Lue keskustelun säännöt.
YLE:n juttu netin halpatöistä
08.04.2018 |
Onko tästä ollut vielä keskustelua?
https://yle.fi/uutiset/3-10139450
"Mariana Jimenez tekee töitä noin 30 tuntia viikossa ja ansaitsee 80–100 euroa kuussa. Hänen kilpailijoilleen muualla maailmassa se on iso raha."
"Mariana Jimenez tekee pienimmät käännöstyöt noin viidellä eurolla. Se on vasta-alkajan palkkio. Käännettävät tekstit ovat usein mainoksia. Pakkiosta yksi euro menee keikkasivustojen ylläpitäjälle."
"Tulevaisuuden tutkija Ilkka Halava ennustaa, että yhä useampi suomalainen myy tulevaisuudessa työtään vastaavilla alustoilla.
– On hyvin todennäköistä, että 2030-luvun lopulla 60 prosenttia suomalaisesta työvoimasta on yrittäjiä ja freelancereita ja vain 40 prosenttia on palkkatyöntekijöitä, Halava laskee."
Aika kritiikitön juttu. Keikkatöistä ja halpahommeleista yritetään tehdä trendikkään kuuloisia, kun oikeasti suuryritykset kusettavat välistä minkä kerkiävät ja työn tekijälle jää muruset.
Ällöttää erityisesti tuo jutussa esiintyvä käsienheiluttelijakonsultti, joka kehuskelee ostavansa halpapalveluista grafiikkaa.
Rehellisestä työstä rehellinen palkka!
Kommentit (3)
No kokoomusta ja keskustaa kun äänestätte, niin tätä saatte jatkuvalla syötöllä. Olkaa niin hyvät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valtaosa julkisen hallinnon paperinpyörityksestä olisi syytä kilpailuttaa näillä halpamarkkinoilla, silloin myös valtion ja kuntien akateemiset tyhjäntoimittajat tietäisivät millaista yksityisen sektorin työntekijöiden kilpailu koko maailman halpamarkkinoita vastaan on ollut.
Vihreitä äänestävän yliopiston toimistotyöläisen asenne vapaakauppaan saattaisi hieman muuttua, jos myös hän itse saisi kilpailla pakistanilaisten kanssa työpaikoista, eikä vain hänen vaatteensa, polkupyöränsä tai televisionsa tekevät teollisuuden työntekijät.
Julkisella puolella on kymmeniä tuhansia työpaikkoja hallinnon, johtamisen, valvonnan, opetuksen, tutkimuksen ja monen muun sektorin puolella, jotka voitaisiin nykyisten tietoyhteyksien aikana siirtää sujuvasti halvempiin maihin. Näin toimitaan jatkuvasti yksityisellä sektorilla, Suomessa toimivassa yrityksessä järjestelmäkoulutuksen saattaa pitää romanialainen, it-tuesta vastaa intialainen ja tutkimuksesta kiinalainen. Netin kautta asioidaan pääasiassa.
Yliopistojen työntekijöistä voisi käytännössä kilpailuttaa koko porukan ja ulkoistaa toiminnat kehitysmaihin siivoojaa ja vahtimestaria lukuunottamatta.
Itse tutkin tilannetta tuossa muutama vuosi sitten, ja totesin että en voi kilpailla noilla globaaleilla freelance-markkinoilla joitain intialaisia koodareita vastaan. He tekevät verkkokaupparatkaisun jollain 30 dollarilla, minä en sellaiseen kykene. Näinpä totesin että kiitos globalisaation, en voi elättää itseäni ainakaan sillä markkinapaikalla.