Onko laajan kaveripiirin omaavien pakko olla hieman kieroja kun sopivat menoistaan?

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä ap:ta lainkaan. Ei sitä etukäteen tiedä,koska baarissa on hurjan kivaa ja koska vain kivaa! Toki sen tietää, että jos mukana on joku ap:n kaltainen takertuva nipo, niin hauskaa ei todennäköisesti ole. Enkä ymmärrä, miksi pitää mennä baariin juttelemaan sen oman kaverin kanssa, eikö silloin olisi helpompi mennä kahdestaan kahvilaan, jos haluaa omia kaverin kokonaan itselleen?

Ei käyty baareissa sen takia että hän olisi siellä minua varten. Ihan molemminpuolinen halu oli käydä viihteellä. Kiitos vaan kun pidät minua jotenkin rajoittuneena että oikeasti pitäisin sellaisesta että baarissa ollaan yhden kaverin seurassa kahdestaan koko ilta. Kaverini käytös oli vain jollain tasolla aina yhtä tahditonta kun vaikka kesällä kävelymatkalla baariin saattoi pysähtyä juttelemaan puoli tuntia jonkun hyvänpäivän tutun kanssa asioista, jotka ovat vain heidän välisiä. Olisko pitänyt jatkaa yksin iltaa? ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näitä asioita voi hoitaa tahdikkaasti tai tökerösti. Ikävimmistä tulee sellainen varavaihtoehto-oli. Mä sanon yleensä suoraan, että oli jotain suunnitelmia ja jos ne peruuntuu niin katsottaisiinko sitten menoa yhdessä -tyyppisesti. Minulla ei tosin ole paljoa kavereita, mutta silti tulee usein päällekkäisiä menoja. Olen myös ollut varakaverina ja näissä lopettanut yhteydenpidon jossain vaiheessa. Olisi kiinnostavaa kuulla jonkun varakaverina pitäjän kommentteja.

Tässähän juuri toinen jää varalle odottamaan peruuntuuko se ykkösvaihtoehto ja hän kelpaa sitten hätävaraksi.

Mutta hän on tietoinen asiasta ja jos varavaihtoehdon rooli ei kelpaa, niin voi sanoa että "ei sitten mennä" tai jopa pistää koko ystävyyssuhteen poikki, jos on täysin tyytymätön tilanteeseen. Mielestäni reilua ja läpinäkyvää.

Jos toinen on oikea social butterfly ja toinen vähistä ystävistä kiinni pitävä introvertti, niin voi tulla yhteisellä baarikäynnillä ongelmia, jos sosiaalisempi ei huomioi hiljaisempaa.

Toisella voi oikeasti olla se tilanne, ettei tunne baarista ketään eikä osaa mennä tuntemattomille juttelemaan, joten jos se seurallinen suhaaja mennä töhöttää koko ajan muiden kanssa, voi tulla helposti ulkopuolinen olo. Siksi olisikin järkevää, että porukkaa olisi kerralla useampi. Jos yksi tykkää feidata kaverit illan aikana, koska paikalla on niin paljon muitakin tuttuja/ kiinnostavia ihmisiä, niin hiljaisempi ei joutuisi jäämään yksin pöytään ihmettelemään.

Mulla on yks sellanen kaveri, joka pyytää kahville/kaljalle, ja jos ei vastaa tunnin päästä niin onkin löytänyt jonkun muun. En tiedä "arvottaako" kavereita, mutta vähän sellanen että haluaa mitä tahansa seuraa... Kyseessä 31-vuotias.

Voisiko jankata vähemmän baareissa käymisestä. Eiköhän kaikki tiedä, että kaikki baari-illat eivät ole menestyksiä ja syitä on monia. Ja hauskaa sinne varmaan kaikki lähtevät lähtökohtaisesti pitämään.

Eli nyt jotkut ovat varovaisesti myöntäneet pitävänsä vara-kavereita itsellään. Ja ihan oikeasti tuntuvat myös myöntävän, että se on jollain tasolla ihan ok. "Ota tai jätä" sitä varakaveria kohtaan.

Miten olen itse ajatellut asian niin, että en pidä ketään varavaihtoehtona enkä suostu olemaan kenenkään varavaihtoehto.  ap

Sitä myös ihmettelen kuinka paljon ihmiset poissulkevat asioita. Tänä päivänä alakoululaiset lapset eivät yleisesti ole kuin yhden kaverin kanssa kerrallaan vapaa-ajalla. Ainakin meilläpäin. Eikö aikuisilla sitten ole sen verran tajua, että voisi yhdistää noita menohaluja. Mutta jotenkin metsäkansaa kai vielä olemme kun ajattelemme että jos laajennamme alkuperäistä kokoonpanoa niin se on jotenkin itseltä pois. 

Mielestäni jokainen voisi miettiä sitä itsekseen, jos oikeasti joudut rajaamaan tekemisiäsi jonkun kaverin kanssa laskelmoidusti, niin onko järkeä olla kaveri ensinkään? ap

Vierailija kirjoitti:

Voisiko jankata vähemmän baareissa käymisestä. Eiköhän kaikki tiedä, että kaikki baari-illat eivät ole menestyksiä ja syitä on monia. Ja hauskaa sinne varmaan kaikki lähtevät lähtökohtaisesti pitämään.

Eli nyt jotkut ovat varovaisesti myöntäneet pitävänsä vara-kavereita itsellään. Ja ihan oikeasti tuntuvat myös myöntävän, että se on jollain tasolla ihan ok. "Ota tai jätä" sitä varakaveria kohtaan.

Miten olen itse ajatellut asian niin, että en pidä ketään varavaihtoehtona enkä suostu olemaan kenenkään varavaihtoehto.  ap

Ei ole pakko ollakaan. Voit myös kieltäytyä. Eiköhän se ole kaikille selvää, että on erilaisia kavereita, joiden kanssa tehdään erilaisia asioita. Ja on hyviä ystäviä ja vähemmän hyviä ystäviä. Jos tulee päällekkäisiä buukkauksia, niin on priorisoitava ja jokainen tekee sen omilla kriteereillään.

Vierailija kirjoitti:

Sitä myös ihmettelen kuinka paljon ihmiset poissulkevat asioita. Tänä päivänä alakoululaiset lapset eivät yleisesti ole kuin yhden kaverin kanssa kerrallaan vapaa-ajalla. Ainakin meilläpäin. Eikö aikuisilla sitten ole sen verran tajua, että voisi yhdistää noita menohaluja. Mutta jotenkin metsäkansaa kai vielä olemme kun ajattelemme että jos laajennamme alkuperäistä kokoonpanoa niin se on jotenkin itseltä pois. 

Mielestäni jokainen voisi miettiä sitä itsekseen, jos oikeasti joudut rajaamaan tekemisiäsi jonkun kaverin kanssa laskelmoidusti, niin onko järkeä olla kaveri ensinkään? ap

No en kyllä muista omilta kansakouluajoiltanikaan 1960-luvulta, että oltaisiin hengailtu missään isoissa porukoissa, jos ajanviete ei ollut sellaista, mihin tarvittiin isoa porukkaa (esim kirkonrotta, rofe&polde jne)

Tuosta porukan laajentamisesta sen verran, että jos kaveripiiri muodostuu hyvin erilaisista ihmisistä, on ihan oikeasti vaikea keksiä tekemistä, josta kaikki pitäisivät. Lisäksi pitää olla sen verran sosiaalista älykkyyttä, että ei ota jotain "isänmaallista" samaan porukkaan muslimiystävänsä kanssa. Mulla on useitakin kavereita ja ystäviä, jotka eivät tunne toisiaan ja joista tiedän, että niiden kahden ei ikinä pidä kohdatakaan toisiaan. Joko syntyy hemmetinmoinen riita tai sitten toinen on altavastaajana ja loukkaantuu. Ja kuka on silloin syyllinen? No minä tietenkin, kun kutsuin molemmat mukaan, vaikka tiesin, miten tulee käymään.

Vierailija kirjoitti:

Voisiko jankata vähemmän baareissa käymisestä. Eiköhän kaikki tiedä, että kaikki baari-illat eivät ole menestyksiä ja syitä on monia. Ja hauskaa sinne varmaan kaikki lähtevät lähtökohtaisesti pitämään.

Eli nyt jotkut ovat varovaisesti myöntäneet pitävänsä vara-kavereita itsellään. Ja ihan oikeasti tuntuvat myös myöntävän, että se on jollain tasolla ihan ok. "Ota tai jätä" sitä varakaveria kohtaan.

Miten olen itse ajatellut asian niin, että en pidä ketään varavaihtoehtona enkä suostu olemaan kenenkään varavaihtoehto.  ap

Siis tarkoitatko nyt ihan oikeasti niin, että jos olen sopinut meneväni kaverini Maijan kanssa leffaan, mutta Maijan lapsi sairastuukin eikä Maija pääse, mun on joko mentävä yksin leffaan tai en mene leffaan ollenkaan? En siis voi kysyä, lähtisikö kaverini Kaija mukaani leffaan?

Itsekin olet valinnut juuri nuo 2 tyyppiä joiden kanssa eniten hauskaa. Sinä et ole heille se eniten hauska. Valitse vähemmän sosiaalisia kavereita niin saat usemammin seuraa.

Mulla on kolme ei kovin läheistä kaveria, joiden kanssa nähdään aina porukalla. Silti tuntuu olevan vaikea järjestää aikaa, kun lisäksi on sukulaiset, miehen sukulaiset ja kolmivuorotyö. Ja kaikki kissanristijäiset tuntuu olevan aina samana viikonloppuna. En tajua, miten jotku löytää aikaa sadoille kavereillekin.

Kateellinen kyllä olen niille, joilla kavereita on.

Vierailija kirjoitti:

Siis tarkoitatko nyt ihan oikeasti niin, että jos olen sopinut meneväni kaverini Maijan kanssa leffaan, mutta Maijan lapsi sairastuukin eikä Maija pääse, mun on joko mentävä yksin leffaan tai en mene leffaan ollenkaan? En siis voi kysyä, lähtisikö kaverini Kaija mukaani leffaan?

Minun kaverini oli minulle läheinen ja silti laskelmoiva. Siinä suuri ero. Kaiken piti kääntyä hänen edukseen. Eikä se ollut pelkästään sellaista, että ensisijaisesti haki jotain parempaa seuraa. Minä olin hänelle myös hyvää seuraa, meillä oli paljon yhteistä ja minä sain hänet usein nauramaan. ap

Vierailija kirjoitti:

Itsekin olet valinnut juuri nuo 2 tyyppiä joiden kanssa eniten hauskaa. Sinä et ole heille se eniten hauska. Valitse vähemmän sosiaalisia kavereita niin saat usemammin seuraa.

Pointti tässä oli juuri se, että minä en valitse heitä mihinkään suureen rankingiin. Pidän heitä yhtälailla arvokkaina kavereina kuten muitakin kavereitani. Minusta kaikki kaverini ansaitsevat reilua kohtelua eikä kenenkään tulisi kokea olevansa mitenkään huonompi. Sanoin, että he ovat kavereistani ne keiden kanssa minulla eniten synkkaa jutut ja huumorintaju ja siksi minusta onkin niin sääli, että välit ovat viilenneet. Minua ei kiinnosta kavereiden määrä vaan niiden kaverisuhteiden laatu. ap