Miksi annat kakarasi jankata!?
Oli mennä hermot kun joku wt-mamma oli tuonut kersansa ravintolaan. Kakara jankkasi koko ajan, että äiti äiti täällä haisee, äiti täällä haisee, äiti äiti! Ihan normaali ruoantuoksu oli, mutta perheessä ilmeisesti syödään vaan pastaa tai muuten hajutonta ruokaa. Ja mamma vaan räpläs puhelintaan eikä yrittänytkään hiljentää tai edes selittää jälkikasvulleen mitään!
Kommentit (14)
Ehkäpä heidän perheessään olivat käytöstavat hukassa, vähän niin kuin sinullakin. Huomaatko, ei ole kivaa, kun ihmiset eivät osaa käyttäytyä. Ota opiksesi.
Meinaatko että tää aloitus osuu juuri tuon äidin silmiin?
Monella aikuisella on vanhemmuus hukassa. Puuttuu tilannetajua ja kykyä käyttää auktoriteettiä silloin, kun sitä tarvitaan. Tuon(kin) tilanteen ratkaisemiseksi olisi riittänyt nopea selitys ja muistutus käytöstavoista. Kännykän olisi voinut laittaa pois ja käyttää mahdollisuutta hyväkseen käydä kevyttä keskustelua lapsen kanssa. Olla oikeasti kiinnostunut.
Olinkohan samassa ravintolassa o_O
Pelkäsin jo että täällä kirjoitetaan meistä. Kävimme juuri lähikaupassa ja lapset keksivät haluta jätskiä...
dosentti.Kaikkonen kirjoitti:
. Kännykän olisi voinut laittaa pois ja käyttää mahdollisuutta hyväkseen käydä kevyttä keskustelua lapsen kanssa. Olla oikeasti kiinnostunut.
tämä
Kyllä siinä tilannetaju ja auktoriteetti ropisee, kun ei ole alun perin ensinnäkään nähnyt saati harjoitellut miten lapsia käsitellään (pienet suvut), ja sitten sen rääkyleen kanssa pitäisi oppia olemaan kotoisasti ja kehittävästi neljän seinän sisällä betonilaatikossa, jossa kaikuu niin että korvat ovat mennyttä ennen kuin lapsi menee edes päiväkotiin.
Ai et näe aikuisia ihmisiä? No vie lapsi tasan kymmeneksi puulaatikkoon ulos nakkelemaan hiekkaa kaverin silmille, ja yritä sitä vahtiessa toisella silmällä keskustella toisen kyylän kanssa. Saatatte jopa ehtiä vaihtaa kaksi ehjääkin lausetta.
Jos vielä on korvia ja järkeä tallella odotas kun perillinen tulee päivähoidosta oppineena karjumaan pienimmätkin asiansa kuullakseen edes oman äänensä. Sinä olet niin poikki töissä, ettet jaksaisi puhua toisen aikuisen kanssa enää, vaikka tilaisuus tarjoutuisikin.
Sitten kun on menty se muutama vuosi niin jaksamisen rajoilla, että tosiasiassa lapsensa jutuista kuulee aidosti enkä sen 10 prosenttia jos hyvin menee, niin voidaan tavata tuolla ravintolassa. Varmasti löytyy huomautettavaa kanssakäymisestä. Aika ihme olisi, jos ei löydy.
Oikeasti, suivaannuttaa tämä äitien keskinäinen mollaaminen. Että jos olisit täydellinen äiti, niin toimisit näin. Mikset siis ole...
Missä on kaikki keskinäinen lojaalius? Myötätunto? Tarjoutuminen avuksi ja tuossa tilanteessa vaikka lapselle huikkaaminen sieltä sivulta, että ravintoloissa haisee monenlaiset ruuat. Ja että se keittiö on oikeasti pieni tehdas, jossa tehdään samana päivänä tosi monta erilaista annosta, ja ne kaikki tuoksuvat kilpaa.
Ja ystävällinen hymy äidille, joka hämmästyneenä nostaa katseensa kännykästä. Kohdatakseen ulkomaailman, joka pystyy tarjoamaan jotain noin paljon parempaa kuin mitä ruudulta löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Tarjoutuminen avuksi ja tuossa tilanteessa vaikka lapselle huikkaaminen sieltä sivulta, että ravintoloissa haisee monenlaiset ruuat. Ja että se keittiö on oikeasti pieni tehdas, jossa tehdään samana päivänä tosi monta erilaista annosta, ja ne kaikki tuoksuvat kilpaa.
Ja ystävällinen hymy äidille, joka hämmästyneenä nostaa katseensa kännykästä. Kohdatakseen ulkomaailman, joka pystyy tarjoamaan jotain noin paljon parempaa kuin mitä ruudulta löytyy.
En todellakaan uskaltaisi nykyään mennä sanomaan, saati ojentamaan jonkun lasta nykyään :D :D
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sinä löyhkäsit?
Etkö sinä vähämielinen tajua, että silloinkaan siitä ei jäädä jankkaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarjoutuminen avuksi ja tuossa tilanteessa vaikka lapselle huikkaaminen sieltä sivulta, että ravintoloissa haisee monenlaiset ruuat. Ja että se keittiö on oikeasti pieni tehdas, jossa tehdään samana päivänä tosi monta erilaista annosta, ja ne kaikki tuoksuvat kilpaa.
Ja ystävällinen hymy äidille, joka hämmästyneenä nostaa katseensa kännykästä. Kohdatakseen ulkomaailman, joka pystyy tarjoamaan jotain noin paljon parempaa kuin mitä ruudulta löytyy.
En todellakaan uskaltaisi nykyään mennä sanomaan, saati ojentamaan jonkun lasta nykyään :D :D
Etkö edes ystävällisesti ja lämpimästi? Ilman mitään opettavaista vilkuilua äidin suuntaan?
Taitaa meillä olla aika ahdistunut ilmapiiri maassa sitten kyllä paremmissakin piireissä?
Ehkä sinä löyhkäsit?