Voiko raha korvata rakkauden...

Ei korvaa. Tiedän ex parin jossa mies tienasi liki 200 000€ vuodessa. Mutta ero tuli vaikka kaikki muuten täydellistä. Toki asiaan vaikutti että ukko hyppi vieraissa. Tietenkin jos teillä ei pettämistä taustalla niin päätös ei ole niin helppo. Mutta uskon että suurimmalla osalla ihmisistä menee oma hyvinvointi loppujen lopuksi rahan edelle. Haluatko tuhlata vuosiasi onnettomana tuollaiseen? Kyllä te pärjäätte vähemmälläkin, ei siihen kuole.

Voisko sitä koittaa vielä korjata? Terapiat.. Keskustelu.. Loma kahden.. Oman ajattelun muuttaminen.. Erilainen katsontakanta..

Miten pariterapia, yrittää saada suhde taas toimimaan? Vai onko tilanne aina ollut yhtä huono?

Toki ei raha tuo onnea eikä elintaso ole kaikki kaikessa, mutta itse varmaan yrittäisin saada suhteen toimimaan. Mutta jos yrityksestä huolimatta suhteessa on paha olla niin eihän siinä sitten muu auta kuin erota.

Toki en voi tietää jos olette jo kaikki kivet kääntäneetkin.

Älä koskaan aliarvioi mielenterveyden ja oman henkisen hyvinvoinnin tärkeyttä.

Taloudellinen riippuvuus vaikuttaa aikuiseen ihmiseen rankemmin kuin moni luulisi. Kokeile muiden suosittelemat pariterapiat yms. keinot ja jos ei toimi, lähde.

Lapsen psyykkeellekin on tärkeämpää hyvä ympäristö kuin rikas sellainen.

Mielestäni tiettyyn pisteeseen korvaa. Jos parisuhde on jollain tavalla väkivaltainen, fyysisesti tai henkiesti niin silloin ei. Mutta jos ei vain tunne jotain riehuvaa rakkautta, niin kyllä omasta mielestäni. Mielummin itse valitsisin hyvän elintason, kuin jonkun roihuavan rakkauden köyhyydessä. 

Mies ei suostu pariterapiaan eikä edes netin kautta tehtäviin tehtäviin (Väestöliitto). Mies vaikuttaa ihan tyytyväiseltä ja pärjätään ilman riitoja kunhan mä hoidan kiltisti hommani (palkkatyön lisäksi lapsen, koiran, kaupassakäynnin, ruoanlaiton, siivouksen, pyykinpesun jne.) ja teen kuten mies toivoo (annan *llua kellonaikaan katsomatta, haen yhden, tuon toisen, teen vielä yhden jutun). Jos/kun en ehdi/jaksa/ei huvita tehdä kaikkea niin alkaa *ttuprkle jupina, ovien paiskominen, tavaroiden kolistelu yms. Ei tarvitse kuin unohtaa tuoda oikeanlaista viiliä kaupasta niin miehellä "ei *ttu ole mitään syötävää". Raskasta on.

Rakkautta ei korvaa koskaan mikään.

En pystyisi itse korvaamaan rahalla rakkautta.,mutta ollaan toki erilaisia.Pysähdy, mieti mikä on itsellesi tärkeää, missä olet valmis joustamaan ja mitkä asiat ovat sisimmissäsi ehdottomia oman hyvinvointisi takia. Vain sinä itse voit määritellä mitä siedät ja mitä et. Kuuntele sisintääsi.

Ei, mutta rakkaus voi korvata rahan :)

Niin Mies on onnistunut hankkimaan ilmaisen piian joka lisäksi antaa vapaasti ja käy töissä muualla tienaamassa. Miksi helvetissä se haluaisi riskeerata moiset saavutetut edut suostumalla yhtään mihinkään. Arvelee, että iniset aikasi, mutta palvelu jatkuu ja akka joko pysyy tai sitten se vaihtuu, ja löytyy toinen yhtä tyhmä. Hänellä ei mielestään ole mitään voitettavaa, koska kaikki on nyt täydellistä.

Aikooko se hylätä lapsensa erossa, vai miten se ajatteli pitää äitipuolen tyytyväisenä noin huonoihin ehtoihin? Sitä kun ei sido kiva päiväkoti, päinvastoin miehen osakkeet tippuu isyyden takia.

Voiko violetti väri korvata vesisateen?

Vierailija kirjoitti:

Mies ei suostu pariterapiaan eikä edes netin kautta tehtäviin tehtäviin (Väestöliitto). Mies vaikuttaa ihan tyytyväiseltä ja pärjätään ilman riitoja kunhan mä hoidan kiltisti hommani (palkkatyön lisäksi lapsen, koiran, kaupassakäynnin, ruoanlaiton, siivouksen, pyykinpesun jne.) ja teen kuten mies toivoo (annan *llua kellonaikaan katsomatta, haen yhden, tuon toisen, teen vielä yhden jutun). Jos/kun en ehdi/jaksa/ei huvita tehdä kaikkea niin alkaa *ttuprkle jupina, ovien paiskominen, tavaroiden kolistelu yms. Ei tarvitse kuin unohtaa tuoda oikeanlaista viiliä kaupasta niin miehellä "ei *ttu ole mitään syötävää". Raskasta on.

Mikäs siinä on pärjätessä ilman riitoja, kun talossa on vain yksi tahto.

Voit toki yrittää kasvattaa miestä hitaasti ja ovelasti, mutta vaikuttaa siltä, että oveluutta sinusta ei löydy. Pystytkö ottamaan asian aikuiskasvatuksen opiskelun kannalta?

Osta sille oma jääkaappi, joka on täynnä sitä vittuviiliä. Täydentäköön itse. Jos sellanen omavastuu ei häntä hotsita, kerro että kun sinun silmäsi jatkavat aukeamistaan, hän tulee hoitamaan jääkaappiinsa kaiken muunkin alusta loppuun itse.

Oma vaaka on kallistunut taloudellisen turvallisuuden puolelle jo kauan sitten. Olen hyväksynyt tosiasiat, enkä haikaile muuta. En tuhlaa aikaani jossitteluun. Huonosta parisuhteesta huolimatta olen onnistunut tekemään elämästäni siedettävän. Näinkin voi elää.

Tässä on omin voimin yritetty selvittää tilannetta nätisti ja vähemmän nätisti jo useamman vuoden, välillä mies skarppaa mutta alle viikossa se jo unohtuu. Tai aiemmin jos tulee isompi eturistiriita. Se on sellaista tasapainoilua piikana olemisen ja miehen kiukun kestämisen välillä. Ahdistun ja vetäydyn kun mies kulkee kotona kuin perseeseenammuttu karhu. Itse olen aika herkkä, rauhaa rakastava ja ristiriitoja välttelevä luonteeltani, mies on ehkä oppinut käyttämään sitä hyödyksi. Ehkä joku temperamenttisempi ihminen sopisi hänelle paremmin...