Missä iässä sait lapsesi ja oletko tyytyväinen siihen ikään?

22-vuotiaana, 17 vuotta sitten. Olen oikein tyytyväinen.

30 v ja 33 v. Olen tyytyväinen.

30v ja 32v. Esikoisen "tekemiseen" meni pari vuotta, joten hieman nuorempana olisin halunnut äidiksi. Nyt olen 35v. ja enempää lapsia emme enää toivo.

Esikoisen sain 25-vuotiaana ja nyt saan toisen lapsen 35-vuotiaana. Esikoisen suhteen olin tosi nuori ja hiukan epävarma ja se äitiys oli alkuun vähän suorittamista ja kovia odotuksia itselle sen suhteen että jos en omasta mielestäni tehnyt kaikkea oikein, olin surkea äiti. Nyt 35-v ehkä hiukan hellittänyt ote.

24, 26, 32 ja 37. Kaikki oikein sopivia ikiä :)

Minä sain lapsemme 20v ja 26v iässä. Ei ole valittamista näissä, ehkä tuo toinen olisi aiemminkin voinut tulla, mutta puoliso empi. Veljekset ovat kyllä ihania keskenään ja olen tyytyväinen ikäeroon, nyt ovat 2 ja 7.

Olen aloittamassa uudet opinnot ja uuden uran ja minusta on kiva, kun lapset on tehtynä, niin ei ole painetta siitä että pitäisi olla pois töistä. Tässä on myös se kiva puoli, että seuraavat 5v opintoja on hieman löysempää kuin työskentely kokoaikaisesti, joten lapsille jää paljon aikaa. Tämä on toinen korkeakoulututkintoni.

Vierailija kirjoitti:

Minä sain lapsemme 20v ja 26v iässä. Ei ole valittamista näissä, ehkä tuo toinen olisi aiemminkin voinut tulla, mutta puoliso empi. Veljekset ovat kyllä ihania keskenään ja olen tyytyväinen ikäeroon, nyt ovat 2 ja 7.

Olen aloittamassa uudet opinnot ja uuden uran ja minusta on kiva, kun lapset on tehtynä, niin ei ole painetta siitä että pitäisi olla pois töistä. Tässä on myös se kiva puoli, että seuraavat 5v opintoja on hieman löysempää kuin työskentely kokoaikaisesti, joten lapsille jää paljon aikaa. Tämä on toinen korkeakoulututkintoni.

Ja siis puoliso on steriloitu, että niitä lapsia ei tosissaan ole tulossa :)

Hauskoja nää teiniäidit jotka kilvan vakuuttelee kuinka hyvä ikä se 20-v on hankkia lapsi.

Olin 30, minusta ihan sopiva ikä. Aiemmin en olisi voinutkaan saada, koska tavattiin miehen kanssa niin myöhään. Nyt lähennellään viittäkymmentä ja ollaan taas kahdestaan. Minusta ihan mukava näin.

30v alettiin tehdä ja tärppäsi 35v. Olisi se saanut tulla sinä aikana kun ajatuksella yritettiin, ehdittiin todeta että eipä tule ja rakennettiin elämä toisenlaiseksi... siihen se sitten vähän yllättäen tupsahti.

Ei missään nimessä lapsia alle kolmikymppisenä, silloin voi elää vapaasti itselleen, opiskella ja aloittaa uraa.

Vierailija kirjoitti:

Minä sain lapsemme 20v ja 26v iässä. Ei ole valittamista näissä, ehkä tuo toinen olisi aiemminkin voinut tulla, mutta puoliso empi. Veljekset ovat kyllä ihania keskenään ja olen tyytyväinen ikäeroon, nyt ovat 2 ja 7.

Olen aloittamassa uudet opinnot ja uuden uran ja minusta on kiva, kun lapset on tehtynä, niin ei ole painetta siitä että pitäisi olla pois töistä. Tässä on myös se kiva puoli, että seuraavat 5v opintoja on hieman löysempää kuin työskentely kokoaikaisesti, joten lapsille jää paljon aikaa. Tämä on toinen korkeakoulututkintoni.

Mä oon 25v ja odotan esikoistani. Olen murehtinut kun "joutuu" niin myöhään lähtee uudestaan opiskelee eli siinä 27-28v paikkeilla. Annoit minulle toivoa :D

Turha näitä on alapeukuttaa, tämä on puhtaasti mielipidekysely :)

21v ja 23v ja oli erittäin hyvä ikä saada lapsia, en vaihtais mistää hinnasta, korkeintaa pari vuotta aikasemmi ois voinu saaha. Nyt oon siis 30v ja lisää lapsia ei tuu. Nautin nyt näistä koululaisista :)

27-vuotiaana.

Olin 36 ja 37, tosi hyvä ikä oli. Oli jo talous kunnossa, elämää eletty lapsettomana ihan riittävästi ja itsevarmuutta. Ehkä yövalvomiset kuitenkin tuntuivat vähän rankemmilta kuin jos olisi saanut lapset vaikka alle 30-vuotiaana.

Sain 36-vuotiaana lapseni. Ekasta yrityskierrosta tärppäsi. Todella hyvä ikä saada eka lapsi kun on ehtinyt näkemään muutakin elämää kuin lapsenhoidon. Suosittelen! Toista en tiedä haluanko edes. Vielä olisi jokunen vuosi aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Hauskoja nää teiniäidit jotka kilvan vakuuttelee kuinka hyvä ikä se 20-v on hankkia lapsi.

No mitäs hauskaa siinä on? Itse olen ollut aina hyvin rauhallinen ihminen ja puolisonkin kanssa alettiin seurustelemaan siinä teini-iässä. Korkeakouluopintojen aikana sain endimmäisen lapsen ja niiden jälkeen toisen. Puoliso on aina hoitanut kotikentästä puolet, joten mitään ongelmaa ei ole ikinä ollut missään :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä sain lapsemme 20v ja 26v iässä. Ei ole valittamista näissä, ehkä tuo toinen olisi aiemminkin voinut tulla, mutta puoliso empi. Veljekset ovat kyllä ihania keskenään ja olen tyytyväinen ikäeroon, nyt ovat 2 ja 7.

Olen aloittamassa uudet opinnot ja uuden uran ja minusta on kiva, kun lapset on tehtynä, niin ei ole painetta siitä että pitäisi olla pois töistä. Tässä on myös se kiva puoli, että seuraavat 5v opintoja on hieman löysempää kuin työskentely kokoaikaisesti, joten lapsille jää paljon aikaa. Tämä on toinen korkeakoulututkintoni.

Mä oon 25v ja odotan esikoistani. Olen murehtinut kun "joutuu" niin myöhään lähtee uudestaan opiskelee eli siinä 27-28v paikkeilla. Annoit minulle toivoa :D

Meillä hyvässä ammatissa viihtyvä ja oleva isä on päättänyt myös palata koulunpenkille tässä 32v iässä. Hänellä myös yksi korkeakoulututkinto ennestään. Nykypäivää ei välttämättä ole että tehdään niitä samoja hommia koko elämää, työelämä elää muutenkin ja joillakin aloilla voi työt loppua tulevaisuudessa.

Pin kirjoitti:

Olin 21v, 24v, 26-vuotiaana yhden sijaisäidiksi ja kuopuksen sain 28-vuotiaana. Paras noista kaikista oli toi 21v, huonoin ikä jos olisi pakko valita, niin 28v.

20-25v olisi ollut mulle varmaan se kaikkein optimaalisin ikä saada kaikki lapset, mutta hyvä näinkin. Huomaan kuitenkin, että taaperovuosiin oli helpompi mukautua vähän nuorempana, vaikka tämä taapero onkin iloinen, ihana ja helppo! :D

Eka kerta kun näen kenenkään myöntävän ettei oma äiti ikä ollut täydellinen ajoitus, kun ei ole kyse mistään 15 tai 45 vuotiaasta.

Oletko ollut töissä noiden vuosien välissä vai koko aika kotona?

Olen nyt 23, vielä en muutamaan vuoteen halua lapsia. Haluamme ainakin mennä ensin naimisiin ja hankkia edes jokseenkin varmat työt ennen lasten hankintaa. Sanotaanko että 25+ olisi optimaalinen ikä, haluaisin kuitenkin ensimmäisen lapsen (tai ehkä molemmat, toiveissa olisi siis kaksi) ennen kuin olen 30.