin te päätätte lapsenmne nimen ihan itse, ilman sukulaisten mielipidettä.
Jos kyseessä olisi joku muu nimi... Katarina tai Helena.. mutta pitää olla hemmetin Johanna! a.p
Laittakaa joku muunnos, vaikka Hanna, Anna, Jonna tai Hannele.
Tai pojalle Hannes, Hannu, Jonne... tms.
Ps. Johanna on kaunis nimi!
Vanhemmat ne päättävät lapsensa nimen. Ei suku. Ok?