Eteisvärinä/flimmeri
Olisko täällä joku, jolla flimmeristä kokemusta? Itse olen 42v ja sain ensimmäisen flimmerikohtauksen vuosi sitten. Viime vuoden puolella kohtauksia tulikin sitten neljä, jotka vaativat kardioversion eli sähköisen rytminsiirron. Noiden lisäksi muutamia tykytyskohtauksia, jotka menivät kotona n. tunnin sisällä itsekseen ohi. Olisko täällä joku, jolle tehty sydämen ablaatiohoito? Kardiologi suosittelee sitä seuraavaksi. Beetasalpaajat nyt ainoastaan kohtauksia ehkäisemässä tällä hetkellä.
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Miehelle tehtiin jäädytys ja tuhottiin samalla palleahermo. Flimmerit eivät loppuneet ja toinen keuhko on kasassa loppuelämän.
Kurja homma miehelläsi 😐 Mikä hänellä tilanne nyt? Tuleeko flimmereitä usein? Palleahermon vaurioituminen mainittu myös toimenpiteen riskeissä, mutta pitäisi olla ohimenevä? Ilmeisesti ei?
-ap-
Vierailija kirjoitti:
Puolisolla oli nuorena paha flimmeri. Hoidettiin ablaatiolla nivusen kautta muistaakseni polttamalla. Toipui hyvin eikä ole tarvinnut ensimmäisen vuoden jälkeen lääkitystä. Parikymmentä vuotta porskuttanut nyt. Ablaatio on hyvin konservatiivinen hoitotapa = minimaaliset kudosvauriot, koska toimenpide tehdään suonen kautta tähystämällä. Riskeiltään siis iisimpi kuin tavallinen avausleikkaus.
Tuliko puolisollasi flimmereitä toimenpiteen jälkeen enää lainkaan vai loppuivatko heti?
Onko vielä kokemuksia katetriablaatiosta?
Mikä mahtaa olla onnistumis% näissä ablaatiohoidoissa.
Vierailija kirjoitti:
Miehelle tehtiin jäädytys ja tuhottiin samalla palleahermo. Flimmerit eivät loppuneet ja toinen keuhko on kasassa loppuelämän.
Palleahermo???? Millä logiikalla?
Oon menossa muutaman viikon kuluttua ablaatioon. Ollut koko ikäni rytmihäiriöitä mutta kuukausi sitten pahempi joka saatiin napattua nyös sydänkäyrään. Suonensisäinen lääke rauhoitti sen.
Inhoan Propralia koska se väsyttää.
Onko beetasalpaajia jotka ei väsyttäisi?
Sivusta vaan
tätönen 23
Minä sain eteisvärinäkohtauksen 55-vuotiaana, ambulanssilla sairaalaan. Rytmi rauhoittui tarkkailussa ja ainoaksi lääkityksesi sain Pradaxan (verenohennuslääke) loppuelämäksi. En ole itse havainnut eteisvärinää sen jälkeen, mutta saattaahan se olla huomaamattakin, lievempänä.
Tänään juuri olin kardiologilla, joka teki todella perusteellisen tutkimuksen (kestikin 1,5h) ja lopputulema oli, että kaikki kunnossa, terve sydän. Mutta Pradaxa jatkuu.
Vierailija kirjoitti:
Minä sain eteisvärinäkohtauksen 55-vuotiaana, ambulanssilla sairaalaan. Rytmi rauhoittui tarkkailussa ja ainoaksi lääkityksesi sain Pradaxan (verenohennuslääke) loppuelämäksi. En ole itse havainnut eteisvärinää sen jälkeen, mutta saattaahan se olla huomaamattakin, lievempänä.
Tänään juuri olin kardiologilla, joka teki todella perusteellisen tutkimuksen (kestikin 1,5h) ja lopputulema oli, että kaikki kunnossa, terve sydän. Mutta Pradaxa jatkuu.
Mä ihmettelen että mut viedään toimenpiteeseen nyt heti tämän yhden vakavamman kohtauksen jälkeen. Sinänsä varmaan hyvä. Kun ikää tulee niin kai voivat pahentuakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sain eteisvärinäkohtauksen 55-vuotiaana, ambulanssilla sairaalaan. Rytmi rauhoittui tarkkailussa ja ainoaksi lääkityksesi sain Pradaxan (verenohennuslääke) loppuelämäksi. En ole itse havainnut eteisvärinää sen jälkeen, mutta saattaahan se olla huomaamattakin, lievempänä.
Tänään juuri olin kardiologilla, joka teki todella perusteellisen tutkimuksen (kestikin 1,5h) ja lopputulema oli, että kaikki kunnossa, terve sydän. Mutta Pradaxa jatkuu.Mä ihmettelen että mut viedään toimenpiteeseen nyt heti tämän yhden vakavamman kohtauksen jälkeen. Sinänsä varmaan hyvä. Kun ikää tulee niin kai voivat pahentuakin.
Ablaation teho on parempi kun flimmeri ei ole kestänyt pitkään. Flimmerillä on taipumus uusiutua ja lopulta jäädä pysyväksi rytmiksi. Aktiivielämää elävillä hyväkuntoisilla pyritään säilyttämään sinusrytmi aktiivisesti, se on kuitenkin se paras rytmi.
Sain monta vuotta sittten eteisvärinäkohtauksen. Sydän ei varsinaisesti lyönyt vaan vain väreili. Sanoin asiasta silloiselle puolisolleni, mutta eipä tuo häntä liikuttanut. Yritin illalla vaan etsiä asennon, jossa se ei tuntunut ja ajattelin että jos aamulla ei enää herää niin sitten ei herää.
Tuohon aikaan oli noin vuoden ajan jatkuvia rytmihäiriöitä joka päivä ja piti kesken kokkauksenkin mennä makaamaan. Oli tietty kaava, kun lämpö nousi 37,5:een alkoi kolmen lyönnin jälkeen aina lisälyönnit, välillä lämpö pomppasi 38 asteeseen ja iho oli aivan tulinen eikä hikoilua. Syy on edelleenkin epäselvä.
Opiskelin tuolloin etänä enkä vaivautunut lääkäriin. Työssä käydessä olisi ollut pakko. Yläpaine tuolloin myös vain noin 100. Olin alle 50 v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sain eteisvärinäkohtauksen 55-vuotiaana, ambulanssilla sairaalaan. Rytmi rauhoittui tarkkailussa ja ainoaksi lääkityksesi sain Pradaxan (verenohennuslääke) loppuelämäksi. En ole itse havainnut eteisvärinää sen jälkeen, mutta saattaahan se olla huomaamattakin, lievempänä.
Tänään juuri olin kardiologilla, joka teki todella perusteellisen tutkimuksen (kestikin 1,5h) ja lopputulema oli, että kaikki kunnossa, terve sydän. Mutta Pradaxa jatkuu.Mä ihmettelen että mut viedään toimenpiteeseen nyt heti tämän yhden vakavamman kohtauksen jälkeen. Sinänsä varmaan hyvä. Kun ikää tulee niin kai voivat pahentuakin.
Ablaation teho on parempi kun flimmeri ei ole kestänyt pitkään. Flimmerillä on taipumus uusiutua ja lopulta jäädä pysyväksi rytmiksi. Aktiivielämää elävillä hyväkuntoisilla pyritään säilyttämään sinusrytmi aktiivisesti, se on kuitenkin se paras rytmi.
Joo. On tullut säännöllisesti 30v ainakin. Mutta nyt joku reagoi.
Vierailija kirjoitti:
Minä sain eteisvärinäkohtauksen 55-vuotiaana, ambulanssilla sairaalaan. Rytmi rauhoittui tarkkailussa ja ainoaksi lääkityksesi sain Pradaxan (verenohennuslääke) loppuelämäksi. En ole itse havainnut eteisvärinää sen jälkeen, mutta saattaahan se olla huomaamattakin, lievempänä.
Tänään juuri olin kardiologilla, joka teki todella perusteellisen tutkimuksen (kestikin 1,5h) ja lopputulema oli, että kaikki kunnossa, terve sydän. Mutta Pradaxa jatkuu.
Pradaxa on verenhyytymistä estävä lääke, pieni tarkennus
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sain eteisvärinäkohtauksen 55-vuotiaana, ambulanssilla sairaalaan. Rytmi rauhoittui tarkkailussa ja ainoaksi lääkityksesi sain Pradaxan (verenohennuslääke) loppuelämäksi. En ole itse havainnut eteisvärinää sen jälkeen, mutta saattaahan se olla huomaamattakin, lievempänä.
Tänään juuri olin kardiologilla, joka teki todella perusteellisen tutkimuksen (kestikin 1,5h) ja lopputulema oli, että kaikki kunnossa, terve sydän. Mutta Pradaxa jatkuu.Pradaxa on verenhyytymistä estävä lääke, pieni tarkennus
Vähän mietinkin kirjoittaessani, että varmaan joku tulee pätemään. Mutta yleiskielessä puhutaan kuitenkin verenohennuslääkkeistä ja englanniksi blood thinners, joten annoin olla. Jos olisin kirjoittanut NOAK tai antikoagulantti, moni olisi joutunut googlaamaan.
Minulla oli synnynnäinen ylimääräinen johtorata, joka aiheutti flimmereitä. Ablaatio jäähdyttämällä 37 vuotiaana. Lämpimästi suosittelen, loppui siihen tykytykset. Turhaan kärsin vuosia, kun luultiin stressistä tykyttelijäksi. Kohtaukset niin lyhytkestoisia ettei saatu todennettua lääkärissä.